Suomen yliopistouudistus oli häpeällinen, röyhkeydessään historiaan jäävä salamasota jolla koko maan yliopistoverkko muutettiin yliopistojen hallintokerman hoputtaman prosessin kautta keskenään resursseista kilpailevien, huippututkimusyksikön asemasta haaveilevien tehtaiden saaristoksi. Sama henki siivilöityi välittömästi yliopistojen sisään, ja taistelu yhä kohdennetuimmista rahoituksista tekee juuri sen mitä sen halutaankin tekevän: kohdistaa resurssit sijoittajien tahdon mukaisiin kohteisiin ja tehostaa rahoitusta nauttivien yksiköiden kilpailukykyä globaaleilla tiedon tuottamisen markkinoilla. Edes paljon yliopistouudistuksen yhteydessä mainostettu "autonomia" ei kauaa lämmittänyt: markkinatoimijoiden dollaripainostuksen lisäksi valtiojohtokin sanelee yhä opetusministeriön kautta työryhmien mahtikäskyt hätätilatahdissa yliopistoihin.
Tervetuloa suomalaiseen yliopistomaailmaan 2010. Viime viikolla Minneapoliksessa järjestettiin kansainvälisestikin vierailijajoukkoa kerännyt seminaari yliopistouudistusten tuhoisista vaikutuksista yliopistoyhteisöihin kaikkialla. Summasimme seminaariin keskustelunavaukseksi tarkoitetussa videossa Suomen tilanteen maailmanlaajuisessa kontekstissa, sekä hahmottelimme mahdollisuuksia toiveikkaammalle kehitykselle jatkossa. Koko ajan kasvavan niukkuuden, jatkuvan kilpailun, eriarvoisuuden ja johtajien tavoiteohjelmien määräämän työtahdin sijaan voimme yhdessä vielä luoda jotain historiallista: rauhallisemman, avoimen ja vapaan yliopiston, sekä maailman, kaikille.
We strongly believe that with dedication [...] we can overturn these reforms, begin the historical process of creating a truly ambitious global university that is open for all and in the end, achieve truly anything.--
Antti
Heippa,
VastaaPoistakovin negatiiviseen sävyyn otatte kantaa uudistukseen. Ymmärrän kyllä, ettei filosofian ja kasvatustieteiden etc. saralla voi nähdä suoranaisesti tätä hienona kehityksenä. Markkinatalous on todellinen asia. Toivoisin kuitenkin näkemään isoa kuvaa:
Jotta Suomi pysyy jatkossakin hyvinvointivaltiona täytyy pitää yllä vientiylijäämää (l. teknologian vienti). Tämä on erityisen tärkeätä, jotta elintaso pysyy samana ja paranee. Suomen on pysyttävä kilpailukykyisenä ja tuotettava uusia huippututkimukseen perustuvia innovaatioita, jotta rahavirrat Suomeen saadaan turvattua. Yliopistouudistuksen hyvänä puolena on, että eri alojen opiskelijat ja resurssit lähenevät toisiaan. Teknisillä aloilla tämän kaltainen uudistus oli välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämisen vuoksi. Jos tätä ei olisi toteuttu olisi edessä jonkin asteinen yhteiskunnan kurjistuminen. Määrärahoja kuitenkin leikataan aina "ei tuottavilta aloilta".
Yliopistouudistus on teknisille aloille taivaan siunaus. Monilla muilla aloilla voi nähdä uudistuksen kuitenkin tekevän hallaa ensi silmäyksellä. Kuitenkin pitkällä tähtäimellä viennin seurauksena rahaa tulee jäämään sellaisia määriä yli, että hyvinvointiyhteiskunta voi edelleen/kasvavissa määrin tukea kulttuuria, urheilua sekä filosofiaa...
Tämä äärimmäisen yksinkertaisesti sanottuna.
Yritysten verotus, työvoiman Suomessa pitäminen koulutuksen jälkeen, yritysten karkaus ulkomaille sekä mahdoton tilanne vuonna 2020 terveydenhuoltokulujen suhteen onkin sitten eri asia.
Hei,
VastaaPoistakiitos rakentavasta kritiikistä. Ymmärrän uudistuksen näyttäytyvän näkökulmastasi "taivaan siunauksena".
Vastoin esittämääsi väitettä, tarkastelimme uudistusta nimenomaan "isosta kuvasta". Tästä näkökulmasta yliopisto on kasvatus- ja tiedonmuodostamisinstituutio, olennainen osa demokraattista yhteiskuntaa eikä vain kilpailukykyisen työvoiman kouluttamiseen ja taloudellis- teknologisten "innovaatioden" tuottamiseen tähtäävä instituutio.
Kasvatukselle on hyvin ongelmallista sen määrittyminen kapean arvopohjan tai tiedon lajien kautta. Kuten videosta käy ilmi, kytkimme yliopistouudistuksen laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen, jota luonnehtii ns. taloudellis-rationaalisen järjen kasvava dominanssi.
Terveen yhteiskunnan kasvatus on moniarvoista ja -tieteistä. Ongelmana on, kun tuotettavan ja -jaettavan tiedon intressi pääsee määrittymään epädemokraattisesti, mitä ns. markkinoiden logiikalla toimivassa kasvatusinstituutiossa tapahtuu.
Se ei olisi näin ongelmallista, jos talousjärjestelmämme
(joka on jokaisen ihmisyhteisön kulmakivi, mihin varmaan viittasit), olisi demokraattisesti järjestäytynyt, elikä "sen" intressit palvelisivat koko kansan intressejä. Nyt niin ei kuitenkaan ole.
Ihmisyhteisön on itse saatava päättää omista asioistaan, niin kasvatuksestaan kuin taloudestaankin.
http://en.wikipedia.org/wiki/There_is_no_alternative