Tule ottamaan kantaa luokanopettajakoulutuksen kehittämiseen!

HUOM! PÄIVÄMÄÄRÄMUUTOS: TAPAAMINEN 5.5. klo 15-17 REXISSÄ. KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ KOKOONTUUKIN JO NYT TIISTAINA KLO 15(virheellisestä kalenterimerkinnästäni huolimatta), JOTEN KANNARI TEHDÄÄN PÄÄASIASSA LIITTYEN TÄTÄ SEURAAVAAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN KOKOUKSEEN SEKÄ PÄÄAINEJAOKSEN KOKOUKSEEN. PAHOITTELUNI! -Suvi

Hei peducalaiset ja erityisesti luokanopettajaksi opiskelevat.

Tutkintorakennetta uudistetaan hurjalla temmolla ja myös me peducalaiset olemme ottaneet kantaa meille tärkeisiin asioihin LO-opiskelijoiden torikokouksessa.

Kasvatuspsykologian opiskelijoiden ainejärjestö Phenomena otti myös kantaa
uudistustyöhön. Kannanotto on luettavissa tämän viestin lopusta. Pääpointit kannanotossa ovat Phenomenalla kenties seuraavanlaiset: 1) Pysyvät kotiryhmät kaikille, joissa opitaan vuorovaikutustaitoja 2) ilmiöopinnot kasvatuspsykologeille ja niitä myös kasvatustieteilijöille 3) tarvittavia säästöjä opiskelijoiden itseohjautuvuutta korostamalla, ja 4) kasvatuspsykologia voitava valita heti opintojen alussa, kasvatuspsykologian ja kasvatustieteen vastakkainasettelulla synnytetään uusia ideoita.

Haluankin kutsua teidät keskustelemaan Phenomenan kannanoton pohjalta tiistaina 27.4. klo 15.30-17.00 Rexiin (Leppäsuonkatu 11). Luomme keskustelun pohjalta kannanoton, mitä käytämme pohjana luokanopettajakoulutuksen kehittämistyöryhmässä. kehittämistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 29.4. minkä vuoksi kiireinen aikataulu.

Missä me olemme phenolaisten kanssa samaa mieltä ja missä eri mieltä? Torikokouksssa
olemme jo linjanneetkin seuraavaa: "Yhteiset perusopinnot: Jokaisella opiskelijalla on valmistuttuaan oltava sellainen osaaminen, minkä varassa on valmis kohtaamaan
koulumaailman haasteet. Kaikille opiskelijoille yhteiset perusopinnot, joihin sisältyy erityispedagogiikkaa, kasvatuspsykologiaa ja monikulttuurisuuskasvatusta (10 op kutakin).
Opintoihin on luotava jatkuvuutta niin, että esimerkiksi erityispedagogiikan opintojaksot ovat sidottuja toisiinsa. Maisterivaiheessa on mahdollisuus syventää ja erikoistua." Tätä näkökulmaa olisi syytä vielä tarkentaa.

Mikäli et siis pääse tiistaina paikalle, toivon että laitat kommenttisi blogiin.

Ystävällisin terveisin,

Suvi Pulkkinen
puheenjohtaja
Peduca ry

---

Phenomena ry:n kannanotto 22.4.2010


Tällä hetkellä opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajankoulutuksen kehittämistyöryhmä suunnittelee tulevia tutkintovaatimuksia. Yhtenä vaihtoehtona on ollut koko koulutuksen yhteinen kandidaatin tutkinto. Mielestämme on erittäin tärkeää pohtia luokanopettajankoulutusta kokonaisuutena ja pyrkiä siihen, että molemmat pääaineet (kasvatustiede ja kasvatuspsykologia) sekä monikulttuurisuuslinja voivat toimia entistä paremmin yhteistyössä keskenään muodostaen opiskelijoiden kannalta mielekkään opintopolun. Kasvatuspsykologian pääaineopiskelijoina olemme olleet erittäin tyytyväisiä tiettyihin opintojaksoihin tutkinnossamme ja toivoisimme, että niiden kaltaista opetusta voitaisiin saada myös kasvatustieteen opiskelijoille. Erityisesti haluammekin tässä kannanotossa puhua kotiryhmä-ajattelun puolesta luokanopettajakoulutuksessa. Lisäksi haluamme vedota kehittämisryhmään kasvatuspsykologian ilmiöopintojen säilyttämisen puolesta sekä esittää toivomuksen niiden laajemmasta hyödyntämisestä myös kasvatustiedettä pääaineenaan opiskeleville.

Viime aikoina on puhuttu paljon vuorovaikutuskoulutuksen lisäämisen tarpeesta
opettajankoulutuksessa (mm. SOOL). Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja harjoittelu on prosessi, jonka tulisi jatkua koko opettajankoulutuksen ajan. Niin vuorovaikutustaitojen kuin muidenkin ryhmätaitojen kehittäminen taattaisiin mielestämme paremmin opetusmenetelmällisillä ratkaisuilla, kuten luomalla kotiryhmiä tai muita pysyvämpiä pienryhmiä, kuin lisäämällä yksittäisiä kursseja aiheesta. Ohjaamalla opiskelijoita toimimaan entistä itsenäisemmin voidaan myös pitkälti vastata kysymykseen siitä, onko laitoksellamme resursseja järjestää pienryhmäopetusta. Monet kasvatuspsykologian pääaineopintojen kurssit rakentuvat hyvin pitkälle opiskelijoiden itseohjautuvuuden ja keskinäisten tapaamisten varaan. Tällaisten opetusmenetelmien tuominen laajemmin luokanopettajakoulutukseen olisi mielestämme ensiarvoisen tärkeää ja toivomme, että myös kasvatustieteen pääaineopiskelijoilla olisi tällaiseen oppimiseen ja opetukseen mahdollisuus.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulumaailmassa halutaan edistää henkilökunnan ja eri ammattiryhmien yhteistyötä. Tähän vaatimukseen olisi
opettajankoulutuksen vastattava mielestämme entistä paremmin tarjoamalla tuleville
opettajille todellinen mahdollisuus harjoitella ryhmätyöskentelyä. Aito ryhmätyö vaatii tekijöiltään taitoa ja uskallusta olla vuorovaikutuksessa ryhmän muiden jäsenten kanssa. Näiden taitojen harjoitteleminen mahdollistuu vain riittävän pitkäkestoisessa ryhmätyöskentelyssä pysyvän pienryhmän kanssa. Pitkäkestoisen ryhmäprosessin aikana on mahdollista rauhassa harjoitella mm. oman mielipiteen ilmaisemista, toisten mielipiteiden kuuntelemista sekä vastoinkäymisten ja onnistumisten kohtaamista ryhmässä. Tärkeänä on myös pidetty erityisesti kasvatuspsykologian ilmiöopinnoissa toteutuvaa mahdollisuutta harjoitella jonkin yhteisen, tekijöitään suuremman ratkaisun rakentamista. Tällaisia taitoja nykypäivän ja tulevaisuuden työelämässä vaaditaan. Pienryhmätyöskentelyssä
opetellaan yhteisössä toimimista jo opiskeluaikana. Myöhemmin nämä taidot ovat tärkeitä opettajanhuoneessa, jossa ratkotaan ristiriitoja, siedetään epävarmuutta ja kehitetään ideoita yhdessä.

Kotiryhmäidean toteuttaminen laajemmin opettajankoulutuksessa auttaisi myös parantamaan opiskelijan integroitumista tiedeyhteisöön. Kasvatuspsykologiassa opiskelijalla on pienryhmien ansiosta läheiset välit niin henkilökuntaan kuin muiden vuosikurssien opiskelijoihin. Myös henkilökunnan ja opettajien suhde opiskelijoihin on tasavertainen. Kasvatuspsykologian toimintakulttuuri luominen on ollut pitkällinen prosessi. Myös siksi on tärkeää vaalia olemassa olevaa opiskelijoiden aktiivisuutta ja syntynyttä oppimisyhteisöä.

Ilmiöopinnot ovat opiskelijoiden mielestä harjoittelun ohella koko koulutuksen
merkittävin kulminaatiopiste. Emme voi hyväksyä tutkintovaatimuksien uudistusta, jossa ilmiöopinnoista luovuttaisiin. Ilmiöopinnoissa oleellista on se, että opiskelijoilla on mahdollisuus toteuttaa oikeasti integroivan opetuksen ja tutkivan oppimisen periaatteita. Opiskelijat valitsevat teeman ja tutkimuskysymyksen, jonka jälkeen he valitsevat oppiaineet, joita tarvitsevat voidakseen ratkaista tutkimuskysymyksen. Näin ollen oppiminen lähtee todella valitusta teemasta ja tutkimuskysymyksestä.

Kasvatuspsykologia pääaineenaan opiskelleet, jo valmistuneet opettajat ovat kokeneet
erityisesti ilmiöopiskelun ja pienryhmätyöskentelyn olleen erittäin tärkeässä asemassa oman opettajuutensa rakentumisessa. Jo valmistuneiden opettajien mukaan ilmiöopinnot ovat suoraan verrattavissa niihin tilanteisiin, joita opettajan työssä kohdataan. Ilmiöopinnoissa harjoitellaan tarkastelemaan asioita kokonaisuuksina. Jokaisen oppilaan tilanne on kokonaisuus, johon vaikuttavat valtavan monet asiat. Tilanteet, joissa näitä kokonaisuuksia selvitellään yhdessä vanhempien ja moniammatillisen ryhmän kanssa vaativat takuuvarmasti hyviä ryhmätyötaitoja ja sensitiivisyyttä.

On mahdollista, että koulumaailma muuttuu lähitulevaisuudessa ilmiökeskeisempään
suuntaan. Opetushallituksessa on ehdotettu uutta entistä temaattisempaa
opetussuunnitelmaa. Tämä edellyttää opettajilta kompetenssia opettaa ilmiökeskeisesti, ja toisaalta opettajankouluttajilta valmiuksia ohjata tällaisia opetusprosesseja. Nykyiset kasvatuspsykologian pääaineopinnot tuottavat mielestämme näitä valmiuksia sekä opettajaksi opiskeleville että opettajan kouluttajille. Yhteiskunnan opettajankoulutukselle esittämät kehittämisvaatimuksetkin perustelevat siis ilmiökeskeisyyden lisäämistä opettajankoulutuksessa. Kasvatuspsykologian ilmiöopinnot ja pitkäkestoinen pienryhmäprosessi tulee säilyttää ja laajentaa myös kasvatustieteen puolelle.

Kasvatuspsykologia ja kasvatustiede eroavat olennaisesti myös tieteelliseltä
orientaatioltaan. Kasvatuspsykologiassa opettajuutta lähestytään oppimisen näkökulmasta.
Myös oppiminen on ilmiö, johon vaikuttaa kaikki oppilaan maailmassa tapahtuva. Tämän
ympäristön ja oppimisprosessin teoreettinen hahmottaminen vaatii opettajalta taitoa
tarkastella oppimistilannetta monisyisenä ilmiönä.

Kaksi samanaikaista pääainevaihtoehtoa tuottavat hedelmällisen vastakkainasettelun ja jatkuvasti uusia ideoita. Kasvatuspsykologian pääainevaihtoehto onkin voitava jatkossakin valita heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen.



Phenomena ry:n ja kasvatuspsykologian opiskelijoiden puolesta

Phenomena ry:n puheenjohtaja
Krista Löfman

Phenomena ry:n sihteeri
Liisa Ojasti