torstai 22. huhtikuuta 2010

Järjestäjät kävivät käsiksi kanssaopiskelijoihin













Eilinen mielenosoitus maksuttoman koulutuksen puolesta oli näyttävä osoitus suomalaisten opiskelijoiden vankkumattomasta tuesta koulutuksellisen tasa-arvon puolesta. Mielenosoituksen osanotto oli runsaslukuista, ja poliitikkojen ja virkamiesten markkinauskovaista managerialismia suomittiin kovin sanoin.

Kuitenkin aivan käsittämättömällä tavalla, SYL:n ja SAMOK:n koordinoiman mielenosoituksen järjestyksenvalvojat kävivät paikalla olleiden opiskelijoiden kuvailujen mukaan käsiksi useamman kerran opiskelijoihin, jotka vaativat riittävää toimeentuloa kaikille perustulobanderollein.

Eduskuntatalolta lähtiessä mielenosoittaja sytytti hätäsoihdun, perinteisen mielenosoitustarvikkeen, ja hänen peräänsä juostiin ja hyökättiin. Tämän seurauksena banderolli ja mielenosoittajan housut syttyivät tuleen. Poliisi antoi järjestäjille tapahtuneen jälkeen puhuttelun.

Tapahtumat on tutkittava nopeasti, ja hyvin tarkkaan. Kiinnostaisi tietää, mistä tällainen toiminta kumpuaa? Onko Opiskelijatoiminta-verkoston aktiivien kohtelu sattumanvaraista, mielivaltaista toimintaa järjestyksenvalvojilta? Saako poliittisten näkemysten perusteella kohdella kanssaihmistä eriarvoisesti?

Kuvia mielenosoituksesta ja tilanteesta Opiskelijatoiminta-verkoston sivuilla.

--
Joona-Hermanni
Opiskelija

16 kommenttia:

  1. Osallistuin eiliseen mielenosoitukseen Maksuttoman koulutuksen puolesta ja mielestäni
    siellä oli oikein positiivinen henki. Paikalla oli parituhatta opiskelijaa, joista monet
    olivat tulleet koulutuksen maksuttomuutta puolustamaan bussikyydeillä pitkän matkan
    päästä ympäri Suomea. Siksi olin vähän hämmentynyt, kun luin oheisen tapahtumaa käsittelevän jutun. Toivoisin, että Liitutaulussa (niin kuin Peducalehdessäkin)
    tuotaisiin näkyviin eilisestä mielenosoituksesta myös sitä, minkä asian puolesta opiskelijat hyvässä fiiliksessä marssivat. Uskon, että maksuton koulutus on arvo, jonka
    takana iso osa opiskelijoista seisoo.

    Olisi mielestäni yleisestikin tavoittelemisen arvoista, että blogissa heijastuisi mahdollisimman laajasti peducalaisten opiskelijoiden ääni. Peducalaiset nimittäin ovat sen verran iso ja varmasti moniääninen joukko, että
    ainejärjestön nimeä kantavan blogin soisi tuovan näitä erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä mahdollisimman monipuolisesti esille.

    On tietenkin totta, että kaikki eivät ole yhtä innokkaita kirjoittamaan ajatuksiaan esimerkiksi blogiin tai järjestölehtiin. Sillon kuitenkin niiden, jotka kirjoittavat, vastuu näkemysten monipuolisesta esilletuomisesta kasvaa entisestään.

    keväisin terveisin,
    Anu Aarnio

    VastaaPoista
  2. Ja ei millään pahalla, mutta uutisissa näkyi ainakin yksi tapaus, kun portailta katsottuna oikeassa reunassa syttyi soihtu ja silloin oli kyllä mielenosoitus ihan täysillä menossa eikä mitenkään loppunut.

    Njaa ja käsittääkseni noi soihdut suomen lain mukaan on verrattivissa ilotulitteisiin ainakin ja on siten kielletty. Saa niistä sakkoja futismatseissakin ja aika roimia niin miksi ne olisivat siis laillisia jos niistä on rangaistus tiedossa?

    VastaaPoista
  3. Hienoa, että mielenosoitus herättää keskustelua. Ikävää on kuitenkin, että positiivishenkisestä mielenosoituksesta on jäänyt joillekin selkeästi huono fiilis. Juttelin tilanteesta mielenosoituksen vastuuhenkilöiden kanssa ja tilanteeseen oli puututtu nopeasti, koska soihtujen läheisyydessä oli marssinut myös lapsiperheitä ja usean sadan asteen soihdut ovat väkijoukossa vaarallisia. Huomauttaisin myös, että hätäsoihtujen käyttö muuhun kuin merellä tapahtuvaan vaaratilanteeseen on kielletty laissa.

    Toivottavasti moni peducalainen pystyi ikävästä tilanteesta huolimatta kuitenkin nauttimaan mielenosoituksesta. Kiitos kaikille osallistuneille tärkeästä panoksestanne maksuttoman koulutuksen puolustamisessa!

    Ystävällisin yhteistyöterveisin

    Katri Korolainen-Virkajärvi

    VastaaPoista
  4. Näin sivusta asiaa seuraavana minua huvittaa tämä jo koomillisia piirteitä saava blogifarssi.

    Kerrataampa ensin perusasiat ja maalataan konteksti:

    "Blogin tyylilajille on tunnusomaista ajankohtaisuus, spontaanius ja henkilökohtaisuus." (http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi)

    Vaikka blogi onkin ainejärjestön ylläpitämä tiedotuskanava ja keskustelun foorumi, blogille ominaisesti sana on VAPAA ja HENKILÖKOHTAINEN, ellei toisin mainita.

    Lisäksi tuntuu todella typerältä näin yliopisto-opiskelijoiden kesken peräänkuuluttaa sisäänlukutaitoa.

    "Siksi olin vähän hämmentynyt, kun luin oheisen tapahtumaa käsittelevän jutun. Toivoisin, että Liitutaulussa (niin kuin Peducalehdessäkin) tuotaisiin näkyviin eilisestä mielenosoituksesta myös sitä, minkä asian puolesta opiskelijat hyvässä fiiliksessä marssivat."

    Esimerkiksi kyseisen kirjoituksen ensimmäisessä kappaleessa taidettiin mainita jotakin asiasta:

    "Eilinen mielenosoitus maksuttoman koulutuksen puolesta oli näyttävä osoitus suomalaisten opiskelijoiden vankkumattomasta tuesta koulutuksellisen tasa-arvon puolesta. Mielenosoituksen osanotto oli runsaslukuista, ja poliitikkojen ja virkamiesten markkinauskovaista managerialismia suomittiin kovin sanoin."

    Ja katsauksessa viimeisimpiin kirjoituksiin sekä yleisesti muihin kommentaareihin, myös erityisen kritiikin kohteeksi joutuneisiin, linja on ollut hyvin pitkälti sama:

    "...myös ainejärjestöt heräsivät innokkaasti organisoimaan yhteisen ja tärkeän asian puolesta väkeä liikkeelle. Maksuton koulutus on kirjattu perustuslakiin, ja mahdollisuuden siihen tulisi kuulua kaikille..."
    "...oli upeaa että ihmiset välittivät asiasta, jakoivat flaijereita, tekivät julisteita ja banderolleja, pitivät puheita ja kokoontuivat yhdessä osoittamaan mieltään. On sanoinkuvaamattoman hienoa, että teemme yhdessä asioita..." (Q & A, Antti, 04.04.2010)

    "Conduksen hallitus julkaisee pamflettikirjoituksen tasa-arvoisen ja maksuttoman koulutuksen puolesta.Hyal, Humanisticim ja Limes ovat tehneet myös omat kirjoituksensa aiheesta." (Maksuton ja omaehtoinen koulutus kiitos, Erna, 12.03.2010)

    "18.3. klo 12 suomalaiset opiskelijat näyttävät, ettei opiskelun maksullisuus ole ookoo." (18.3. on rähinää, Joona-Hermanni, 10.03.2010)

    Pointtini alleviivaaminen tuskin vaatii enempiä esimerkkejä.

    Jos minun pitäisi blogista lukemani perusteella summata arvomaailmaa ja näkemystä, mitä Liitutaulu edustaa, luonnehtisin sitä sanoilla demokratia, solidaarisuus, rakkaus, kauneus, tasa-arvo, avoin päätöksenteko ja kriittinen analyysi, etenkin suhteessa valtaan ja valtarakenteisiin.

    Sen lisäksi, että lauserakenteeseen "toivoisin, että" sisältyy implisiittisesti hyvin imperatiivinen sävy, en ymmärrä mihin pyritään "toiveella" vaihtoehtoisista näkemyksistä. Erilaisista arvoista tai näkemyksistä kumpuavaa kirjoitusta ja analyysiä? Vähemmän poliittista tai "radikaalia"? Itsesensuuria?

    Tuntuu, että nämä "toiveet" ja kritiikki kumpuaa väärinymmärryksistä ja asioiden henkilöitymisestä ja niitä ikävä kyllä luonnehtii argumenttien puute tai epämääräisyys.

    Valtarakenteiden tai pinttyneiden toimintamallien kritisoiminen ja aukipurkaminen ei ole hyökkäys niiden puitteissa toimivien henkilöiden persoonia kohtaan vaan pyrkimys luoda toimintaympäristö, jossa voidaan laajalla rintamalla sekä anteeksipyytelemättä ja nöyristelemättä ajaa opiskelijoiden etua, millä asialla me kaikki oletettavasti olemme.

    Tarvitsemme kritiikkiä ja itsekritiikkiä, jotta voisimme toimia paremmin, vapaammin, avoimemmin ja tasa-arvoisemmin. Tarvitsemme kiitosta ja itsekiitosta, jotta voisimme toimia yhteisöllisemmin ja valtautuneemmin. Ja ajaa sitä opiskelijan etua, maksutonta koulutusta kaikille, sekä vapaampaa, avoimempaa, oikeudenmukaisempaa ja demokrattisempaa yhteiskuntaa - ja yliopistoa.

    Ja oikeita argumentteja.

    VastaaPoista
  5. http://www.nelonen.fi/?vt=video&vid=76538

    ota tosta nyt sit selvää 1:59-2:10 mutta kyl se joku tyyppi käy lopuksi tönii jv:täkin. Rippuu varmaan tarkoitusperästä miten tästä otsikoi ja kertoo. Syyllisiä tässä kumpikin ovat (soihtujutussa).

    VastaaPoista
  6. Pari lyhyttä kommenttia.

    Lähellä sijainnut poliisi puuttui jälkikäteen järjestyksenvalvojien otteisiin, ei soihdun sytyttämisiin tai mielenosoittajiin, joita ohjattiin voimaottein. Tämä pohjautuu useamman paikalla olleen kuvailuun tilanteesta.

    "Rippuu varmaan tarkoitusperästä miten tästä otsikoi ja kertoo. Syyllisiä tässä kumpikin ovat (soihtujutussa)."

    Tapauksia oli useampia, ja olen saanut vahvistuksen monelta opiskelijalta useasta poikkeuksellisen voimakkaasta järjestyksenvalvojien puuttumisesta mielenosoittajien liikkumiseen. Ja välitunneilla opitun mukaisesti, oleellista lienee kuka tilanteen aloitti. Järjestyksenvalvoja on vielä erityisasemassa, joten mielestäni on vaikea jakaa syyllisyyttä ylipäätään (tai 50/50) Markuksen linkittämän lyhyen videoklipin perusteella.

    Ihmettelen, miksi tässä kierrellään ja kaarrellaan tekstin alkuperäistä aihetta? En kirjoittanut alkuperäisessä tekstissä hätäsoihtujen laillisuudesta, vaan mainitsin sivumennen, että ne ovat perinteistä mielenosoituksten rekvisiittaa, joista ei ole tullut sakkoja, ja ovat olleet ok poliiseille viimeisen parin vuoden ajan joka mielenosoituksessa.

    Alkuperäinen aihe on järjestyksenvalvojien törkeä ylireagointi, jos useita opiskelijoiden kuvauksia on uskominen. Asia on selvitettävä, uskon että olemme tästä samaa mieltä?

    Painotan loppuun vielä, että tuen täysillä maksuttoman koulutuksen puolesta taistelua, ja kuten Tuomas lainasi aiemmin useita otoksia blogista, tälle on näyttöä. Kritiikin tarkoitus on tuoda epäkohtia esiin, jotta ne voidaan käydä läpi ja parantaa toimintaa jatkossa.

    Asian lakaiseminen maton alle ei ratkaise ongelmaa, ja kyseiset tilanteet saattavat olla mielenosoituksille, sen järjestäjille ja yhteiselle asialle paljon vahingollisempia, jos niitä ei pureta kunnolla auki. Veikkaan, että eduskuntaryhmien vakuutteluista huolimatta yhteistä rintamaa tarvitaan vielä koulutuksellisen tasa-arvon puolesta!

    VastaaPoista
  7. Huolimatta siitä, että joku voi kokea, ettei poliisi ole viime aikoina häiriintynyt hätäsoihtujen käytöstä mielenosoituksissa, en kokisi niitä perinteiseksi välineiksi mielenilmauksessa, jota on kuvailtu ja suunniteltu etukäteen "hyväntuuliseksi" ja rakentavassa hengessä toimivaksi.

    Sen lisäksi mielestäni kyseisen soihdun sytyttänyt henkilö olisi voinut käyttää vielä melkoisen paljon enemmän harkintaa siinä, sytyttääkö 300-400 asteisen soihdun väkijoukossa, kun välittömässä läheisyydessä on ollut myös tilaisuuteen osallistuneita lapsiperheitä lastenvaunuineen.

    VastaaPoista
  8. "Vaikka blogi onkin ainejärjestön ylläpitämä tiedotuskanava ja keskustelun foorumi, blogille ominaisesti sana on VAPAA ja HENKILÖKOHTAINEN, ellei toisin mainita."

    Snadisti oon tosta eri mieltä. Koska nimenomaan tämä kyseinen blogi on ainejärjestön tiedotuskanava, on henkilökohtaisuuden taso alhaisempi. Blogi viestintävälineenä tottakai antaa vapaammat kädet ilmaista asioita kirjoittajan näkökulmasta, mutta niin kauan ku blogin yhteydessä mainitaan järjestön nimi on lukijalla liian suuri vastuu tulkita onko kyseessä järjestön nimissä ilmaistut näkemykset vai kirjoittajan henkilökohtaset näkemykset. Väitän, että hyvin helposti asioita kuitenkin tulkitaan järjestön näkemyksiks.

    Lisäks mä nään nyt tässä (jo ehkä todellakin tragikoomisessa) blogikeskustelussa ristiriitoja, jotka liittyy enemmän toimintakulttuureihin ja tapoihin, kun itse asioihin. J-H on oikeessa siinä ettei tätä taistelua maksuttoman koulutuksen puolesta oo käytä vielä loppuun ja yhteistä rintamaa tullaan varmasti vielä tarvitsemaan, mutta sen saavuttamiseks pitää pystyä ratkasemaan toimintaa rajottavat konfliktit.

    VastaaPoista
  9. Ja blogin asemaan ainejärjestöviestinnässä piti vielä lisätä että:
    Kirjoittajan muodollinen asema suhteessa ainejärjestöön vaikuttaa myös tottakai tulkintoihin, mikäli kirjottajana olis Kari Sankari Nurmosta, niin tuskin kukaan silloin tulkitsis Karin pointteja Peducan näkemyksiks. Vapautta ja henkilökohtasuutta lisäis tietysti se että kirjottajia olis useempia ja eri taustoista, mutta toistaiseksi ei ole. Sekin että tunnukset pitää erikseen pyytää positioi Peducan blogia "hallitsevaks" elimeks, ja se "valta" on helppo tulkinnoissa ylettää myös sisältöön.

    En nyt tosiaan tuonu varsinaiseen asiakeskusteluun mitään lisää, mutta kun tätä blogin roolia viestinnässä on tässä sivussa käsitelty niin siihen teki mieli ottaa kantaa..

    VastaaPoista
  10. Mun mielestä tässä keskustelussa argumentit loppuivat jo alussa lyhyeen, ja tekstissä alunperin esittämiini kysymyksiini ei ole saatu vielä vastausta. Oli tärkeää kuulla Katrilta järjestäjien näkökulma tapahtuneeseen. Tiedättekö onko esim. soihtua kantanutta opiskelijaa etsitty tai kuultu tapahtuneen tiimoilta? Mulla on tiedossa vain useamman silminnäkijän havainnot, en tunne henkilöä.

    Blogin roolista mulla ei ole muuta sanottavaa kuin, että blogi on blogi ja tekstit on omia, kun on kerran vain oma nimi alla. Jos teksti on instituution kanta, allekirjoituksessa on vähintään kirjoittajan institutionaalinen rooli – käytännössä aina enemmän, otsikosta lähtien.

    Esim. Joona-Hermanni, Peducan viestintävastaava & otsikossa "Peducan hallituksen kannanotto siitä ja siitä".

    Kaikki muu on virhekäsityksiä, ei sen kummempaa. Loput uusmedian perusteet näkee Wikipediasta.

    Tällainen fiilispohjainen, spekulatiivinen ja epäempaattinen keskustelu erittäin tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta aiheuttaa mulle sellaisen tyrmistyneen tunteen, kuin olisin sidottu.

    http://www.youtube.com/watch?v=x0yucFw3qCQ

    VastaaPoista
  11. Oot Lauri tavallan ihan oikeessa, varsinkin toi valtapointti on oleellinen. Mut, kuten Joona jo oli vastannut, on kyseessä enemmänkin se, millaseks blogi ymmärretään kuin se, millanen tai mikä se todellisuudessa on.

    Eli tästä lähtökohdasta sana on vapaa ja henkilökohtainen, mutta sitä voi halutessa alleviivata varsinkin epäselvissä tai ristiriitaisissa tapauksissa, jotta ei tule väärinymmärryksiä. Kuitenkin yliopisto-opiskelijoilta voi mielestäni sisälukutaidon ohella vaatia myös medialukutaitoa.

    Mä haluisin kuitenkin vähän summata ja avata tätä keskustelua odotellessa lisää näkemyksiä ite keskustelun aiheena olevasta asiasta, josta mulla ei ole sen kummempaa faktatietoa kuin jo mainitut:

    - opiskelija sytytti mielenosotuksessa soihdun, mistä olis hypoteettisesti voinu seurata vaaratilanne
    - järjestäjät, jotka olivat jo aiemmin "diskriminoineet" tai kontrolloineet kyseisen opiskelijan edustaman tahon (Opiskelijatoiminta) liikkumista ja toimintaa mielenosoituksessa, ilmeisesti käyttivät liiallisia voimakeinoja, koska poliisi näki tarpeelliseksi puuttua niihin

    sekä kysymykset itse asiasta:

    - onko opiskelijan edustamalla taholla jotakin tekemistä hänen saamansa kohtelun kanssa ts. olisiko opiskelija, joka ei edusta Opiskelijatoimintaa saanut saman kohtelun soihdun sytyttämisestä?
    - olivatko voimakeinot ylimitoitettuja?

    Mutta, mistä myös haluaisin ns. metatasolla keskustella on, että mistä kumpuaa tää kyseinen vaade:

    "On tietenkin totta, että kaikki eivät ole yhtä innokkaita kirjoittamaan ajatuksiaan esimerkiksi blogiin tai järjestölehtiin. Sillon kuitenkin niiden, jotka kirjoittavat, vastuu näkemysten monipuolisesta esilletuomisesta kasvaa entisestään."

    Millaisia on nää näkemykset, jotka on "yksipuolisia", ja saa ihmiset peräänkuuluttamaan "puoluekuria" ja "puolueen" linjaa?

    Musta vaikuttaa, että tää keskustelu viestintästrategiasta, peducan linjasta yms. on vaan tekosyy, jolla viedään huomiota itse asiasta. Eli tarkoitan, että kiinnitetään huomiota muotoseikkoihin, kun itse sisältö ei miellytä. Olenko käsittänyt asian väärin?

    VastaaPoista
  12. Hei,

    Pari faktaa (ja muutama mielipide) järjestyksenvalvojien toiminnasta:

    http://users.tkk.fi/jjpelto3/mk-miekkari.txt

    Janne Peltola,
    järjestyksenvalvojien esimies

    (Itse teksti oli liian pitkä kommentiksi.)

    VastaaPoista
  13. Asioita sivusta seuranneena muutama kommentti:

    herrat ovat samat kuin tässä kuvassa: http://opiskelijatoiminta.net/files/2010/04/img_2611.jpg

    Selvästikin järjestäjät erittäin hyvin tiesivät Opiskelijatoiminnan olevan tulossa _mukaan_mielenosoitukseen! (verkoston nimi ei muuten ole Opiskelijatoiminta.net, vaan sivuston osoite)

    Erilaisia painotuskantoja edustavat blokit ovat mielenosoituksissa todellakin mielenosoitusten peruskauraa, ja OT oli myös tiedottanut osallistumisestaan erillisellä blokilla varsin laajalti.

    Pipopäisen herran kuulin mainitsevan, että Poliisin kanssa oli joku järjestäjä (ei selvästikään pipopää) keskustellut, että OT marssii hännillä. Nämä kaksi herraa oli selvästi laitettu vahtimaan juuri OT:aa.

    Näistä asioista ei tietojeni mukaan (toki nekin ovat vain rajalliset) ollut missään vaiheessa keskusteltu Opiskelijatoiminnan kanssa. Asia tuli monille kuin salama kirkkaalta taivaalta. Olisi olla ehkä toivottavaa että OT:aa liittyvissä keskusteluihin mukaan olisi joku ko. verkoston aktiivi otettu mukaan, kun yhteystiedotkin löytyvät sieltä web-sivuilta -- ja vitsiäkin ehdittiin vääntää yo. kuvan perusteella. Kävikö tämä edes kenenkään näitä "päätöksiä" tehneiden ja "neuvotteluja" käyneiden mielessä? Jos juuri kulkueen lähtiessä jv:t tulevat tönimään ja sanelemaan missä kohtaa kukakin kävelee, lienee melko selvää ettei heti ala hurraahuutoja kuulua, varsinkin kun ko. blokilla oli jo saatu paikalle myös ihmisiä, jotka muuten olisivat kuulemani mukaan jättäneet koko marssin väliin.

    Toteanpa vielä myös sen, että Janne Peltolan esittämät väitteet ovat kyllä taponyrityksineen erittäin raskauttavia. Ihmettelen, että jos näin on todella käynyt ko. jv;t eivät ole suorittaneet siviilipidätystä tai muuta vaadittavaa toimea, esim rikosilmoitusta. Tähän heillä olisi tuossa tilanteessa ollut täysi oikeus.

    On myös varsin vastuutonta ja suoraan sanoen törkeää antaa ymmärtää, että opiskelijatoiminta olisi kollektiivisesti ollut tällaista toimintaa harjoittamassa ja hyväksymässä, ja näin leimata kaikki kulkueessa perustulonKIN(!) puolesta marssineet kuokkavieraiksi huligaanirikollisiksi.

    Yhteistyöterveisin, kk
    Opiskelijatoimintapassiivi

    VastaaPoista
  14. Niin, onhan se raskauttavaa. Kuten totesin, ei kukaan ole ymmärtääkseni tässä asiassa kuitenkaan syytteitä nostamassa.

    Miksi? Me järjestyksenvalvojat olemme opiskelijoita yhtä lailla kuin OT:laisetkin - monet meistä opiskelija- ja ylioppilaskuntiensa aktiiveja, jotka työskentelevät päivittäin opiskelijan paremman huomisen hyväksi. Ei meillä ole tarvetta repiä opiskelijakenttää palasiksi, viedä toisia opiskelijoita oikeuteen tai edes syyllistää syyttömiä.

    Tästä syystä koin kohtuuttomaksi blogosfäärissä harrastetun yksipuolisen "pahat natsit"-uutisoinnin ja päätin kirjoittaa tapahtumat auki omasta näkökulmastani. Kuten aina, hermeneutiikka ei toimi ja kuvaukseni on varmasti värittynyt toiseen suuntaan ja totuus makaa jossain kuvausten välillä.

    Minulla ei ole nyt eikä jatkossakaan ongelmaa sen kanssa, että OT:n aktiivit harrastavat tempauksiaan perustulon, humboldtilaisen yliopiston tai opiskelija-asumisen puolesta. Toivoisin kuitenkin ymmärtäväisempää, rakentavampaa ja mukavampaa suhtautumista meihin, jotka teille osaltamme tätä yhteisöä rakennamme.

    Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos pyydetään olemaan kiilaamatta, silloin ei kiilata. Jos pyydetään olemaan sytyttämättä soihtuja, niitä ei sytytetä. Ja vaikka ottaisi päähän, toista ihmistä ei potkita.

    Näin kaikilla on kivempaa.

    VastaaPoista
  15. Haluan kommentoida loppupuolen tilannetta, jossa järjestyksenvalvojat ottivat palavan hätäsoihdun voimatoimin pois ryhmältämme. Tämä tilanne oli se, joka todella jäi vaivaamaan. Olen Ot:n aktiivi, mutta edustan tässä vain omaa näkökulmaani.

    Mielenosoituksen järjestyksenvalvonnan lähtökohtana tulisi kai olla ihmisten (niin demoon osallistuvien kuin sivullistenkin) turvallisuuden edistäminen. Myös järjestyshäiriöiksi
    tulkituissa tilanteissa ja niihin puututtaessa turvallisuuden tulisi olla
    prioriteetti; sen edelle ei pitäisi mennä järjestyksenvalvojien mielipiteet siitä, kenen
    pitäisi tai ei pitäisi osallistua demoon, tai halu jotenkin "pistää ruotuun" järkkärien mielestä tavalla tai toisella väärin toimineita, tai vaikkapa järkkärien halu olla menettämättä kasvojaan tilanteessa, jossa he eivät saa ohjattua tapahtumia tahtonsa mukaan.

    PJEP kuvaa tilannetta, mutta tarkennan vielä: Järkkärit pyysivät, ettemme polttaisi soihtuja väkijoukossa Eduskuntatalon edessä. Pyyntö oli järkevä, sillä ko. tilanteessa suuri määrä ihmisiä oli pakkautunut tiiviisti eikä soihdun ympärille olisi voinut jättää tilaa. Kokoonnuimme kauemmaksi väkijoukosta nurmikentälle niin, että soihdun välittömässä läheisyydessä oli pelkästään omaan blokkiimme kuuluvia ihmisiä. Tarkoituksenamme oli poistua paikalta, ja sytytimme soihdun samalla kun lähdimme kulkemaan poispäin eduskunnalta.

    Soihdun sytyttämisen jälkeen ryhmäämme ryntäsi ilman ennakkovaroitusta kaksi järkkäriä, jotka pyrkivät käsiksi ryhmän keskellä olleeseen soihtua pitelevään henkilöön ja tönivät
    muita ihmisiä pois tieltään. Toinen järkkäri kävi kiinni soihdun pitelijään, riuhtoi soihdun hänen kädestään ja juoksi soihdun kanssa pois ryhmän luota. Tällainen
    töniminen, riuhtominen, juokseminen yms. häslääminen palavan soihdun lähellä on sen verran vaarallista, että tilanne ansaitsee tulla pohdituksi tarkkaan.

    Itselläni on vain vähän kokemusta järjestyksenvalvojana olemisesta, mutta luulisin, että jos johonkin tilanteeseen on tarve puuttua, siihen puututaan yleensä ensin puhumalla ja käskyttämällä, ja vasta viimeisenä keinona fyysistä voimaa käyttäen. Välitön fyysinen puuttuminen tulee kai kyseeseen lähinnä silloin, jos tilanne aiheuttaa välitöntä vaaraa jollekulle, tyyliin jos joku on juuri pahoinpitelemässä toista ihmistä.

    Tilanne, jossa sytytimme soihdun, ei aiheuttanut välitöntä vaaraa kellekään. Voidaan väittää, (ja olen valmis myöntämään) että se aiheutti jonkintasoisen vaaran soihdunpolttajalle itselleen ja ympärillä olleille blokkimme jäsenille.

    Jos järjestyksenvalvojat katsoivat tarpeelliseksi takavarikoida palavan soihdun, he olisivat voineet käskeä meitä ensin ja turvautua voimaan vasta sitten. Tähän voi sanoa, että emme olisi totelleet käskyä. Tosin soihtu olisi luultavasti ehtinyt palaa loppuun keskustelun aikana, ja konflikti loppunut siihen; hätäsoihtu palaa noin minuutin ajan.

    Tämän keskusteluvaihtoehdon lisäksi järkkäreillä oli karkeasti ottaen kolme vaihtoehtoa:
    1)antaa meidän polttaa hätäsoihtu loppuun samalla tarkkaillen, että tilanne on rauhallinen eikä sivullisia joudu vaaraan. Hätäsoihtu palaa tosiaan noin minuutin.
    2)pyytää poliisia puuttumaan tilanteeseen
    3)käyttää fyysistä voimaa ilman ennakkovaroitusta ja ottaa soihtu pois väkisin. (Tämä on oikeastaan ainoa vaihtoehto, jolla soihdun saattoi saada takavarikoitua sen vielä palaessa.)

    Näistä vaihtoehdoista järkkärit siis toteuttivat kolmannen, eli sen joka tuotti ehdottomasti eniten vaaraa. Soihtujen polttamista voi paheksua, sitä voi pitää typeränä tai huonon maun osoituksena; mutta tällä (poliittisia, esteettisiä tai juridisia kysymyksiä koskevalla) keskustelulla ei ole juuri tekemistä sen kanssa, että järkkärit toimivat ko. tilanteessa tavalla, joka aiheutti vakavaa välitöntä vaaraa heille itselleen ja meille. Ja että tämä vaara olisi vältetty, jos järkkärit eivät olisi toimineet kuten toimivat.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  16. Jos hyväksytään väite, että tilanteessa, jossa järkkärit olisivat antaneet ryhmämme polttaa soihdun, ainut vaaran mahdollisuus olisi kohdistunut ryhmämme jäseniin (jos siis
    ei oleteta, että meillä oli välittömänä aikomuksena käyttää soihtua aseena sivullisia vastaan, sytyttää jotain palamaan tms.) on mahdotonta ymmärtää, mitkä olivat ne turvallisuusnäkökohdat, joiden vuoksi järkkärit katsoivat soihdun välittömän, väkisin tapahtuvan takavarikoinnin oikeaksi ratkaisuksi. En voi muuta kuin ajatella, että takavarikoinnin syynä ei ollut turvallisuuden ajattelu vaan muut motiivit, joiden vuoksi järkkärit olivat valmiit tuottamaan vakavan vaaratilanteen.

    Mua suututtaa, että järkkärit laittoivat mut ja ympärilläni olleet vaaraan toiminnallaan. Samoin mua suututtaa, että järkkärit laittoivat itsensä vaaraan siten, että mua tai muita oltaisiin voitu syyttää jos heille olisi käynyt jotain.

    Olen miettinyt, miksi järkkärit olivat valmiit aiheuttamaan vaaratilanteen. Ehkä meidän "tottelemattomuutemme" kävi heidän egonsa päälle, ja he kokivat välttämättömäksi ottaa kontrollin ja vallan takaisin itselleen suoralla voimankäytöllä? Ja ehkä he jopa kuvittelivat pystyvänsä hallitsemaan voimankäyttötilanteen niin suvereenisti, että mitään vaaraa kellekään ei aiheutuisi? Ehkä he eivät myöskään olleet itse sisäistäneet soihdun mahdollista vaarallisuutta - ainakaan soihdun ottaneella järkkärillä ei ollut kokemusta hätäsoihduista, kerta hän yritti sammuttaa sen hakkaamalla sitä kiveä vasten.

    En odota tilanteen julkista puimista tai tyyliin anteeksipyyntöä sen kummemmin, halusin vain selittää, miksi mä ja monet muut suuttuivat järkkärien toiminnasta tässä tilanteessa.

    VastaaPoista