keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
Autoton Kampus valmiina laukaisuun
Täysin vapaasti organisoituneen Autoton Kampus Festivalin aika on koittanut. Lavaa rakennetaan par'aikaa, sähköt on vedetty (kiitos Siltiksen konemestarille Iisakille!), herkulliset vegaanitarjoilut odottavat festivaalikävijöitä ja mikä tärkeintä - ensimmäistä kertaa autot ovat poissa, ja musiikki ja ihmisten hyvä yhteinen tekeminen on astumassa isosti niiden tilalle.
Showtime on 16.00, tule mukaan!
--
Antti
maanantai 26. huhtikuuta 2010
Quality magazines @Conddoori
Liitutaulu ("the blackboard") doesn't often have postings in english, which is a shame for all the exchange students hanging about in Siltavuorenpenger. This is the first one, with hopefully more to come! For starters you can check out the 15-minute video made by me and few other students in our faculty for a big seminar in Minneapolis - it gives background to the Finnish University reform last year, and the video and it's text are fully available in english:
Video: University Reform in Finland
Text: bit.ly/university_reform_in_finland
And if you're looking for warm atmosphere or a place to chill, look no further than Siltavuorenpenger. Lot of students hang out in the newly renovated student room, "Conddoori", in the basement floor of Minerva and next to the library, which boasts tea and coffee-making equipment, a kitchen with fridge and microwave oven and computers with even an chance to plug-in your laptop and watch stuff from a projector.
It's also nice to just sit down and have a break sitting in the fine, recycled couches, and read something. Amongst some official propaganda papers of the university and different education-related finnish labor union stuff (trust me, their full of ultimately meaningless, fully market oriented jargon from start to finish, if you can't read finnish you're not missing much) there's a nice bunch of quality magazines, and in english even! Check out Conddoori's collection of the New Yorker and Rethinking Schools, and bring those around together to discuss the great articles there - it's good stuff.
--
Antti
Kuulumisia HYYstä
Kevät on jo ehtinyt pitkälle ja vappu tekee kovasti tuloaan. Niinpä taitaakin taas olla aika päivitellä tännekin kuulumisia yhteisen ylioppilaskuntamme suunnalta. HYYssä on tänä keväänä ehditty monenlaista ja työtä on tehty niin edunvalvonnan, kehitysyhteistyön kuin vapunkin tiimoilla. Joitakin keskeisiä juttuja poimiakseni mainittakoon vaikkapa seuraavaa:
Edustajiston kokouksessa 24.3. valittiin Ylioppilaslehden uudeksi päätoimittajaksi Maria Pettersson. Petterssonin tausta on City-lehdessä ja kokemusta löytyy toki muualtakin. Hän aloittaa uudessa työssään ensi elokuun alussa, jolloin pääsemme seuraamaan, miten lehti edeltäjänsä ajasta muuttuu. Lisää uudesta päätoimittajasta voit käydä lukemassa vaikkapa täältä.
Torstaina 25.3. HYY julkisti kolmella kielellä teemansa eduskuntavaalivaikuttamiseen. Tilaisuus sisälsi hauskasti vanhan ajan ylioppilasmeinikiä ylioppilaslakkipäisten opiskelijoiden, Ylioppilaskunnan laulajien laulamien laulujen sekä Wanhan parvekkeelta kaikuvien "Me opiskelijat... Vi studenter.."-puheenvuorojen muodossa. HYYn kolme keskeistä teemaa vaaleihin 2011 vaikutettaessa ovat:
1) Maksuton koulutus
2) Riittävä toimeentulo
3) Ilmastolaki
Ylioppilaskunnan vaalisivusto löytyypi täältä ja lisää voi lueskella myös vaikkapa Rexin seinältä, josta kyseiset teemat niin ikään löytyvät.
Talousjohtokunta sai 9.4. vihdoin päätettyä järjestöjen tukisummista ja hallituksen hyväksynnän tämä päätös sai seuraavalla viikolla. Niinpä tukisummat saatiin maksuun ja oma Peducammekin sai taas pätäkkään toimintansa ja vaikkapa Autottoman kampuksen tukemisen taakse :-)
12.-16.4. Vietettiin koko ylioppilaskunnan piirissä Kurkkaa keHYYn viikkoa, jonka tarkoituksena oli tuoda HYYn harjoittama kehitysyhteistyö näkyväksi opiskelijoille. Ylioppilaskuntammehan lahjoittaa joka vuosi 0,7% budjetistaan kehitysyhteistyöprojekteihin, mikä on aikas hieno homma. Tällä viikolla nautittiin Sambia-lounasta, käytiin paneelikeskusteluita ja viikko huipentui Pohjanhovissa pidettyihin 0,7-bileisiin, joiden menoa ei edes tapahtuman hetkeksi katkaissut palohälytys onnistunut hillitsemään.
Edunvalvonnan saralla HYY muun muassa marssi mukana SYL:n ja SAMOKin yhteisessä suurmielenosoituksessa 21.4. Tätä ennen askarreltiin KOPO-valiokunnan toimesta banderolleja, joita sitten yhdessä mielenosoituksessa ylpeinä kannettiin. KOPO-sektori on myös julkaissut ylioppilaskunnan keinoja tutkintojen sujuvoittamiseen sekä ottanut kantaa Lehikoisen työryhmän raporttiin.
Edustajisto päätti kokouksessaan 20.4. myös kevään 2011 jäsenmaksusta. Tuloksena on 22€, eli ylioppilaskunnan jäsenmaksu lukuvuonna 2010-11 on yhteensä 44€. Samassa kokouksessa päätettiin lyhentää seuraava edustajistokausi yhteen vuoteen, jotta vaalirytmiä saadaan muutettua ja hallinnon opiskelijaedustajien vaalit saavat parittomina vuosina ansaitsemansa huomion.
Tulossa keväällä on vielä HYYn vappu.. Tänä vuonnahan oma ylioppilaskuntamme nimittäin lakittaa ihanaisen Mantan! Tule siis sinäkin katsomaan kyseistä spektaakkelia! :)
Marina
Vappu tulee! Vappen kommer!
Vihdoin se on taas täällä, vappu nimittäin. Kertauksenomaisesti listattakoon nyt tänneki ne meiningit, joihin peducalainen voi ja johon hänen kannattaa osallistua tulevalla viikolla saadakseen tästä opiskelijoiden riemujuhlasta kaiken irti!
keskiviikko 28.4.
*Conduksen&Matlun yhteinen PreWappu Rumassa
-lipunmyynti ma-ke Minervan aulassa klo 10-12 (liput 3€)
-teemana suuret kontrastit: musta-valkoinen & hyvä-paha
*Autoton kampus -festari Penkereellä
torstai 29.4.
*Peducan ratikkabileet + jatkot Rumassa starttaa klo 20
-mukaan haalari&naamari
perjantai 30.4.
*klo 14.30 Peducan VAPPUSCHNAPS´ Kaivarin korkeimmalla kohdalla
*klo 15.00 Peducan Kossurieha samassa paikassa, oma muki mukaan :)
*klo 18 oma armas ylioppilaskuntamme HYY lakittaa Mantan Kauppatorilla
tämän jälkeen ilta jatkunee muiden peducalaisten kera vaikkapa Tuomiokirkon portailla
lauantai 1.5.
*klo 9.00 Ylioppilaiden perinteinen vappujuhla Ullanlinnanmäellä sekä kunhan paikalle selvitään, niin Peducan vappupiknik.. Bongaa lippu ja tule mukaan mukavaan meininkiin!
-Marina
keskiviikko 28.4.
*Conduksen&Matlun yhteinen PreWappu Rumassa
-lipunmyynti ma-ke Minervan aulassa klo 10-12 (liput 3€)
-teemana suuret kontrastit: musta-valkoinen & hyvä-paha
*Autoton kampus -festari Penkereellä
torstai 29.4.
*Peducan ratikkabileet + jatkot Rumassa starttaa klo 20
-mukaan haalari&naamari
perjantai 30.4.
*klo 14.30 Peducan VAPPUSCHNAPS´ Kaivarin korkeimmalla kohdalla
*klo 15.00 Peducan Kossurieha samassa paikassa, oma muki mukaan :)
*klo 18 oma armas ylioppilaskuntamme HYY lakittaa Mantan Kauppatorilla
tämän jälkeen ilta jatkunee muiden peducalaisten kera vaikkapa Tuomiokirkon portailla
lauantai 1.5.
*klo 9.00 Ylioppilaiden perinteinen vappujuhla Ullanlinnanmäellä sekä kunhan paikalle selvitään, niin Peducan vappupiknik.. Bongaa lippu ja tule mukaan mukavaan meininkiin!
-Marina
sunnuntai 25. huhtikuuta 2010
Hienoja kuvia viime viikon mielenosoituksesta
Viime viikkoinen, keskustelua herättänyt mielenosoitus maksuttoman koulutuksen puolesta on komeina kuvina Samuli Ikäheimon kuvagalleriassa.
Ikäheimolla myös hieno kokoelma kuvia eri mielenosoituksista viime vuosilta, kannattaa tsekata!
--
Antti
Mahtavaa ruokaa ja menoa Rexissä
Peducan kolmas kasvisruokailta starttasi 19.4 klo 18 opiskelijatilassamme Rexissä. Tarjolla oli maa-artisokka-keittoa, soijapastaa ja jopa kahta erilaista jälkiruokaa. Nam!
Kasviruoka-ilta on myös hyvä lisä/vaihtoehto kosteisiin opiskelijabileisiin kyllästyneille, näissä bileissä pääpaino ei ole alkoholilla , vaan yhdessä hengailulla ja kokkailulla. Seuratkaahan blogia, fb-ryhmää tai peduca-listaa ja liittykää mukaan seuraavaan kokkailuiltaan.
Kuvia iltamasta voit katsoa täältä
Ps. Yritetään saada reseptit myös tänne (aiemmat reseptit löytyvät myös blogista)
Samettinen maa-artisokkakeitto
1 l pestyjä ja kuorittuja maa-artisokkalohkoja
3 jauhoista perunaa
2-3 kasvisliemikuutiota
vettä
pippuria
Yrttituorejuustoa
-kuoritaan,keitetään ja sauvasekottimella sileeksi. Toimii!
-Erna
Kasviruoka-ilta on myös hyvä lisä/vaihtoehto kosteisiin opiskelijabileisiin kyllästyneille, näissä bileissä pääpaino ei ole alkoholilla , vaan yhdessä hengailulla ja kokkailulla. Seuratkaahan blogia, fb-ryhmää tai peduca-listaa ja liittykää mukaan seuraavaan kokkailuiltaan.
Kuvia iltamasta voit katsoa täältä
Ps. Yritetään saada reseptit myös tänne (aiemmat reseptit löytyvät myös blogista)
Samettinen maa-artisokkakeitto
1 l pestyjä ja kuorittuja maa-artisokkalohkoja
3 jauhoista perunaa
2-3 kasvisliemikuutiota
vettä
pippuria
Yrttituorejuustoa
-kuoritaan,keitetään ja sauvasekottimella sileeksi. Toimii!
-Erna
Tule ottamaan kantaa luokanopettajakoulutuksen kehittämiseen!
HUOM! PÄIVÄMÄÄRÄMUUTOS: TAPAAMINEN 5.5. klo 15-17 REXISSÄ. KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ KOKOONTUUKIN JO NYT TIISTAINA KLO 15(virheellisestä kalenterimerkinnästäni huolimatta), JOTEN KANNARI TEHDÄÄN PÄÄASIASSA LIITTYEN TÄTÄ SEURAAVAAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN KOKOUKSEEN SEKÄ PÄÄAINEJAOKSEN KOKOUKSEEN. PAHOITTELUNI! -Suvi
Hei peducalaiset ja erityisesti luokanopettajaksi opiskelevat.
Tutkintorakennetta uudistetaan hurjalla temmolla ja myös me peducalaiset olemme ottaneet kantaa meille tärkeisiin asioihin LO-opiskelijoiden torikokouksessa.
Kasvatuspsykologian opiskelijoiden ainejärjestö Phenomena otti myös kantaa
uudistustyöhön. Kannanotto on luettavissa tämän viestin lopusta. Pääpointit kannanotossa ovat Phenomenalla kenties seuraavanlaiset: 1) Pysyvät kotiryhmät kaikille, joissa opitaan vuorovaikutustaitoja 2) ilmiöopinnot kasvatuspsykologeille ja niitä myös kasvatustieteilijöille 3) tarvittavia säästöjä opiskelijoiden itseohjautuvuutta korostamalla, ja 4) kasvatuspsykologia voitava valita heti opintojen alussa, kasvatuspsykologian ja kasvatustieteen vastakkainasettelulla synnytetään uusia ideoita.
Haluankin kutsua teidät keskustelemaan Phenomenan kannanoton pohjalta tiistaina 27.4. klo 15.30-17.00 Rexiin (Leppäsuonkatu 11). Luomme keskustelun pohjalta kannanoton, mitä käytämme pohjana luokanopettajakoulutuksen kehittämistyöryhmässä. kehittämistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 29.4. minkä vuoksi kiireinen aikataulu.
Missä me olemme phenolaisten kanssa samaa mieltä ja missä eri mieltä? Torikokouksssa
olemme jo linjanneetkin seuraavaa: "Yhteiset perusopinnot: Jokaisella opiskelijalla on valmistuttuaan oltava sellainen osaaminen, minkä varassa on valmis kohtaamaan
koulumaailman haasteet. Kaikille opiskelijoille yhteiset perusopinnot, joihin sisältyy erityispedagogiikkaa, kasvatuspsykologiaa ja monikulttuurisuuskasvatusta (10 op kutakin).
Opintoihin on luotava jatkuvuutta niin, että esimerkiksi erityispedagogiikan opintojaksot ovat sidottuja toisiinsa. Maisterivaiheessa on mahdollisuus syventää ja erikoistua." Tätä näkökulmaa olisi syytä vielä tarkentaa.
Mikäli et siis pääse tiistaina paikalle, toivon että laitat kommenttisi blogiin.
Ystävällisin terveisin,
Suvi Pulkkinen
puheenjohtaja
Peduca ry
---
Phenomena ry:n kannanotto 22.4.2010
Tällä hetkellä opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajankoulutuksen kehittämistyöryhmä suunnittelee tulevia tutkintovaatimuksia. Yhtenä vaihtoehtona on ollut koko koulutuksen yhteinen kandidaatin tutkinto. Mielestämme on erittäin tärkeää pohtia luokanopettajankoulutusta kokonaisuutena ja pyrkiä siihen, että molemmat pääaineet (kasvatustiede ja kasvatuspsykologia) sekä monikulttuurisuuslinja voivat toimia entistä paremmin yhteistyössä keskenään muodostaen opiskelijoiden kannalta mielekkään opintopolun. Kasvatuspsykologian pääaineopiskelijoina olemme olleet erittäin tyytyväisiä tiettyihin opintojaksoihin tutkinnossamme ja toivoisimme, että niiden kaltaista opetusta voitaisiin saada myös kasvatustieteen opiskelijoille. Erityisesti haluammekin tässä kannanotossa puhua kotiryhmä-ajattelun puolesta luokanopettajakoulutuksessa. Lisäksi haluamme vedota kehittämisryhmään kasvatuspsykologian ilmiöopintojen säilyttämisen puolesta sekä esittää toivomuksen niiden laajemmasta hyödyntämisestä myös kasvatustiedettä pääaineenaan opiskeleville.
Viime aikoina on puhuttu paljon vuorovaikutuskoulutuksen lisäämisen tarpeesta
opettajankoulutuksessa (mm. SOOL). Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja harjoittelu on prosessi, jonka tulisi jatkua koko opettajankoulutuksen ajan. Niin vuorovaikutustaitojen kuin muidenkin ryhmätaitojen kehittäminen taattaisiin mielestämme paremmin opetusmenetelmällisillä ratkaisuilla, kuten luomalla kotiryhmiä tai muita pysyvämpiä pienryhmiä, kuin lisäämällä yksittäisiä kursseja aiheesta. Ohjaamalla opiskelijoita toimimaan entistä itsenäisemmin voidaan myös pitkälti vastata kysymykseen siitä, onko laitoksellamme resursseja järjestää pienryhmäopetusta. Monet kasvatuspsykologian pääaineopintojen kurssit rakentuvat hyvin pitkälle opiskelijoiden itseohjautuvuuden ja keskinäisten tapaamisten varaan. Tällaisten opetusmenetelmien tuominen laajemmin luokanopettajakoulutukseen olisi mielestämme ensiarvoisen tärkeää ja toivomme, että myös kasvatustieteen pääaineopiskelijoilla olisi tällaiseen oppimiseen ja opetukseen mahdollisuus.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulumaailmassa halutaan edistää henkilökunnan ja eri ammattiryhmien yhteistyötä. Tähän vaatimukseen olisi
opettajankoulutuksen vastattava mielestämme entistä paremmin tarjoamalla tuleville
opettajille todellinen mahdollisuus harjoitella ryhmätyöskentelyä. Aito ryhmätyö vaatii tekijöiltään taitoa ja uskallusta olla vuorovaikutuksessa ryhmän muiden jäsenten kanssa. Näiden taitojen harjoitteleminen mahdollistuu vain riittävän pitkäkestoisessa ryhmätyöskentelyssä pysyvän pienryhmän kanssa. Pitkäkestoisen ryhmäprosessin aikana on mahdollista rauhassa harjoitella mm. oman mielipiteen ilmaisemista, toisten mielipiteiden kuuntelemista sekä vastoinkäymisten ja onnistumisten kohtaamista ryhmässä. Tärkeänä on myös pidetty erityisesti kasvatuspsykologian ilmiöopinnoissa toteutuvaa mahdollisuutta harjoitella jonkin yhteisen, tekijöitään suuremman ratkaisun rakentamista. Tällaisia taitoja nykypäivän ja tulevaisuuden työelämässä vaaditaan. Pienryhmätyöskentelyssä
opetellaan yhteisössä toimimista jo opiskeluaikana. Myöhemmin nämä taidot ovat tärkeitä opettajanhuoneessa, jossa ratkotaan ristiriitoja, siedetään epävarmuutta ja kehitetään ideoita yhdessä.
Kotiryhmäidean toteuttaminen laajemmin opettajankoulutuksessa auttaisi myös parantamaan opiskelijan integroitumista tiedeyhteisöön. Kasvatuspsykologiassa opiskelijalla on pienryhmien ansiosta läheiset välit niin henkilökuntaan kuin muiden vuosikurssien opiskelijoihin. Myös henkilökunnan ja opettajien suhde opiskelijoihin on tasavertainen. Kasvatuspsykologian toimintakulttuuri luominen on ollut pitkällinen prosessi. Myös siksi on tärkeää vaalia olemassa olevaa opiskelijoiden aktiivisuutta ja syntynyttä oppimisyhteisöä.
Ilmiöopinnot ovat opiskelijoiden mielestä harjoittelun ohella koko koulutuksen
merkittävin kulminaatiopiste. Emme voi hyväksyä tutkintovaatimuksien uudistusta, jossa ilmiöopinnoista luovuttaisiin. Ilmiöopinnoissa oleellista on se, että opiskelijoilla on mahdollisuus toteuttaa oikeasti integroivan opetuksen ja tutkivan oppimisen periaatteita. Opiskelijat valitsevat teeman ja tutkimuskysymyksen, jonka jälkeen he valitsevat oppiaineet, joita tarvitsevat voidakseen ratkaista tutkimuskysymyksen. Näin ollen oppiminen lähtee todella valitusta teemasta ja tutkimuskysymyksestä.
Kasvatuspsykologia pääaineenaan opiskelleet, jo valmistuneet opettajat ovat kokeneet
erityisesti ilmiöopiskelun ja pienryhmätyöskentelyn olleen erittäin tärkeässä asemassa oman opettajuutensa rakentumisessa. Jo valmistuneiden opettajien mukaan ilmiöopinnot ovat suoraan verrattavissa niihin tilanteisiin, joita opettajan työssä kohdataan. Ilmiöopinnoissa harjoitellaan tarkastelemaan asioita kokonaisuuksina. Jokaisen oppilaan tilanne on kokonaisuus, johon vaikuttavat valtavan monet asiat. Tilanteet, joissa näitä kokonaisuuksia selvitellään yhdessä vanhempien ja moniammatillisen ryhmän kanssa vaativat takuuvarmasti hyviä ryhmätyötaitoja ja sensitiivisyyttä.
On mahdollista, että koulumaailma muuttuu lähitulevaisuudessa ilmiökeskeisempään
suuntaan. Opetushallituksessa on ehdotettu uutta entistä temaattisempaa
opetussuunnitelmaa. Tämä edellyttää opettajilta kompetenssia opettaa ilmiökeskeisesti, ja toisaalta opettajankouluttajilta valmiuksia ohjata tällaisia opetusprosesseja. Nykyiset kasvatuspsykologian pääaineopinnot tuottavat mielestämme näitä valmiuksia sekä opettajaksi opiskeleville että opettajan kouluttajille. Yhteiskunnan opettajankoulutukselle esittämät kehittämisvaatimuksetkin perustelevat siis ilmiökeskeisyyden lisäämistä opettajankoulutuksessa. Kasvatuspsykologian ilmiöopinnot ja pitkäkestoinen pienryhmäprosessi tulee säilyttää ja laajentaa myös kasvatustieteen puolelle.
Kasvatuspsykologia ja kasvatustiede eroavat olennaisesti myös tieteelliseltä
orientaatioltaan. Kasvatuspsykologiassa opettajuutta lähestytään oppimisen näkökulmasta.
Myös oppiminen on ilmiö, johon vaikuttaa kaikki oppilaan maailmassa tapahtuva. Tämän
ympäristön ja oppimisprosessin teoreettinen hahmottaminen vaatii opettajalta taitoa
tarkastella oppimistilannetta monisyisenä ilmiönä.
Kaksi samanaikaista pääainevaihtoehtoa tuottavat hedelmällisen vastakkainasettelun ja jatkuvasti uusia ideoita. Kasvatuspsykologian pääainevaihtoehto onkin voitava jatkossakin valita heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen.
Phenomena ry:n ja kasvatuspsykologian opiskelijoiden puolesta
Phenomena ry:n puheenjohtaja
Krista Löfman
Phenomena ry:n sihteeri
Liisa Ojasti
Hei peducalaiset ja erityisesti luokanopettajaksi opiskelevat.
Tutkintorakennetta uudistetaan hurjalla temmolla ja myös me peducalaiset olemme ottaneet kantaa meille tärkeisiin asioihin LO-opiskelijoiden torikokouksessa.
Kasvatuspsykologian opiskelijoiden ainejärjestö Phenomena otti myös kantaa
uudistustyöhön. Kannanotto on luettavissa tämän viestin lopusta. Pääpointit kannanotossa ovat Phenomenalla kenties seuraavanlaiset: 1) Pysyvät kotiryhmät kaikille, joissa opitaan vuorovaikutustaitoja 2) ilmiöopinnot kasvatuspsykologeille ja niitä myös kasvatustieteilijöille 3) tarvittavia säästöjä opiskelijoiden itseohjautuvuutta korostamalla, ja 4) kasvatuspsykologia voitava valita heti opintojen alussa, kasvatuspsykologian ja kasvatustieteen vastakkainasettelulla synnytetään uusia ideoita.
Haluankin kutsua teidät keskustelemaan Phenomenan kannanoton pohjalta tiistaina 27.4. klo 15.30-17.00 Rexiin (Leppäsuonkatu 11). Luomme keskustelun pohjalta kannanoton, mitä käytämme pohjana luokanopettajakoulutuksen kehittämistyöryhmässä. kehittämistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 29.4. minkä vuoksi kiireinen aikataulu.
Missä me olemme phenolaisten kanssa samaa mieltä ja missä eri mieltä? Torikokouksssa
olemme jo linjanneetkin seuraavaa: "Yhteiset perusopinnot: Jokaisella opiskelijalla on valmistuttuaan oltava sellainen osaaminen, minkä varassa on valmis kohtaamaan
koulumaailman haasteet. Kaikille opiskelijoille yhteiset perusopinnot, joihin sisältyy erityispedagogiikkaa, kasvatuspsykologiaa ja monikulttuurisuuskasvatusta (10 op kutakin).
Opintoihin on luotava jatkuvuutta niin, että esimerkiksi erityispedagogiikan opintojaksot ovat sidottuja toisiinsa. Maisterivaiheessa on mahdollisuus syventää ja erikoistua." Tätä näkökulmaa olisi syytä vielä tarkentaa.
Mikäli et siis pääse tiistaina paikalle, toivon että laitat kommenttisi blogiin.
Ystävällisin terveisin,
Suvi Pulkkinen
puheenjohtaja
Peduca ry
---
Phenomena ry:n kannanotto 22.4.2010
Tällä hetkellä opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajankoulutuksen kehittämistyöryhmä suunnittelee tulevia tutkintovaatimuksia. Yhtenä vaihtoehtona on ollut koko koulutuksen yhteinen kandidaatin tutkinto. Mielestämme on erittäin tärkeää pohtia luokanopettajankoulutusta kokonaisuutena ja pyrkiä siihen, että molemmat pääaineet (kasvatustiede ja kasvatuspsykologia) sekä monikulttuurisuuslinja voivat toimia entistä paremmin yhteistyössä keskenään muodostaen opiskelijoiden kannalta mielekkään opintopolun. Kasvatuspsykologian pääaineopiskelijoina olemme olleet erittäin tyytyväisiä tiettyihin opintojaksoihin tutkinnossamme ja toivoisimme, että niiden kaltaista opetusta voitaisiin saada myös kasvatustieteen opiskelijoille. Erityisesti haluammekin tässä kannanotossa puhua kotiryhmä-ajattelun puolesta luokanopettajakoulutuksessa. Lisäksi haluamme vedota kehittämisryhmään kasvatuspsykologian ilmiöopintojen säilyttämisen puolesta sekä esittää toivomuksen niiden laajemmasta hyödyntämisestä myös kasvatustiedettä pääaineenaan opiskeleville.
Viime aikoina on puhuttu paljon vuorovaikutuskoulutuksen lisäämisen tarpeesta
opettajankoulutuksessa (mm. SOOL). Vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja harjoittelu on prosessi, jonka tulisi jatkua koko opettajankoulutuksen ajan. Niin vuorovaikutustaitojen kuin muidenkin ryhmätaitojen kehittäminen taattaisiin mielestämme paremmin opetusmenetelmällisillä ratkaisuilla, kuten luomalla kotiryhmiä tai muita pysyvämpiä pienryhmiä, kuin lisäämällä yksittäisiä kursseja aiheesta. Ohjaamalla opiskelijoita toimimaan entistä itsenäisemmin voidaan myös pitkälti vastata kysymykseen siitä, onko laitoksellamme resursseja järjestää pienryhmäopetusta. Monet kasvatuspsykologian pääaineopintojen kurssit rakentuvat hyvin pitkälle opiskelijoiden itseohjautuvuuden ja keskinäisten tapaamisten varaan. Tällaisten opetusmenetelmien tuominen laajemmin luokanopettajakoulutukseen olisi mielestämme ensiarvoisen tärkeää ja toivomme, että myös kasvatustieteen pääaineopiskelijoilla olisi tällaiseen oppimiseen ja opetukseen mahdollisuus.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulumaailmassa halutaan edistää henkilökunnan ja eri ammattiryhmien yhteistyötä. Tähän vaatimukseen olisi
opettajankoulutuksen vastattava mielestämme entistä paremmin tarjoamalla tuleville
opettajille todellinen mahdollisuus harjoitella ryhmätyöskentelyä. Aito ryhmätyö vaatii tekijöiltään taitoa ja uskallusta olla vuorovaikutuksessa ryhmän muiden jäsenten kanssa. Näiden taitojen harjoitteleminen mahdollistuu vain riittävän pitkäkestoisessa ryhmätyöskentelyssä pysyvän pienryhmän kanssa. Pitkäkestoisen ryhmäprosessin aikana on mahdollista rauhassa harjoitella mm. oman mielipiteen ilmaisemista, toisten mielipiteiden kuuntelemista sekä vastoinkäymisten ja onnistumisten kohtaamista ryhmässä. Tärkeänä on myös pidetty erityisesti kasvatuspsykologian ilmiöopinnoissa toteutuvaa mahdollisuutta harjoitella jonkin yhteisen, tekijöitään suuremman ratkaisun rakentamista. Tällaisia taitoja nykypäivän ja tulevaisuuden työelämässä vaaditaan. Pienryhmätyöskentelyssä
opetellaan yhteisössä toimimista jo opiskeluaikana. Myöhemmin nämä taidot ovat tärkeitä opettajanhuoneessa, jossa ratkotaan ristiriitoja, siedetään epävarmuutta ja kehitetään ideoita yhdessä.
Kotiryhmäidean toteuttaminen laajemmin opettajankoulutuksessa auttaisi myös parantamaan opiskelijan integroitumista tiedeyhteisöön. Kasvatuspsykologiassa opiskelijalla on pienryhmien ansiosta läheiset välit niin henkilökuntaan kuin muiden vuosikurssien opiskelijoihin. Myös henkilökunnan ja opettajien suhde opiskelijoihin on tasavertainen. Kasvatuspsykologian toimintakulttuuri luominen on ollut pitkällinen prosessi. Myös siksi on tärkeää vaalia olemassa olevaa opiskelijoiden aktiivisuutta ja syntynyttä oppimisyhteisöä.
Ilmiöopinnot ovat opiskelijoiden mielestä harjoittelun ohella koko koulutuksen
merkittävin kulminaatiopiste. Emme voi hyväksyä tutkintovaatimuksien uudistusta, jossa ilmiöopinnoista luovuttaisiin. Ilmiöopinnoissa oleellista on se, että opiskelijoilla on mahdollisuus toteuttaa oikeasti integroivan opetuksen ja tutkivan oppimisen periaatteita. Opiskelijat valitsevat teeman ja tutkimuskysymyksen, jonka jälkeen he valitsevat oppiaineet, joita tarvitsevat voidakseen ratkaista tutkimuskysymyksen. Näin ollen oppiminen lähtee todella valitusta teemasta ja tutkimuskysymyksestä.
Kasvatuspsykologia pääaineenaan opiskelleet, jo valmistuneet opettajat ovat kokeneet
erityisesti ilmiöopiskelun ja pienryhmätyöskentelyn olleen erittäin tärkeässä asemassa oman opettajuutensa rakentumisessa. Jo valmistuneiden opettajien mukaan ilmiöopinnot ovat suoraan verrattavissa niihin tilanteisiin, joita opettajan työssä kohdataan. Ilmiöopinnoissa harjoitellaan tarkastelemaan asioita kokonaisuuksina. Jokaisen oppilaan tilanne on kokonaisuus, johon vaikuttavat valtavan monet asiat. Tilanteet, joissa näitä kokonaisuuksia selvitellään yhdessä vanhempien ja moniammatillisen ryhmän kanssa vaativat takuuvarmasti hyviä ryhmätyötaitoja ja sensitiivisyyttä.
On mahdollista, että koulumaailma muuttuu lähitulevaisuudessa ilmiökeskeisempään
suuntaan. Opetushallituksessa on ehdotettu uutta entistä temaattisempaa
opetussuunnitelmaa. Tämä edellyttää opettajilta kompetenssia opettaa ilmiökeskeisesti, ja toisaalta opettajankouluttajilta valmiuksia ohjata tällaisia opetusprosesseja. Nykyiset kasvatuspsykologian pääaineopinnot tuottavat mielestämme näitä valmiuksia sekä opettajaksi opiskeleville että opettajan kouluttajille. Yhteiskunnan opettajankoulutukselle esittämät kehittämisvaatimuksetkin perustelevat siis ilmiökeskeisyyden lisäämistä opettajankoulutuksessa. Kasvatuspsykologian ilmiöopinnot ja pitkäkestoinen pienryhmäprosessi tulee säilyttää ja laajentaa myös kasvatustieteen puolelle.
Kasvatuspsykologia ja kasvatustiede eroavat olennaisesti myös tieteelliseltä
orientaatioltaan. Kasvatuspsykologiassa opettajuutta lähestytään oppimisen näkökulmasta.
Myös oppiminen on ilmiö, johon vaikuttaa kaikki oppilaan maailmassa tapahtuva. Tämän
ympäristön ja oppimisprosessin teoreettinen hahmottaminen vaatii opettajalta taitoa
tarkastella oppimistilannetta monisyisenä ilmiönä.
Kaksi samanaikaista pääainevaihtoehtoa tuottavat hedelmällisen vastakkainasettelun ja jatkuvasti uusia ideoita. Kasvatuspsykologian pääainevaihtoehto onkin voitava jatkossakin valita heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen.
Phenomena ry:n ja kasvatuspsykologian opiskelijoiden puolesta
Phenomena ry:n puheenjohtaja
Krista Löfman
Phenomena ry:n sihteeri
Liisa Ojasti
Käylan edunvalvonnan kuulumisia
Muutama poiminta kevään koulututuspolitiikasta laitokseltamme:
Käyttäytymistieteiden laitos käsitteli viime kokouksessaan mm. laitoksen organisaatiorakennetta ja kandin tutkielman hyväksymisen siirtäminen tiedekuntaneuvostoilta kandiseminaarien pitäjille.
Laitos siis esittää tiedekuntaneuvostolle, että kandidaatin tutkielmien arvostelu siirrettäisiin tiedekuntaneuvostolta laitokselle ja edelleen siellä kandisemiaarien pitäjille.
Käytännössä ehdotuksen läpimeno nopeuttaisi tutkinnon ulossaamista kun byrokratiaa vähennettäisiin. Valitusoikeus pysyisi nykyisellään, eli opiskelijan näkökulmasta ehdotus vaikuttaa varsin positiiviselta.
Käyttäytymistieteiden laitoksen organisaatio muodostetaan kolmen oppiaineryhmän ja 13 sektorin yhdistelmästä. Organisaatiomallin voit käydä katsomassa täältä: https://alma.helsinki.fi/doclink/173032
Kasvatustieteen oppiainevastaavana toimii Markku Niemivirta. Tämän vuoden puolella on käsittääkseni tarkoitus muodostaa oppiaineiden työryhmät, joihin tulee myös opiskelijaedustus. Pistän siitä infoa myöhemmin kun rakenne selkenee.
Kaiken kaikkiaan propsit käyttäytymistieteiden laitokselle avoimesta tiedotuksesta. Pöytäkirjat ja esityslistat liitteineen ovat luettavissa almasta (ks. aiempi linkki) ja laitosneuvoston kokouksen summaukset lähetetään kaikille laitoksen opiskelijoille sähköpostitse.
Avoimen päätöksenteon puolesta,
Erna
K
lauantai 24. huhtikuuta 2010
Mielenosoituksesta ja blogin käytöstä
Keskiviikkona 21.4. osoitettiin mieltä maksuttoman koulutuksen puolesta SYL:n ja SAMOK:n järjestämässä mielenilmauksessa. Paikalla oli lähes 2000 ihmistä, meininki oli hyvä ja tapahtuma kokonaisuudessaan järjestelyiltään onnistunut. Opiskelijat saivat eduskuntatalon portailla eduskuntapuolueiden julkiset lupaukset maksuttomasta koulutuksesta nyt ja jatkossa. Itse olen erityisen iloinen kaikista miekkarissa näkemistäni aktiivisista peducalaisista. Järjestäjille iso kiitos siitä, että tapahtuma oli hengeltään niin positiivinen ja toi esille nimenomaan sen, kuinka kiitollisia me olemme tasavertaisista mahdollisuuksista opiskella varallisuudesta riippumatta.
Haluan myös kiittää Joonaa siitä, että hän nosti tärkeän asian keskusteluun. Tapahtuneet välikohtaukset järjestyksenvalvojien ja opiskelijatoiminnan blokkiin kuuluvien kanssa eivät varmasti olleet asia, jota kukaan olisi miekkariin halunnut. Olen myös iloinen, että tämä asia herätti keskustelua blogissamme. Kommenteista voi huomata, kuinka ei olekaan kyse niin yksioikoisesta asiasta, miltä se olisi saattanut alkuun näyttää. Minulle puheenjohtajana on tärkeää, että blogimme tuo monivärisesti erilaisia näkökulmia esille, ja että jokainen peducalainen voi kokea blogin omakseen. Haluammehan me olla jäsenistömme näköinen järjestö.
Peducan blogiin saa jokainen kiinnostunut vapaasti lisätä tekstejä ja kommentoida. Yksityiset näkemykset eivät edusta Peducan virallista kantaa eivätkä aina edes pyri objektiivisuuteen tai eri kantojen huomioimiseen. Koska blogiimme voi kirjoittaa provosoiviakin keskustelunavauksia, toivon kirjoittajilta asioiden monimuotoista käsittelemistä, vastuunottoa omista näkökannoistaan ja lukijoilta tietenkin innokasta kommentointimahdollisuuden käyttämistä!
Ystävällisesti,
Suvi Pulkkinen
Peducan puheenjohtaja
Haluan myös kiittää Joonaa siitä, että hän nosti tärkeän asian keskusteluun. Tapahtuneet välikohtaukset järjestyksenvalvojien ja opiskelijatoiminnan blokkiin kuuluvien kanssa eivät varmasti olleet asia, jota kukaan olisi miekkariin halunnut. Olen myös iloinen, että tämä asia herätti keskustelua blogissamme. Kommenteista voi huomata, kuinka ei olekaan kyse niin yksioikoisesta asiasta, miltä se olisi saattanut alkuun näyttää. Minulle puheenjohtajana on tärkeää, että blogimme tuo monivärisesti erilaisia näkökulmia esille, ja että jokainen peducalainen voi kokea blogin omakseen. Haluammehan me olla jäsenistömme näköinen järjestö.
Peducan blogiin saa jokainen kiinnostunut vapaasti lisätä tekstejä ja kommentoida. Yksityiset näkemykset eivät edusta Peducan virallista kantaa eivätkä aina edes pyri objektiivisuuteen tai eri kantojen huomioimiseen. Koska blogiimme voi kirjoittaa provosoiviakin keskustelunavauksia, toivon kirjoittajilta asioiden monimuotoista käsittelemistä, vastuunottoa omista näkökannoistaan ja lukijoilta tietenkin innokasta kommentointimahdollisuuden käyttämistä!
Ystävällisesti,
Suvi Pulkkinen
Peducan puheenjohtaja
Hittivideo vihdoin Liitutaululla: Autoton Kampus TV-mainos
Interverkoissa salamavauhdilla katsojamenestykseksi - parissa päivässä 450 katsojaa! - noussut Autoton Kampus TV-mainos on vihdoin myös Liitutaululla. Katso video, klikkaile itsesi eventtiin ja valmistaudu rokkaamaan - keskiviikkona autot väistyvät ensimmäisen kerran ja Siltiksen autokansi puhkeaa kukkaan, alkaen 15.30!
--
Antti
torstai 22. huhtikuuta 2010
Järjestäjät kävivät käsiksi kanssaopiskelijoihin
Eilinen mielenosoitus maksuttoman koulutuksen puolesta oli näyttävä osoitus suomalaisten opiskelijoiden vankkumattomasta tuesta koulutuksellisen tasa-arvon puolesta. Mielenosoituksen osanotto oli runsaslukuista, ja poliitikkojen ja virkamiesten markkinauskovaista managerialismia suomittiin kovin sanoin.
Kuitenkin aivan käsittämättömällä tavalla, SYL:n ja SAMOK:n koordinoiman mielenosoituksen järjestyksenvalvojat kävivät paikalla olleiden opiskelijoiden kuvailujen mukaan käsiksi useamman kerran opiskelijoihin, jotka vaativat riittävää toimeentuloa kaikille perustulobanderollein.
Eduskuntatalolta lähtiessä mielenosoittaja sytytti hätäsoihdun, perinteisen mielenosoitustarvikkeen, ja hänen peräänsä juostiin ja hyökättiin. Tämän seurauksena banderolli ja mielenosoittajan housut syttyivät tuleen. Poliisi antoi järjestäjille tapahtuneen jälkeen puhuttelun.
Tapahtumat on tutkittava nopeasti, ja hyvin tarkkaan. Kiinnostaisi tietää, mistä tällainen toiminta kumpuaa? Onko Opiskelijatoiminta-verkoston aktiivien kohtelu sattumanvaraista, mielivaltaista toimintaa järjestyksenvalvojilta? Saako poliittisten näkemysten perusteella kohdella kanssaihmistä eriarvoisesti?
Kuvia mielenosoituksesta ja tilanteesta Opiskelijatoiminta-verkoston sivuilla.
--
Joona-Hermanni
Opiskelija
tiistai 20. huhtikuuta 2010
Kuuminta juuri nyt: AKF:n seksikkäät paidat
Opiskelijoiden ja autoilijoiden maailmaa muuttava rock-festari, Autoton Kampus Festival, vyöryy eteenpäin väistämättä kuin Islannin laavavirrat. Ensin lentokoneet alas, sitten autot pois parkkikselta ja hyvää fiilistä ja räjähtävää rock-supernovaa tilalle. Maanantaina Siltiksellä painettiin AKF Crewin voimin höyryävän kuumia kierrätyspaitoja joissa lukee "no cars go", bongaa kuvagalleriasta ensi viikon haute coutureimmat luomukset jo tänään.
Autoton Kampus Festival kuvagalleria.
--
Antti
maanantai 19. huhtikuuta 2010
OPM: Vähemmän sisään, tehokkaasti ulos
Opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Helsingin Sanomissa:
... maltilliset supistukset eivät vaikuta tutkintojen määrään, sillä toiminta tehostuu ja opiskelijat valmistuvat nopeammin.Uusi yliopistolaki on ollut voimassa vajaan neljä kuukautta, ja tahti vain tiivistyy. Mukana menossa muun muassa Helsingin yliopiston uuden ja nimekkään hallituksen puheenjohtaja. Väittääkö joku vielä, että elämme epäideologista aikaa?
--
Joona-Hermanni
lauantai 17. huhtikuuta 2010
Tylsät hierarkiat & mahtavat yhteiset projektit
Tänä keväänä tiedekuntamme opiskelijat ovat suunnitelleet ja kohta toteuttaneet kaksi isoa ja upeaa tapahtumaa: Speksispektaakkelin Tuntematon - sinne ja takaisin, sekä Autoton Kampus Festivalin. Tapahtumia on ollut tekemässä motivoitunut, innostunut ja ilmeeltään vapautunut porukka opiskelijoita – ja yleisöäkin riittää.
Samaan aikaan ainejärjestöt, tiedekuntajärjestöt, ylioppilaskunnat ja muut perinteisiksi koetut vaikuttamiskanavat ihmettelevät, miksei koulutuspolitiikka tai vaikuttaminen kiinnosta opiskelijoita? Monilla ongelma ei ole välinpitämättömyys, vaan esteenä osallistumiselle ovat kentät, joilla vaikuttaminen nähdään hyväksyttävänä ja oikeana.
Speksit ruotivat ajankohtaisia aiheita: politiikkaa, opiskelijaelämää ja kulttuuria suorasanaisesti, näyttävän ja vuorovaikutteisen showteatterin keinoin. Autoton Kampus Festival ajaa konkreettisesti, myös yliopiston ja HYY:n ympäristöstrategioiden tukemia, kestävän kehityksen tavoitteita eteenpäin, ja iso joukko järjestöelämälle vieraita opiskelijoita on valmiina uhraamaan ison osan ajastaan yhteisen hyvän ja nastan toiminnan eteen.
Ehdotan, että loppukevään ajan taputetaan Speksin, opiskelijafestarin, vaihtokirppiksen, kasvisruokaillan, mielenosoitusten ja lukemattomien muiden tapahtumien järjestäjiä selkään siitä, että palautetaan vanha kunnon vaikuttamisen kulttuuri takaisin valtavirtaan – hyväksyttävänä ja oikeana tapana muuttaa lähiympäristöään. Työryhmät, kokoukset, vastuualueet ja hierarkiat tarjoavat vakautta, mutta myös jähmeyttä, ja ne sulkevat ison osan hyvää opiskelijameininkiä ja vaikuttamismahdollisuuksia ulkopuolelleen.
--
Joona-Hermanni
torstai 15. huhtikuuta 2010
Autoton Kampus Festival – Paina sitä paitaa
Opiskelijoiden rock-festarin suunnittelu etenee höyryjunan lailla eteenpäin: paljon ja nopeesti. Seuraavaksi painetaan (ma 19.4. klo 16 SP10) upean vaihtokirppiksen hedelmiä – opiskelijoidemme pestyjä ja yksivärisiä t-paitoja, kangaskassien ja lakanoiden ohella. Mestoille pääsee opettelemaan painamista, viettämään tovin mainiossa seurassa ja siinä sivussa voi painaa itsellensä vaikka paidan! Autoton Kampus Crew ottaa kaiken jeesin ilolla vastaan festarimatskun vääntämisessä, mutta paikalla voi hyvin käydä tekemässä nopsaankin oman kassin tai paidan. Jos omistat kameran, tuu räpsimään ja ottamaan videota! Footage käytetään ilomielin hyväksi viikon sisällä, kun mainonta lähtee käyntiin.
Matskua on valmiiksi, mutta paitoja, kangaskasseja ja lakanoita voi tuoda vielä lisää. Tää on vapaaehtoista ja ilmaista, tuu ihmeessä mukaan.
Tapahtuma löytyy kasvorekisteristä.
www.autotonkampus.com
autotonkampus@gmail.com
--
Joona-Hermanni
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010
Video: University Reform...Everywhere.
Suomen yliopistouudistus oli häpeällinen, röyhkeydessään historiaan jäävä salamasota jolla koko maan yliopistoverkko muutettiin yliopistojen hallintokerman hoputtaman prosessin kautta keskenään resursseista kilpailevien, huippututkimusyksikön asemasta haaveilevien tehtaiden saaristoksi. Sama henki siivilöityi välittömästi yliopistojen sisään, ja taistelu yhä kohdennetuimmista rahoituksista tekee juuri sen mitä sen halutaankin tekevän: kohdistaa resurssit sijoittajien tahdon mukaisiin kohteisiin ja tehostaa rahoitusta nauttivien yksiköiden kilpailukykyä globaaleilla tiedon tuottamisen markkinoilla. Edes paljon yliopistouudistuksen yhteydessä mainostettu "autonomia" ei kauaa lämmittänyt: markkinatoimijoiden dollaripainostuksen lisäksi valtiojohtokin sanelee yhä opetusministeriön kautta työryhmien mahtikäskyt hätätilatahdissa yliopistoihin.
Tervetuloa suomalaiseen yliopistomaailmaan 2010. Viime viikolla Minneapoliksessa järjestettiin kansainvälisestikin vierailijajoukkoa kerännyt seminaari yliopistouudistusten tuhoisista vaikutuksista yliopistoyhteisöihin kaikkialla. Summasimme seminaariin keskustelunavaukseksi tarkoitetussa videossa Suomen tilanteen maailmanlaajuisessa kontekstissa, sekä hahmottelimme mahdollisuuksia toiveikkaammalle kehitykselle jatkossa. Koko ajan kasvavan niukkuuden, jatkuvan kilpailun, eriarvoisuuden ja johtajien tavoiteohjelmien määräämän työtahdin sijaan voimme yhdessä vielä luoda jotain historiallista: rauhallisemman, avoimen ja vapaan yliopiston, sekä maailman, kaikille.
We strongly believe that with dedication [...] we can overturn these reforms, begin the historical process of creating a truly ambitious global university that is open for all and in the end, achieve truly anything.--
Antti
sunnuntai 11. huhtikuuta 2010
Suomen asekaupan Israeliin loputtava
Suomalainen ICAHD Finland järjestö on tehnyt ihailtavaa työtä selvittäessään vaiettua ja äärimmäisen vakavaa asiaa: suomalaisen aseteollisuuden ja valtiokoneiston asekauppoja Israeliin. Nyt järjestö on aloittanut täysimittaisen kampanjan tämän vastenmielisen asekaupan tuomiseksi suomalaisten tietoisuuteen, jotta asekauppa saataisiin loppumaan.
Muutama viikko sitten Taloussanomissa julkaistiin artikkeli aiheesta, jossa käytiin tuoreiden selvitysten pohjalta läpi suomalaisen asekaupan laajuutta Israeliin. Suomi on mm. ollut muutama vuosi sitten Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurin ohjusteknologian toimittaja Israeliin. Huolimatta siitä että ulkoministeriö on ylpeillyt Suomen alullepanijan roolista vuonna 2003 Suomen allekirjoittamassa YK:n keskeneräisessä asekauppasopimuksessa, joka toteutuessaan kieltäisi asekaupan Israeliin, on Suomi jatkanut täysimittaista asekauppaa tähän päivään saakka.
Jo viime keväänä järjestössä toimiva Bruno Jäntti oli kirjoittanut hyvin summatun avoimen kirjeen Anni Sinnemäelle, siinä toivossa että Sinnemäki ja muut yleensä vastuulliset poliitikot lopettaisivat hiljaisen suostumuksensa asekaupalle.
Maailma muuttuu kun sitä muutetaan, osallistu Suomen asekaupan Israeliin lopettamiseen - allekirjoita ICAHD Finlandin adressi.
Lisätietoa:
Anni Sinnemäelle Israelin-vierailun jälkeen julkaistu avoin kirje. (ICAHD Finland)
Bruno Jäntin ja Petter Nissisen selvitys "Suomen ja Israelin vaiettu asekauppa". (ICAHD Finland)
Järjestö: Suomi tukee asekaupoilla Israelin sotarikoksia. (Taloussanomat)
--
Antti
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
Autoton Kampus Festival tarvitsee lavan
Iloinen Autoton Kampus Crew on selvinnyt jo lähes kaikesta: väännöstä hallinnon kanssa, pakkasista, rahapulasta, rockrasismista ja yleisestä varovaisuudesta. Lavaratkaisua emme vielä ole kuitenkaan saaneet valmiiksi.
Helpon ja kevyin ratkaisu on räsymatot tai rullattava matto bändikamojen alle. Raskaampia vaihtoehtoja on erinäiset trukkilavat päällysvanerin kanssa tai peräti valmiit lavat. Jos sinulta löytyy näistä jotain, tai "tunnet tyyppejä", ota toki yhteyttä!
autotonkampus@gmail.com
www.autotonkampus.com
Autoton Kampus Festival Facebookissa.
--
Joona-Hermanni
Turku ei tykkää tussista
Jos poliisi tapaa henkilön hallusta isoja tusseja tai spraymaaleja, niin seurauksena on sakkoja, vaikka mitään ei olisi vielä maalattukaan. Lisäksi löydetyt aineet hävitetään, totesi vanhempi konstaapeli Riku Sukari Turun pääpoliisiasemalta.
Uutisen ensimmäinen kommentti summaa: "Mistäköhän saa spraymaalin ja tussinkantoluvan?"
--
Joona-Hermanni
sunnuntai 4. huhtikuuta 2010
Q & A
Torstaina 18.3. opiskelijat ympäri Suomen kokoontuivat omilla tavoillaan vastustamaan opetusministeriön työryhmän kuin ohimennen hahmottelemia maksullisen koulutuksen mahdollisuuksia. Helsingissäkin osoitettiin mieltä, ja kerrankin myös ainejärjestöt heräsivät innokkaasti organisoimaan yhteisen ja tärkeän asian puolesta väkeä liikkeelle. Maksuton koulutus on kirjattu perustuslakiin, ja mahdollisuuden siihen tulisi kuulua kaikille olennaisena osana mahdollisuutta kehittää itseään, tutkia asioita ja ihmetellä maailmaa voidakseen viedä sitä parempiin huomisiin.
Minua pyydettiin kertomaan kokemistani ongelmista mielenosoituksen järjestelyissä, mutta ennen sitä voin yleisesti ottaen todeta: oli upeaa että ihmiset välittivät asiasta, jakoivat flaijereita, tekivät julisteita ja banderolleja, pitivät puheita ja kokoontuivat yhdessä osoittamaan mieltään. On sanoinkuvaamattoman hienoa, että teemme yhdessä asioita ja mietimme, miksi ja miten voisimme tehdä ympärillämme olevasta maailmasta paremman, oikeudenmukaisemman ja kauniimman.
Yliopistokuviomme ovat kuitenkin vielä toistaiseksi syvällä erilaisten hierarkioiden, etuoikeuksien ja valta-asemien luomassa ansassa, jossa asioista välittävät ihmiset temmataan kummallisiin päätöksenteon kuvioihin ja tapoihin, kähmimään keskenään ja riitelemään siitä, miten parhaiten miellytettäisiin ja vaikutettaisiin vallanpitäjiin ja johtajiin yliopiston hallinnossa, opetusministeriössä tai vaikka elinkeinoelämän keskusliitossa.
Oma tiedekuntajärjestömme Conduksen hallituksen väki näki vaivaa ja laati porukalla kommenteille täysin avoimeksi asetetun ehdotuksen mielenosoituksen mediatiedotteeksi. Kommentointia tälle useamman eri ainejärjestön hallituslaisen ja tiedekuntajärjestömme koulutuspoliittisen vastaavan allekirjoittamalle tekstipohjalle annettiin useampi päivä. Kommentteja ei tullut, ja conduslaisten ehdotuksen oli voinut olettaa olevan lopullinen lehdistötiedote.
Kahden aikaan aamuyöstä 18.3. yliopistomme ainejärjestöjen keskusjärjestön HYAL:in puheenjohtaja lähetti kuitenkin mielenosoitusta järjestäneille sähköpostin, jossa hän oli kirjoittanut tiedotteen yksivaltaisesti uusiksi. Keskellä yötä tulleessa sähköpostissa annettiin "mahdollisuus" vielä kommentoida tätä puheenjohtajan omaa esitystä:
"Jos ei aamuun mennessä ole kuulunut mutinoita, otan yhteyttä HYYn koposihteeriin ja kysyn yhteystietoja eri medioihin ja lähetän viestin eteenpäin".Lähetin aamulla puoli kahdeksalta korjauksia tähän puheenjohtajan uusiksi laatimaan tiedotteeseen, ja samoin teki eräs toinenkin mielenosoitusta järjestelemässä ollut. Toisen viestiä lähettäneen korjaus koski yhtä sanaa, itse ehdotin kiireessä muutamia korjauksia, joilla halusin korjata lehdistötiedotteen maalailevaa sävyä, jossa opiskelijat kokoontuvat "ainejärjestöjen johdolla" ja jossa nyky-yhteiskuntaa kehutaan "sivistyneeksi" ja yliopistoamme "sivistysyliopistoksi".
Puheenjohtajan viestiin vastanneen toisen kommentoijan yksittäinen sanamuutos korjattiin tiedotteeseen, mutta omista ehdotuksistani yhtäkään ei muutettu lopulliseen tiedotteeseen. Vaikka korjausehdotuksia teinkin, niin olen, jälkiviisaana, pahoillani etten yksinkertaisesti selkeästi puolustanut Conduksen väen alkuperäistä, pitkän kommentointimahdollisuuden alaisuudessa ollutta esitystä ja sen kirjoittamisessa ja hyväksymisessä sovellettua avointa toimintatapaa.
Näitä eri esityksiä voivat kiinnostuneet lukea oheisten linkkien takaa:
Conduksen väen 15.3. iltapäivällä lähettämä esitys
allekirjoittajinaan:
Erna Lindberg (Conduksen kopo-jaoksen puheenjohtaja)
Antti Jauhiainen (Conduksen varapuheenjohtaja)
Anna Lastujoki (Ebe ry, Conduksen kopo-jaos)
Suvi Pulkkinen (Peducan puheenjohtaja)
Vili Niinikivi (Phenomenan varapuheenjohtaja, Conduksen kopo-jaos)
Joona Mäkinen (Peducalehden päätoimittaja)
Anni Vainio (Tekstiilarien varapuheenjohtaja, Conduksen kopo-jaos)
HYAL:in puheenjohtajan 18.3. aamuyöllä lähettämä esitys
yhtä sanamuotokorjausta lukuunottamatta sama kuin 18.3. aamupäivällä lähetetty lopullinen tiedote
Tällaisten ristiriitojen esiintuominen on tärkeää, ja on hienoa että minua pyydettiin asiaa selventämään. Liian usein päätöksenteko ja keskustelu asioista jää liian myöhäiseksi tai siihen ei anneta mitään mahdollisuutta, peläten ristiriitoja tai keskeneräisten asioiden "ikävää" repimistä. Näin tehtäessä kampitetaan aina mahdollisuus laajempaan keskusteluun, tehdyistä virheistä oppimiseen ja avoimempaan päätöksentekoon. Siksi tämän tapauksen seikkaperäinen kuvailu - en haluaisi noudattaa Matti Vanhasen neuvoja, joiden mukaan päätöksistä vatvominen etukäteen on tarpeetonta, ja jälkikäteen niistä taas on turha nurista. Mitä siis voimme oppia:
1) Päätökset pitäisi tehdä ajan kanssa osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien takaamiseksi
2) Päätöksistä pitäisi keskustella ja ottaa huomioon keskustelijoiden kommentit
HYAL:in puheenjohtaja ei antanut kunnollista aikaa yhteisellä keskustelulla laaditun tekstin ohittavan, uusiksi kirjoittamansa tekstin kommentointiin eikä ottanut huomioon allekirjoittaneen minimaalisissa aikarajoissa laadittuja kommentteja siihen. Hallituskuvioissa voidaan toivottavasti oppia tästä, ja toimia jatkossa tarkemmin - puheenjohtajillakaan ei ole oikeutta toimia toisten ihmisten ohi, vaan hommia tehdään isolla porukalla ja yhdessä, huomioonottavaisesti, moniäänisesti ja kehitysehdotuksille avoimesti.
Tärkeintä tässä kaikessa kuitenkin oli, että ainejärjestöissäkin kokoonnuttiin järjestämään mielenosoitusta, vaatimaan perusoikeuksien säilyttämistä ja ihmislähtöisempää suuntaa elämiselle "valistuneiden" ja talouskasvua sokeasti tuijottavien asiamieslausuntojen tulvan vastapainoksi.
Maksuton koulutus on muuta kuin yksi mielenosoitus tai epämääräinen julkilausuma-asia hallitusten vatvottavaksi - toisin kuin nyky-Suomessa, tulee maksuton koulutus kaikille kansalaisille avoimena, täysin esteettömänä oikeutena olemaan keskeinen elementti, jonka turvin voimme vielä ponnistaa parempaan yhteiskuntaan, jossa ihmiset välittävät toisistaan ja ovat aidosti päättämässä elämänsä ja yhteisöjensä tulevaisuudesta, uskaltaen avata niille jatkuvasti kirjavampia, tasa-arvoisempia ja rohkeampia horisontteja.
--
Antti
OPISKELIJOIDEN TAVOITTEET OPETTAJANKOULUTUKSELLE
Vaikka LO-opiskelijoiden torikokouksesta on vierähtänyt jo tovi, ei aiheet ole vielä mitenkään vanhentuneita - päinvastoin. Alla muistiinpanoja tapahtumasta 24.2. Muistathan kommata ja kertoa oliko kokouksen yli 20 päinen väki väärässä vai oikeassa.
Erilaisia tapoja arviointiin
- Tentit eivät kannusta oppimaan eivätkä mittaa opittua parhaalla mahdollisella tavalla. Eri tenteissä kysytään usein samoja asioita, jotka eivät välttämättä ole edes linjassa opintojakson tavoitteiden kanssa. Koulutuksen on näytettävä mallia monipuolisen arvioinnin toteuttamisessa ja palautteen antamisessa. Oppimispäiväkirjat, portfoliot, projektityöt ja esseet osaksi arviointia! Menneiden kurssien materiaalia ja oman oppimisen kehittymisen reflektointia tukevaa aiempien esseiden ja aiheiden käsittely lisäisi oppimisen merkityksellisyyttä.
Palautejärjestelmä kuntoon
- Annetun palautteen on vaikutettava opetuksen käytäntöihin ja laatuun. Opiskelijan on saatava palautetta suorituksistaan ja kurssipalautteen konkreettiset vaikutukset tuotava näkyviin. Palautteeseen tarvitaan vuorovaikutuksellisuutta opiskelijan ja opettajan välillä.
Opiskelijat mukaan tutkimusryhmiin
- Konkreettinen yhteys tutkimusryhmiin pitää opiskelumotivaatiota yllä ja virittää opiskelijalle uutta uteliaisuutta tulevaan oppimiseen. Opintojaksoille todellisia tutkimustehtäviä laitoksemme tutkimusryhmissä, joissa mahdollista opiskelijan omaehtoinen suuntautuminen eri tutkimuskysymyksiin ja syventyminen aihepiireihin, tukien opiskelijan käsitystä käytännön tutkimustyöstä ja samalla myös vieden eteenpäin tutkimusryhmissä tehtävää tutkimusta.
Yhteiset perusopinnot
- Jokaisella opiskelijalla on valmistuttuaan oltava sellainen osaaminen, minkä varassa on valmis kohtaamaan koulumaailman haasteet. Kaikille opiskelijoille yhteiset perusopinnot, joihin sisältyy erityispedagogiikkaa, kasvatuspsykologiaa ja monikulttuurisuuskasvatusta (10 op kutakin). Opintoihin luotava jatkuvuutta niin, että esimerkiksi erityispedagogiikan opintojaksot ovat sidottuja toisiinsa. Maisterivaiheessa mahdollisuus syventää ja erikoistua.
Päällekkäisyys poistettava, opetusta eheytettävä
- Ainedidaktiikan opintojaksojen luento-osuuksissa on todella paljon päällekkäisyyttä. Opettajien on tehtävä yhteistyötä, jotta he tietävät mitä heidän kollegansa opettavat. Luentosarjoja yhdistämällä opetus eheytyy ja resursseja säästyy ryhmäopetukseen. Perusopetuksen aihekokonaisuuksien näyttävä monialaisissa opinnoissa.
Omaehtoista opiskelua tuettava & henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyötä lisättävä
- Lukupiireistä ja itsenäisestä opiskelusta opintopisteitä.
- Henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistä tekemistä ja kohtaamista kehitettävä monipuolisesti
Yhteys koulutodellisuuteen aiemmin
- Osa monialaisesta praktikumista jo ensimmäiseen opiskeluvuoteen. Ensimmäisen opiskeluvuoden 4. periodissa oltava lyhyt harjoittelu norssissa omalla kummiluokalla, jossa harjoitellaan matematiikkaa ja äidinkieltä sekä taito- ja taideaineita. Opittuja taitoja ja ideoita on voitava soveltaa käytäntöön jo opintojen kandivaiheessa.
- Lapset viettävät valtavan osan ajastaan uusissa mediaympäristöissä – ilman kasvattajan turvallista läsnäoloa ja ohjausta. Opettajat kokevat uuden teknologian usein turhauttavaksi ja ahdistavaksi, ja koulutusta ei ole oikeastaan tarjolla. Perusteellista, kriittistä ja pedagogista mediakasvatusta ja -ohjausta tarvitaan enemmän kuin koskaan, ja luokanopettajan koulutus ei tarjoa nykyisellään tähän minkäänlaista kompetenssia.
Erilaisia tapoja arviointiin
- Tentit eivät kannusta oppimaan eivätkä mittaa opittua parhaalla mahdollisella tavalla. Eri tenteissä kysytään usein samoja asioita, jotka eivät välttämättä ole edes linjassa opintojakson tavoitteiden kanssa. Koulutuksen on näytettävä mallia monipuolisen arvioinnin toteuttamisessa ja palautteen antamisessa. Oppimispäiväkirjat, portfoliot, projektityöt ja esseet osaksi arviointia! Menneiden kurssien materiaalia ja oman oppimisen kehittymisen reflektointia tukevaa aiempien esseiden ja aiheiden käsittely lisäisi oppimisen merkityksellisyyttä.
Palautejärjestelmä kuntoon
- Annetun palautteen on vaikutettava opetuksen käytäntöihin ja laatuun. Opiskelijan on saatava palautetta suorituksistaan ja kurssipalautteen konkreettiset vaikutukset tuotava näkyviin. Palautteeseen tarvitaan vuorovaikutuksellisuutta opiskelijan ja opettajan välillä.
Opiskelijat mukaan tutkimusryhmiin
- Konkreettinen yhteys tutkimusryhmiin pitää opiskelumotivaatiota yllä ja virittää opiskelijalle uutta uteliaisuutta tulevaan oppimiseen. Opintojaksoille todellisia tutkimustehtäviä laitoksemme tutkimusryhmissä, joissa mahdollista opiskelijan omaehtoinen suuntautuminen eri tutkimuskysymyksiin ja syventyminen aihepiireihin, tukien opiskelijan käsitystä käytännön tutkimustyöstä ja samalla myös vieden eteenpäin tutkimusryhmissä tehtävää tutkimusta.
Yhteiset perusopinnot
- Jokaisella opiskelijalla on valmistuttuaan oltava sellainen osaaminen, minkä varassa on valmis kohtaamaan koulumaailman haasteet. Kaikille opiskelijoille yhteiset perusopinnot, joihin sisältyy erityispedagogiikkaa, kasvatuspsykologiaa ja monikulttuurisuuskasvatusta (10 op kutakin). Opintoihin luotava jatkuvuutta niin, että esimerkiksi erityispedagogiikan opintojaksot ovat sidottuja toisiinsa. Maisterivaiheessa mahdollisuus syventää ja erikoistua.
Päällekkäisyys poistettava, opetusta eheytettävä
- Ainedidaktiikan opintojaksojen luento-osuuksissa on todella paljon päällekkäisyyttä. Opettajien on tehtävä yhteistyötä, jotta he tietävät mitä heidän kollegansa opettavat. Luentosarjoja yhdistämällä opetus eheytyy ja resursseja säästyy ryhmäopetukseen. Perusopetuksen aihekokonaisuuksien näyttävä monialaisissa opinnoissa.
Omaehtoista opiskelua tuettava & henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyötä lisättävä
- Lukupiireistä ja itsenäisestä opiskelusta opintopisteitä.
- Henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistä tekemistä ja kohtaamista kehitettävä monipuolisesti
Yhteys koulutodellisuuteen aiemmin
- Osa monialaisesta praktikumista jo ensimmäiseen opiskeluvuoteen. Ensimmäisen opiskeluvuoden 4. periodissa oltava lyhyt harjoittelu norssissa omalla kummiluokalla, jossa harjoitellaan matematiikkaa ja äidinkieltä sekä taito- ja taideaineita. Opittuja taitoja ja ideoita on voitava soveltaa käytäntöön jo opintojen kandivaiheessa.
- Lapset viettävät valtavan osan ajastaan uusissa mediaympäristöissä – ilman kasvattajan turvallista läsnäoloa ja ohjausta. Opettajat kokevat uuden teknologian usein turhauttavaksi ja ahdistavaksi, ja koulutusta ei ole oikeastaan tarjolla. Perusteellista, kriittistä ja pedagogista mediakasvatusta ja -ohjausta tarvitaan enemmän kuin koskaan, ja luokanopettajan koulutus ei tarjoa nykyisellään tähän minkäänlaista kompetenssia.
Hakuammuntaa ja putkimäkeä
Opetusministeriön työryhmä on ehdottanut korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamista. Työryhmä ehdottaa, että opiskelijat valitaan pääosin ylioppilas- tai ammattitutkinnon arvosanojen perusteella, jotta nuoret siirtyisivät nopeammin toiselta asteelta korkeakouluopintoihin. Lisäksi ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien nuorten asemaa halutaan parantaa luomalla erillisvalinta jo opiskelupaikan omaaville.
Ehdotuksiin kuuluu myös, että haku korkeakouluihin tapahtuisi laajempiin kokonaisuuksiin kuten tiedekuntiin tai koulutusaloille, ei suoraan oppiaineeseen kuten nykyisin. Työryhmä korostaa tavoitteellisen opinto-ohjauksen tärkeyttä - lukiosta ei lähdettäisi ilman jatko-opintosuunnitelmaa. Sen laatiminen on opiskelijan ja koulun yhteinen tehtävä.
HYYn ja monien muiden ylioppilaskuntien mukaan Lehikoisen työryhmän ehdotukset sujuvoittaisivat koulutusjärjestelmää. Ne lausuvat tukensa erityisesti toisen asteen opinto-ohjauksen parantamiselle mutta pitävät ongelmallisena siitä, että opiskelijavalinnat perustuisivat niin vahvasti yo-arvosanoihin.
Mitä mieltä sinä olet?
* Kuinka turhista välivuosista, monen kevään hakurumbasta ja pieleen menneistä koulutusvalinnoista päästäisiin eroon? Pitääkö yo-tutkinnon asemaa vahvistaa vai peräti poistaa?
* Mikä sujuvoittaisi sinun opintojen etenemistäsi? Tukeeko yliopisto sinua valmistumaan tavoiteajassasi?
Laita kommenttia, käydään keskustelua!
Lue lisää: ylioppilaskuntien kommentti ja OPM:n työryhmän tiedote
Suvi
Ehdotuksiin kuuluu myös, että haku korkeakouluihin tapahtuisi laajempiin kokonaisuuksiin kuten tiedekuntiin tai koulutusaloille, ei suoraan oppiaineeseen kuten nykyisin. Työryhmä korostaa tavoitteellisen opinto-ohjauksen tärkeyttä - lukiosta ei lähdettäisi ilman jatko-opintosuunnitelmaa. Sen laatiminen on opiskelijan ja koulun yhteinen tehtävä.
HYYn ja monien muiden ylioppilaskuntien mukaan Lehikoisen työryhmän ehdotukset sujuvoittaisivat koulutusjärjestelmää. Ne lausuvat tukensa erityisesti toisen asteen opinto-ohjauksen parantamiselle mutta pitävät ongelmallisena siitä, että opiskelijavalinnat perustuisivat niin vahvasti yo-arvosanoihin.
Mitä mieltä sinä olet?
* Kuinka turhista välivuosista, monen kevään hakurumbasta ja pieleen menneistä koulutusvalinnoista päästäisiin eroon? Pitääkö yo-tutkinnon asemaa vahvistaa vai peräti poistaa?
* Mikä sujuvoittaisi sinun opintojen etenemistäsi? Tukeeko yliopisto sinua valmistumaan tavoiteajassasi?
Laita kommenttia, käydään keskustelua!
Lue lisää: ylioppilaskuntien kommentti ja OPM:n työryhmän tiedote
Suvi
lauantai 3. huhtikuuta 2010
Go sing, too loud
Sigur Rós yhtyeen ihana laulaja on ryhtynyt soolouralle sillä välin kun muu bändi kuuleman mukaan tekee lapsia. Uuden "Go" -levynsä tähtihetkiin kuuluu uljas "Go Do", jonka video livenä Liitutaululla ohessa. Kauniin kappaleen sanoituksissa on hyvää vibaa, joka pätkätöiden lomassa, asuntolainaa ja uramahdollisuuksia kohti puurtaessa saattaa unohtua: me voimme saavuttaa niin paljon enemmän, mitä tahansa haluamme.
"We should always know that we can do everything".Hyvin sanottu Jónsi, hyvin sanottu.
--
Antti
Huonoja uutisia Kainuusta - mutta myös toivoa tulevasta
Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, jossa opettajia on koulutettu vuodesta 1900 lähtien, päätettiin lakkauttaa Oulun yliopiston johdon toimesta. Liitutaululla surraan jälleen kerran yhden hallituksen päätöstä, jossa tuhansien koulutuksestaan välittäneiden opiskelijoiden ja opettajien tahdon yli käveltiin vedoten "huippututkimuksen edellytyksiin" ja "kansainväliseen kilpailukykyyn". Kajaanin koulutuksen väki, Helsingissä ollaan vahvasti puolellanne!
Kainuun lähellä, Hyrynsalmella, vastarinta kuitenkin nostaa päätään. Kuten aina kaikkialla missä ihmisten omaa päätäntävaltaa pilkkanaan pitävän talousjärjestyksen mahtikäskyt kaikuvat, myös Kainuussa julmat päätökset tapahtuvat hanttiin pistävän kansanvallan varjossa. Hyrynsalmella lukiolaiset valtasivat lopetuspäätöksen saaneen koulunsa, vedoten oikeuteensa kamppailla yhteisönsä puolesta, kesken oleviin hallintokanteluihin ja pienen koulun erinomaiseen henkeen ja opetukseen. Eikö ihmisillä ole itse oikeutta päättää, kuinka elinvoimainen heidän yhteisönsä on?
Liitutaulun lukijoilla on mahdollisuus osoittaa tukensa Hyrynsalmen lukiolaisille allekirjoittamalla adressi osoitteessa http://www.adressit.com/hyrynlukio
10000 nimeä adressissa Kajaanin opettajankoulutuksen puolesta, tai yli 3000 psykologian laitoksen säilyttämisen puolesta eivät pelastaneet näitä, mutta vaikka vallankäyttäjät nauravat adresseille niin jokainen nimi auttaa ja alleviivaa niitä ongelmia, joiden keskellä olemme - omien yhteisöjensä puolesta kamppailevat ihmiset eivät saa päättää omasta tulevaisuudestaan, vaan joutuvat alistumaan hallitusten ja edustajistojen "valistuneisiin" päätöksiin.
Onneksi, kuten aina, voimme auttaa toinen toisiamme ja osoittaa, että välitämme muustakin kuin opintopisteistä ja tuntipalkasta. Laita nimi Hyrynsalmen lukiolaisten adressiin ja heitä virtuaaliset yläfemmat rohkeille opiskelijakavereillemme Kainuussa!
--
Antti
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)