Istun atk-luokassa kasvatustieteen tutkimustapojen ryhmätunnilla. Aiheenamme on kvantitatiivinen tutkimus, SPSS ja tilastollinen päättely. Mikäs sen parempaa itsenäisyyspäivän aattona.
Olen jokseenkin kiinnostunut tutkimisesta, tunnen itseni jopa hieman älykkääksi, kun osaan pyöritellä aineistoa ja lukea korrelaatteja. Tottakai tämä kurssi on olennainen, jos aion tehdä katu-uskottavan kandin ja gradun opintojeni aikana.. vaikka olen minuutti minuutilta vakuuttuneempi siitä, että kandini ja graduni ovat kvalitatiivisia tutkimuksia.
Minulle on tärkeää, että valmistuessani en ole vain luokanopettaja, vaan myös kasvatustieteen maisteri ja ollakseni maisteri, minun tulee tehdä kaksi akateemista tutkimusta opintojeni aikana, mutta miten minä hyödyn tästä tulevassa työssäni luokanopettajana?
Yliopisto syö minut elävältä kun sanon tämän, mutta minä en ole tutkismusorientoitunut ihminen. Minä istun täällä koska olen orientoitunut tulevaan ammattiini.
Mitä minä teen SPSS:llä siinä vaiheessa kun opetan ekaluokkalaisia lukemaan? Tai kun olen välituntivalvonnassa talvipakkasella? Tai kun luokan ahkerin tyttö purskahtaa itkuun kesken matikan kokeen?
Näitä luokanopettajan koulutuksen paradokseja kanssanne jakoi
Hanna-Leena, 2. vuoden luokanopettajan koulutuksen opiskelija.
maanantai 5. joulukuuta 2011
keskiviikko 19. lokakuuta 2011
Juhlien jälkeen
Uusille opiskelijoille ja heidän tuutoreilleen upean ja ihanan fuksisyksyn päättävät perinteiset Fuksisitsit – niin myös tänä vuonna. Olo on samalla sekä helpottunut että haikea, ainakin tuutorin näkökulmasta. Kuluvana syksynä on saanut tutustua mahtaviin uusiin tyyppeihin ja on ollut etuoikeus tutustuttaa heitä omaan opinahjoomme, sekä ehkä viivytellä menneessä eli omassa huikeassa fuksisyksyssä…
Olemme käyneet Tallinnassa, viettäneet turnausiltoja niin Twisterin kuin hiekkalinnojen parissa, vannoneet Peduca-valan sekä sitsanneet Pohjanhovin hautaan. Tapahtumat ovat olleet antoisia, mutta myös vaatineet tekijöiltä paljon. Itse ainakin yllätyin siitä, kuinka monia työtunteja tarvittiin kaikkien niiden hauskojen tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen, johon vain silloin fuksina ilmestyi paikalle! Onneksi me tuutorvastaavat ja vastuutuutorit voimme yhdessä mielin todeta, että tänä vuonna tekijät olivat huipputasoa! Samarbetet var givande för alla pedagoger bland. Tai jotain… :) Kiitos siitä älyttömästi ihan kaikille!
Fukseja haluaisin kannustaa olemaan rohkeita ja kriittisiä oman tiensä kulkijoita. Etsi itseäsi ja sinulle sopivimpia sivuaineita. Tai pääaineita. Ole aktiivinen ja osallistu kehittämään parempaa Yliopistoa ja yliopisto-opiskelua. Tai sitten puske opinnot läpi neljässä vuodessa. Harrasta, tutustu ja verkostoidu. Hanki ainakin opiskelijakortti. Ole uskollinen itsellesi ja tyri rohkeasti. Ja muista, että elämässä on oikeasti paljon muutakin kuin didaktiikka ja SPSS. Muista myös vanhempana opiskelijana aika ajoin pysähtyä reflektoimaan opintojasi ja itseäsi. Pidä kiinni hinta-laatu suhteeltaan erinomaisesta viinistä ja vielä tiukemmin ystävistäsi. Molempia tarvitaan maisteripapereiden saavuttamiseen, ja itse ainakin olen saanut Penkereeltä upeita kavereita ja rakkaita läheisiä ystäviä. Parasta opiskelussa onkin mielestäni ihmiset.
Tuutoreiden tehtävä on tehdä itsestään tarpeettomia. Toivottavasti olemme ainakin tiedollisella tasolla onnistuneet tehtävässämme. Toki olemme kaikki edelleen käytettävissä jos opinnoissa (tai elämässä) jokin asia mietityttää. Tästä lähin vastaamme kysymyksiin, ainakin toivottavasti, enemmän opiskelukaveri statuksella. Nähdään Oliviassa, Haalarikastajaisissa, Talvipäivillä ja Kevätsitseillä! Antoisaa fuksivuoden jatkoa, ja tuutoreille tsemppiä uusiin haasteisiin!:)
Iiris Niinikoski,
Peducan toinen fuksi-ja tuutorvastaava 2011
Olemme käyneet Tallinnassa, viettäneet turnausiltoja niin Twisterin kuin hiekkalinnojen parissa, vannoneet Peduca-valan sekä sitsanneet Pohjanhovin hautaan. Tapahtumat ovat olleet antoisia, mutta myös vaatineet tekijöiltä paljon. Itse ainakin yllätyin siitä, kuinka monia työtunteja tarvittiin kaikkien niiden hauskojen tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen, johon vain silloin fuksina ilmestyi paikalle! Onneksi me tuutorvastaavat ja vastuutuutorit voimme yhdessä mielin todeta, että tänä vuonna tekijät olivat huipputasoa! Samarbetet var givande för alla pedagoger bland. Tai jotain… :) Kiitos siitä älyttömästi ihan kaikille!
Fukseja haluaisin kannustaa olemaan rohkeita ja kriittisiä oman tiensä kulkijoita. Etsi itseäsi ja sinulle sopivimpia sivuaineita. Tai pääaineita. Ole aktiivinen ja osallistu kehittämään parempaa Yliopistoa ja yliopisto-opiskelua. Tai sitten puske opinnot läpi neljässä vuodessa. Harrasta, tutustu ja verkostoidu. Hanki ainakin opiskelijakortti. Ole uskollinen itsellesi ja tyri rohkeasti. Ja muista, että elämässä on oikeasti paljon muutakin kuin didaktiikka ja SPSS. Muista myös vanhempana opiskelijana aika ajoin pysähtyä reflektoimaan opintojasi ja itseäsi. Pidä kiinni hinta-laatu suhteeltaan erinomaisesta viinistä ja vielä tiukemmin ystävistäsi. Molempia tarvitaan maisteripapereiden saavuttamiseen, ja itse ainakin olen saanut Penkereeltä upeita kavereita ja rakkaita läheisiä ystäviä. Parasta opiskelussa onkin mielestäni ihmiset.
Tuutoreiden tehtävä on tehdä itsestään tarpeettomia. Toivottavasti olemme ainakin tiedollisella tasolla onnistuneet tehtävässämme. Toki olemme kaikki edelleen käytettävissä jos opinnoissa (tai elämässä) jokin asia mietityttää. Tästä lähin vastaamme kysymyksiin, ainakin toivottavasti, enemmän opiskelukaveri statuksella. Nähdään Oliviassa, Haalarikastajaisissa, Talvipäivillä ja Kevätsitseillä! Antoisaa fuksivuoden jatkoa, ja tuutoreille tsemppiä uusiin haasteisiin!:)
Iiris Niinikoski,
Peducan toinen fuksi-ja tuutorvastaava 2011
tiistai 18. lokakuuta 2011
Tule mukaan hallitukseen! Viestintävastaavan tehtävistä:
Menin vuosi sitten Peducan syyskokoukseen äänestämään kurssikaveriani hallitukseen. Kokous kesti hieman yli tunnin ja kun se päättyi, huomasin olevani itsekin hallituslainen! Ainejärjestötoiminta kiinnosti ihan kauheasti, mutta olin etukäteen ajatellut, ettei minusta ehkä olisi siihen. Luulin sen olevan tosi vaativaa ja aikaa vievää ja oletin, että minun pitäisi tuntea koulutukseni ja tutkintorakenteet läpikotaisin, jotta voisin olla mitenkään pätevä lähtemään mukaan hallitustoimintaan.
Kulunut vuosi Peducan hallituksessa on sujahtanut ohi tosi nopeasti. Vastuualueihini Peducassa on kuulunut viestintä sekä yhteydenpito Conduksen ja Peducan välillä. Vasta nyt kesän jälkeen on alkanut tuntua, että toimenkuva on täysin selkiytynyt ja olen myös ymmärtänyt, että minulla on tosi vapaat kädet vastuualueeni suhteen, mikä on tietysti tosi ihanaa. Olen ehkä saanut vähän enemmän aikaan kuin keväällä, tosin silloin oli myös muita aikaa vieviä projekteja ainejärjestötoiminnan suhteen.
Täysin pelkistettynä hallituksessa toimiminen on kohdallani ollut käytännössä katsoen kokouksissa käymistä ja sähköpostien lukemista ja kirjoittelua. Lisäksi olen suoltanut muutaman kuukausitiedotteen ja välitän aika ajoin minulle tulleita sähköpostiviestejä peduca-listalle. Lisäksi pääsen järkkäämään Peducan tapahtumia tai edustamaan Peducaa esim. tiedekunnan tapahtumiin. Peducan nettisivut, blogi ja fb-sivut ovat käytännössä myös viestintävastaavan harteilla.
Viestintävastaavana tärkein tehtäväni on varmaankin huolehtia tiedotuksen hoitamisesta. Tehtävä ei kuitenkaan täysin kaadu harteilleni, sillä ihanat hallituskaverit tiedottavat yleensä omien vastuualueidensa tapahtumista. Edellämainittujen lisäksi vielä pidän huolen ilmoitustaulusta ja siitä, että se on siisti ja päivitetty.
Suosittelen ihan täydestä sydämestäni lähtemään mukaan Peducan hallitukseen. Olen tutustunut tosi ihaniin ihmisiin ja päässyt mukaan mahtaviin juttuihin, joihin ei oikein muuta kautta pääsisikään. Tämä vie opinnoista/vapaa-ajasta juuri niin paljon kuin itse haluat, mutta toisaalta kuitenkin antaa niin paljon enemmän! Viestintävastaavana on ollut hauskaa siksikin, että töitä voi tehdä kotona ja kouluhommien ohessa ja jos tuntuu, että aikaa riittäisi enempään, voi auttaa myös muissa vastuualueissa tai järjestellä Peducan tapahtumia. Hommaahan varmaan riittäisi aina, mutta siitä ei kuitenkaan tarvitse ottaa stressiä.
Jos hallitustoiminta alkoi vähääkään kiinnostaa, tule viimeistään Peducan syyskokoukseen Conddooriin torstaina 24.11.! Myös hallituksen kokouksissa 17.11. ja 8.12. on avoimet ovet, joten tervetuloa! Vastaan kysymyksiin myös tosi mielelläni sähköpostitse ja kasvotusten :)
.Heidi,
Peducan viestintävastaava 2011
perjantai 14. lokakuuta 2011
Aktiiviset kansalaiset?
HYYn edustajistovaalit järjestetään kahden vuoden välein. Edustajistovaaleissa valitaan ylioppilaskunnalle 60- henkinen edustajisto, joka käyttää ylintä päätösvaltaa ylioppilaskunnassamme. Edustajiston toimikausi on tänä vuonna yksivuotinen, jotta hallintovaalit ja edustajistovaalit saisivat molemmat tasapuolisesti huomiota, eivätkä hallintovaalit jäisi edustajistovaalien taakse piiloon.
Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan äänestysprosentti on aina ollut hyvin alhainen verrattuna muiden tiedekuntien äänestysprosenttiin. Vuonna 2009 äänestämässä kaikista yliopiston äänieoikeutetuista kävi 35%, käyttäytymistieteilijöistä reilu parikymmentä prosenttia. Tiedekuntamme on suuri, mutta käyttisläisten määrä edustajistossa ei ole kovin suuri verrattuna opiskelijamääräämme.
HYYllä on noin 30 000 jäsentä. Mikäli näin iso opiskelijaliike haluaa käyttää ääntänsä, me todella kuulumme ja näymme, jos niin haluamme. Siis, ota selvää, tutustu eri ryhmien ajamiin asioihin, katso, ketä sinun ainejärjestöstäsi on ehdolla. Tee vaalikone osoitteessa www.edustajistovaalit.fi ja selvitä, kenen kanssa sinun mielipiteesi ovat yhtenäiset. Haastattele törmäämiäsi ehdokkaita, juttele vaaleista opiskelukavereittesi kanssa: yhdessä äänestämään ja siitä vaalikahveille! Vaikuta ja valitse!
Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan äänestysprosentti on aina ollut hyvin alhainen verrattuna muiden tiedekuntien äänestysprosenttiin. Vuonna 2009 äänestämässä kaikista yliopiston äänieoikeutetuista kävi 35%, käyttäytymistieteilijöistä reilu parikymmentä prosenttia. Tiedekuntamme on suuri, mutta käyttisläisten määrä edustajistossa ei ole kovin suuri verrattuna opiskelijamääräämme.
HYYllä on noin 30 000 jäsentä. Mikäli näin iso opiskelijaliike haluaa käyttää ääntänsä, me todella kuulumme ja näymme, jos niin haluamme. Siis, ota selvää, tutustu eri ryhmien ajamiin asioihin, katso, ketä sinun ainejärjestöstäsi on ehdolla. Tee vaalikone osoitteessa www.edustajistovaalit.fi ja selvitä, kenen kanssa sinun mielipiteesi ovat yhtenäiset. Haastattele törmäämiäsi ehdokkaita, juttele vaaleista opiskelukavereittesi kanssa: yhdessä äänestämään ja siitä vaalikahveille! Vaikuta ja valitse!
keskiviikko 5. lokakuuta 2011
Hakaniemen konttori
Kymmentä vaille neljä. Kiirehtimisestä huolimatta osuin tänne pahimpaan ruuhka-aikaan. Otan vuoronumeron ja vilkaisen taulua: jonossa neljäkymmentäviisi asiakasta ennen minua. Huokaisen ja etsin vapaan istumapaikan.
Hakaniemen pankin konttori on pullollaan ihmisiä. Kuulen jonkun puhuvan eläkepäivistä ja tajuan, että eläkkeet ovat ropisseet tänään pankkitileille. Näen ympärilläni valkoisia hiuksia, peruukkeja, kauhtuneita kauppakasseja, kävelykeppejä ja tukikenkiä. Kolmekymmentäviisi ennen minua.
Ilma on seisahtunutta, on vaikea hengittää. Silmäni painuvat kiinni, mutta valkoisten loisteputkien kelmeä valo tulee väkisin silmäluomieni läpi. Havahdun humalaisen örinään, se yrittää jutella pienelle tytölle, joka kuljettaa kädessään vaahteranlehteä. Tytön isoäiti rähisee juopolle, silläkin on mustat kynnenaluset ja likaiset housut. Tytön vaaleanliila takki on sotkuinen ja tukassa on iso takku. Kaksikymmentäviisi ennen minua.
Yritän lukea, mutten pysty keskittymään. Virkailijat näyttävät siisteiltä. Heillä on päällään hyvälaatuisia jakkuja, nahkasaappaita, Kalevala-koruja.. Halliin kävelee kolmen nuoren miehen porukka. He näyttävät työttömiltä ja illat kuluvat varmasti pilven seurana. Yhden reppu on korjattu ilmaistointiteipillä, kaikkien vaatteet ovat likaisia. Yksi niiskuttaa jatkuvasti nenäänsä ja toinen kiskoo housuja ylös pitkin luisevaa vartaloaan. Pisin heiluttelee hermostuneesti lompakkoa kämmensyrjäänsä vasten. Heidän vieressään seisoo nainen kalliissa takissa ja merkkilaukussa, mutta hänen hiuksensa ovat sotkuiset ja hän näyttää vihaiselta. Enää kymmenen ennen minua.
Voin pahoin. Yhtäkkiä kaikki aistit ovat liian herkkiä, valo sattuu silmiin ja ilmassa tuoksuu pistävä eritteiden ja kuoleman haju. Juopon vieläkin humalaisempi vaimo huutaa ja huuto kuulostaa palosireeniltä. Säpsähdän, kun vieressä lukeva vanhus tökkää minua vahingossa kyynärpäällään. Vihdoin numero 379 vilkkuu taululla.
Helsinkiläisnuoret kammoavat köyhyyttä enemmän kuin kuolemaa.
perjantai 30. syyskuuta 2011
Kirjoituskilpailu
Mustassa yössä
tupakan tuoksussa
tahmealla lattialla
sä otat musta kiinni
lantiosta, hirveen kovaa.
Biitti vetää mut kiinni
- en tiedä kuuluuko se kajareista
vaiko ihan sun sydämestä.
Näin ei käy mulle!
Mun mustat silmät katsoo sun sinisiin,
savu verhoaa meidät ikuisiksi ajoiksi suojaan muiden katseilta.
Mä en päästä susta irti!
Säkään et päästä musta irti...
Siksi me ollaan nyt tässä
yhteisessä elämässä
vaikkei meillä ole tähän lupaa!
Uneton yössä
Peducan kirjoituskilpailu: Kuuleeko kukaan?
Tämä tapahtui Helsingissä, illansuussa, raitiovaunussa, joka on täpötäysi, olin seisomapaikalla.
Ihminen kuorii mandariiniaan jo hieman liian pitkään. Hän saa lopulta kuoret irti syötävästä osasta ja etsii roskakoria. Tässä raitiovaunussa, ei hänen kohdallaan, eikä edes lähellä saattanut sijaita yhtään ainoaa jäteastiaa. Siispä hän kysyy rohkeasti yleisöltä, missähän roskis saattaisi sijaita. En kuule vastausta. Olen kylläkin kaukana, mutten havaitse mitään reaktioita. Hän jäi siihen, yksin keskelle muita, mandariinin kuoret kädessään.
Ihmisen vierestä vapautuu paikka. Yksinäinen istuin ja tartun tilaisuuteen. Istahdan alas, nostan jalan tukevasti toisen polveni päälle ja alan lukemaan kirjaa. Kuinka teksti viekään mennessään. Vahvat ilmaukset saavat kyyneleet silmiini. On kuin leijuisin painottomassa tilassa, keskellä lämmintä, joka puolelta puhaltavaa tuulta. Kuin sataisi lävitseni, kuin tuhat tuhatjalkaista kutittelisi paitani alla. Nautin. Kirja on Lasse Lipposen Tutkiva Oppiminen.
Sitten se tapahtuu, kaikki muuttuu. Alkoholia nauttinut ihminen muuttuu. Kukaan ei voi aavistaa mitään ennen kuin hän muuttuu. Tahtoisitko jutella kanssani sikainfluenssarokotteen ottamisesta? Tai sitten: ”Hei, mitä sää oot miältä, ku, siis toi se sikanuharokote, eikse oo niinku aika sille turhan jätkän hommaa, hei?” No, arvata saattaa, kansamme kultainen, kukaan ei puhu takaisin, vastaa kysymykseen, tartu tilaisuuteen jakaa oma mielipide avoimesti matkansa ratoksi. Ehkä kukaan ei kuullut? Kyllä kuuli. Minä kuulin. Mutten vastannut! Luin nähkääs kirjaa, eikä kirjaa noin vain jätetä kesken. Käytävän toisella puolella vieressäni istuva kansalainen kuunteli musiikkia, eikä sitäkään jätetä noin vain kesken. Etenkään jos on kysymyksessä aivan tajuttoman hyvä biisi. Minun kirjanikin oli hyvä.
Ihminen masentuu ja hän kääntyilee, katsoo alaspäin painuneita päitä kysyvästi koittaen hakea katsekontaktia edes jonkun kanssa. Eikä kukaan katso takaisin. Ketään ei kiinnosta. Ei vieressäni, käytävän toisella puolella istuvaa, ei minua. Hetken hiljaisuuden jälkeen ihminen esittää kysymyksiä: Miksi kukaan ei halua jutella? Ovatko kaikki tyytyväisiä elämäänsä juuri tuollaisina, itseensäpäin kääntyneinä, hiljaisina yhteiskunnan jäseninä? Eikö matkanteko olisi mukavampaa, jos saisi vaihtaa ajatuksia aivan uusien ihmisten kanssa? Hän suuttuu hieman ja puhuu siitä kuinka voisi ryöstää jonkun. Eikä se joku varmasti edes huomaisi, koska olisi niin keskittynyt omaan matkustamiseensa. Sitten hän puhuu siitä, kuinka hän voisi ryöstää kaikki siinä ratikassa olevat. Mutta hänellä on puheessaan sarkastista sävyä, joten kukaan ei vieläkään puhu hänelle mitään. Mutta moni varmasti ajattelee jo jotain. Minä ajattelen! Ajattelen kuinka voisin mieluusti puhua jostakin, mutten usko sen olevan kovin mielenkiintoista, sillä ihminen vaikuttaa hyvin sekavalta ja tuoksuu kirpeästi alkoholilta, vaikka olen noin kolmen metrin päässä hänestä. Siispä uskonpuutteestani johtuen en puhu vaan jatkan lukemista. En tosin kykene rauhassa keskittymään enää lukemiseen, koska ajattelen jo muuta. Sitä ihmistä. Mitä hän haluaa? Sydämenlyönnit kiihtyvät, ajatukset vilkastuvat... Kuumottaa!
”Vai niin.. Ketään ei siis kiinnosta, että minä haluan ryöstää kaikki teidät..”, ihminen turhautuu ja nostaa tumman reppunsa syliinsä. Entä jos siinä repussa olisi pommi? ”Entä jos tässä minun repussani olisi pommi?” Olen varma, että ihmiset kuuntelevat häntä. Välinpitämättömyys on vaihtunut peloksi yhdestä sanasta: Pommi. Hän kertoo räjähteen olevan C-4 – räjähdettä, eli ”seenelosta”, ja nostaa reppunsa korkeammalle. Yksi miehistä, joka istui ihmisen takana, nousee ja ohittaa hänet. Hän pitää vieläkin reppuaan hyvin näkyvillä. Mies kävelee hänen ohitseen, ja koskettaa takillaan reppuansa. Ihminen horjahtaa ja menettää otteensä repusta, joka putoaa muutaman kymmenen senttiä kohti ratikan lattiaa. Reppu on nyt maassa ja ihminen seisaallaan sen vieressä. Hän kertoo, kuinka laukaisumekanismi kytkeytyi päälle ja hän itse kävelee pois päin repusta raitovaunun uloskäynnin lähelle kovaan ääneen puhuen poistumisestaan. Hän ottaa jo muutamia askeleita ulko-ovia kohti, mutta perääntyy viime hetkellä ja kertoo tämän olevan huono paikka räjäytykseen. Pitää odottaa vielä. Hän kysyy jälleen miksi kukaan ei edes reagoi. Nostan katseeni kirjasta ja katson häntä. Hän katsoo takaisin. Hänen silmänsä ovat punaiset ja naamansa hieman kulunut, kuin olisi ollut reissun päällä jo jonkin aikaa. Uskoisin hänen olevan iältään kahdenkymmenen viiden ja kolmenkymmenen välissä. Kysyn häneltä: ”Mitä?” ja hän vastaa:
”Mitä?”
Eipä taida keskustelusta tulla juuri mitään. Takanani istuva nainen sanoo ihmiselle, että jos sinä uhkailet ryöstöllä tai pommilla on aivan turha odottaa järkevää keskustelua. Mutta hän muuttui. Hän muuttu siinä samassa, kun katsoin häntä silmiin ja kysyin: ”Mitä?”
Tässä vaiheessa kaikki pelkäävät. Aistin sen ympärilläni. Lihakset ovat jäykkänä ja moni ei tiedä mitä kohta tapahtuu. On selvää, että jokainen ajattelee päässään enemmän kuin koko päivänä. Niitä asioita, joita pitää tärkeänä, joita ei koskaan ajattele. Niitä joita ei ajattele muulloin kuin oikein sairaana ja hengenvaarassa. Oliko se hengenvaara? Äänestä päätellen repussa oli pulloja. Mutta se oli herätys. Poistun raitovaunusta, koska on pysäkkini. Minulle jäi aivan järjetön olo. Kuuliko kukaan?
Nimim. Pecasaurus
keskiviikko 28. syyskuuta 2011
Peducan kirjoituskilpailu: Meren äänet
Meren äänet
Näykin hekumaasi kuin pieni kala
Katiska on sydämen muotoinen
Kaislikossa suhisee tänä yönä, beibi
Kun kohot sukeltavat mereen
Anssi Kantola
Näykin hekumaasi kuin pieni kala
Katiska on sydämen muotoinen
Kaislikossa suhisee tänä yönä, beibi
Kun kohot sukeltavat mereen
Anssi Kantola
tiistai 27. syyskuuta 2011
Kirjoituskilpailu: Kiihkoa hammaslääkärissä
Istun hammaslääkärin odotushuoneessa. On jopa minua kuumempi loppukesän aamu, ja YTHS:llä ei ole varaa tuulettimeen. Mutta sehän ei minua haittaa. Tunnen kuinka hikikarpalot valuvat muotojani hivelevän harmaan hupparini alla. Paitani liimautuu hiestä läpimärkään vartalooni. En ole koskaan tuntenut itseäni näin seksikkääksi.
Huoneessa vallitsee jännittynyt, jopa jollain tavalla eroottinen tunnelma, kun kaikki odottavat pääsyään hammaslääkärin helliin käsiin. Ihmiset tarkkailevat toisiaan kiinnostunein, jopa hieman himokkain silmin. Vastaanoton seinille ripustetut Osta hammasharja ja voita matka Bahamalle -julisteet lisäävät jo ennestään kiihkeää tunnelmaa. Eräs vastaanoton ovista aukeaa ja sieltä ilmestyy alfauros, joka päihittää komeudellaan jopa Ridge Forresterin. Miehen hiukset ovat vielä tyylikkäämmät kuin lapsena omistamallani Ken-nukella, ja hänen viaton hymynsä sulattaa vesiputoukseni virtaamaan. Tyköistuvat housut eivät jätä paljonkaan arvailujen varaan.
Onko Kirsi Tiivonen paikalla, kysyy tuo unelmieni mies kiihkosta käheällä äänellä. Lääkärilläni on päällään vähintääkin kaksi kokoa liian pieni lääkärintakki, joka paljastaa upeasti treenatut lihakset.
Ooh, toki olen, vastaan viettelevä ilme punatuilla, seksikkäästi raollaan olevilla huulillani.
Päivää, olen lääkärinne Matti Kanerva. No käy toki peremmälle. Teillähän on jo suu valmiiksi auki tarkastusta varten, vihjailee lääkärini.
Tunnen kuinka uumani alkaa sykkiä kiihkeämmin ja hengitykseni tihenee. Seuraan fantisioideni uutta kohdetta rakkautemme luvattuun luolaan, joka hohkaa loisteputkivalojen romantiikkaa. Katson Mattia ja hän vastaa katseeseeni merkityksellisesti. Tiedän, että olemme luodut toisillemme. Matti vahvistaa aavistukseni sanomalla tuolla tummanpuhuvan matalalla bassollaan:
Käy tuohon tuoliin istumaan, teen sinulle ihan aluksi perustarkastuksen niin nähdään kuinka paljon hoitoa vanhat paikkasi tarvitsevat.
Matin hunajaa tihkuva ääni saa minut toivomaan, että paikkani olisivat perusteellisen kesäpuhdistuksen tarpeessa. Asettaudun tuoliin haarat valmiiksi levällään, mutta ilmeisesti se on Matista hieman liian kiihottavaa.
Laita vaan ne jalat yhteen, että pääsen paremmin liikkumaan tässä tuolin ympärillä, Matti yrittää peitellä kiihkoaan minua kohtaan.
Toivoisin, että Matti liikkuisi mielummin minussa kuin ympärilläni, mutta luulen tämän olevan hänen käsityksensä esileikistä. Radiosta kantautuu ” Nyt syöksyy sukkula veenukseen” ja tiedän, että Matti on valinnut kappaleen tarkoituksella tätä yhteistä hetkeämme varten, joka tulee mullistamaan molempien tulevaisuuden.
No niin, täällä näyttää olevan yksi reikä. Minulla olisi aikaa porata se nyt, vai haluatko tehdä tämän paremmalla ajalla niin, että ehdit valmistautua, Matti kysyy vietellen.
Matin sanat ovat kuin kesäkukkien mesi alastomalla vartalollani. Vaikka kuinka haluaisin antautua tässä ja nyt Matin kiihkeään reiänporauslempeen, olen liian siveä suostuakseni ehdotukseen ensimmäisten treffien jälkeen. Olenhan sentään pastorin tytär. Huomaan kuinka pettynyt Matti on torjuttuani hänen rakkautensa oodin.
No ei kai tällä kerralla sitten enempää. Varaa aika vastaanotosta uuteen kertaan niin hoidetaan homma loppuun, Matti sanoo pettymyksen kyyneleitä niellen.
Voi Matti, oletpa sinä niin asiallinen sanoessasi hoidetaan homma loppuun. En malta odottaa ensi tapaamista, jolloin sinä saat todella porata sen paikan minussa, viserrän Matin hekumallisen muotoiseen korvaan.
Öö aivan. No mukavaa, että joku pitää poraamisesta. Yleensä ihmiset tuntuvat pelkäävän sitä, Matti kertoo yrittäen leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa.
Miten joku voisi inhota poraamista kun kerran sinä olet asialla. No mutta, me näemme hyvinkin pian, toivon. Ja älä huoli, ensi kerralla kaikki menee niin kuin halusitkin, kuiskaan ja käännyn viehkeästi kohti ulko-ovea.
Kompastun tahallani korkoihini, jotta Matilla olisi syy koskea minun sykkivään vartalooni ennen lähtöäni. Hän osoittaa kuitenkin siveyden ja herrasmiehen elkeitä seisomalla kauempana. Pastorin tyttärenä ymmärrän, ettei hänestäkään tälläinen läheisyys ole suotavaa ensitapaamisella. Matin ilme kuitenkin paljastaa, että hän tietää saavansa seuraavalla kerralla jotain, joka on parempaa kuin Suomi jalkapallon MM-kisojen finaalissa.
Kirjoituskilpailu: Leikkaa pahvista ympyränmuotoinen pala
Leikkaa pahvista ympyränmuotoinen pala.
Liimaa se keskelle kartonkia.
He kaatavat metsän tieltä
ja metsärengas kiertää reunat.
Käytä kahta väriä
/
eilen suhteellinen ilmankosteus oli ulkona 85%
talvella huoneilmankosteus kivitalossa on n.20%
puutalot ovat kosteampia
puu imee kosteutta kosteatiloista
rintamamiestaloissa ihmiset kärsivät hengityselimistön sairauksista
kellarin tuoksussa
-Johny
maanantai 26. syyskuuta 2011
Peducan kirjoituskilpailu: Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...
”Kaverinkaverin lapsi pohti terveyskeskuksen odotustilassa, miksi kukakin oli lääkäriin menossa. Lapsi huomasi rastapäisen pojan odotushuoneessa ja tokaisi kuuluvasti: Äiti, mä tiedän miksi toi on täällä. Tolta peikolta on tippunut häntä!".
Minä itse näin ensimmäisen peikkoni päiväkotini syysretkellä Veräjämäen metsissä. Tämä ikimuistoinen välikohtaus tapahtui samana vuonna kun Suomen leijonat kaappasivat ensimmäisen mm-kultansa. Olin sataprosenttisen varma näkemästäni; karvainen pikku peikko viiletti suoraan silmieni edestä yli sammalien ja kivien –niin salamannopeasti että minä taisin olla ainoa, joka näki sen. Muistan yhä miltä tuntui nähdä aito peikko: yhtä aikaa niin jännittävältä ja hurjalta että olin pissata housuun. Kerroin ystävilleni näystäni, jotka hetken vakuuttelun jälkeen olivat vähintään yhtä innoissaan asiasta kuin minäkin. Aikuisille en viitsinyt tapahtuneesta edes mainita, eivät olisi uskoneet kuitenkaan.
Tänäpäivänä, vieläpä vuonna jolloin leijonat saivat sen toisen, hartaasti odotetun kultamitalinsa ja perussuomalaiset jytkynsä, tarkistaisin lähinnä lääkitykseni, jos todella näkisin taas tuon peikon viilettävän ohitseni. ”Taidan olla loman tarpeessa”, ajattelisin, ja varaisin ajan kylpylän hyvinvointiviikonloppuun (ja ehkä myös kallonkutistajalle, varmuuden vuoksi).
Meillä (kutakuinkin) aikuisilla on joskus pokassa pitelemistä jos kadulla vastaantulevaa punkkaria luullaan hammaspeikoksi, Jeesusta zombieksi tai burkhaan pukeutunutta musliminaista aaveeksi, mutta pienelle ja rikkaan mielikuvitusmaailman omaavalle lapselle tämä kaikki tuntuu todelta ja ihmeelliseltä. Ja tähän kaikkeen tarvitaan kipeästi seliyksiä. Lapset saattavatkin asettaa vanhempansa pahaan paikkaan, esimerkiksi vaatiessaan kovaan ääneen ruuhkabussissa äitiä kertomaan, onko edessä istuva tyttö pissis ja miksi naapurin setä käyttää meikkiä. Tulevana luokanopettajana tiedostan, että myös omalle kohdalle voi osua mitä eriskummallisimpia kysymyksiä. Jääkin siis aikalailla vanhempien ja muiden kasvatustyöhön osallistuvien vastuulle, miten lapsen ihmettelyyn suhtaudutaan; tukahdutetaanko se hyssytellen vai ruokitaanko sitä rakentavalla tavalla.
Olen itseasiassa ehkä hieman kateellinen pienten lasten kyvystä ihmetellä arjen ilmiöitä, etsiä vastauksia ja heittäytyä hetkeen. Muistelen lämmöllä aikoja, jolloin oli kertakaikkisen ihanaa uppoutua satuihin, peleihin ja leikkeihin ja käsitellä niiden avulla ympäröivää todellisuutta. Aikaa, kun ei koko ajan tarvinnut ajatella niin rationaalisesti. Kun on itse välillä vaarassa jumiutua tuttuihin ja tylsiin arkirutiineihin, unohtaa helposti miten erilaiselta ja jännittävältä maailma voikaan näyttää lapsen vinkkelistä katsottuna.
Äiti tarjosi välipalaksi Hedelmäpommi-jogurttia. Aaro jäi seisomaan keittiön ovelle ja ilmoitti:
-"Mä en kyllä syö mitään räjähtävää!"
Ihmeellistä päivää kaikille!
Ps. Tekstin lainaukset on poimittu www.lastensuusta.fi –sivustoilta, jonka sisältämät eri-ikäisten lasten elämänfilosofiat saavat takuuvarmasti hymyn huulille!
Kirsikka Manninen
Peducan kirjoituskilpailu: Sinun luoksesi
rahkasammalta, tyynynpehmeää
seittejä
joiden pitseissä tuhansia kristalleja
kimaltaa
puita, vahvoja puita
joiden käsien taakse
ei voi nähdä.
Ääniä
niin paljon, että se on hiljaisuutta
valoa niin vähän
että voi nähdä
painovoimaa
ei ollenkaan.
Jos vain siellä
olisin minäkin
...
Niiskuneiti
S&M (Suunnittelu&Meeting) Fuksiteemalla!
Peducan seuraavaa S&M -iltaa vietetään Conddoorissa ensi tiistaina 27.9. klo. 16.00 fuksiteemalla. Tervetuloa paikalle keskustelemaan ja ideoimaan!
Paikalle kannattaa saapua varsinkin siinä tapauksessa, jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan Peducan toimintaan tai sinulla on ideoita miten Peducan toimintaa voitaisiin kehittää. Tai sitten paikalle voi tulla vain hengaamaan. :D Tarkoituksena on myös kerätä palautetta syksyn tapahtumista ja kenties suunnitella myös uutta haalarimerkkiä!
Eli kaikki fuksit ja vanhemmat opiskelijat mukaan keskustelemaan ja suunnittelemaan!
Paikalle kannattaa saapua varsinkin siinä tapauksessa, jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan Peducan toimintaan tai sinulla on ideoita miten Peducan toimintaa voitaisiin kehittää. Tai sitten paikalle voi tulla vain hengaamaan. :D Tarkoituksena on myös kerätä palautetta syksyn tapahtumista ja kenties suunnitella myös uutta haalarimerkkiä!
Eli kaikki fuksit ja vanhemmat opiskelijat mukaan keskustelemaan ja suunnittelemaan!
tiistai 6. syyskuuta 2011
Koulutuspoliittinen paneelikeskustelu tiistaina 6.9. Siltavuorenpenkereellä - Jälkipuintia
Tänään Peduca järjesti ensimmäisen, toivottavasti jokavuotisen, kasvatus- ja koulutuspoliittisiin kysymyksiin keskittyvän paneelin. Paneeliin osallistui kahdeksasta eduskuntapuolueesta seitsemän, ja paikalla oli kuusi kansanedustajaa sekä yksi MEPin avustaja.
Keskusteluun oli varattu aikaa puolitoista tuntia. Aika hujahti nopeasti ohi, ja panelisteja olisi kuullut mielellään pidempäänkin. Keskustelu sivusi tuntijakouudistusta, koulujen rahoitusta, opettajien työn arvostusta, hieman myös opettajankoulutusta. Panelistit olivat toisilleen kohteliaita, eikä keskustelu jäänyt vain liirumlaarumiksi. Monissa asioissa panelistit olivat kuitenkin kovinkin samoilla linjoilla. Tästä paneelista teki erityisen kiinnostavan se, että seitsemästä panelistista kuudella oli kokemusta koulussa työskentelystä. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto oli sijaistanut yläasteen äidinkielentunteja opiskeluaikoinaan, Kokoomuksen Raija Vahasalo on toiminut mm. rehtorina ja Perussuomalaisten Pekka Sinisalo on ollut erityisluokanopettaja Itä-Helsingissä. Vahasalo sekä SDP:n Tuula Peltonen (niinikään erityisluokanopettaja) olivat myös mukana uutta tuntijakoa suunnitelleessa työryhmässä. KD:n Sari Palm sekä Keskustan Mirja Vehkasalo olivat molemmat luokanopettajia. Lisäksi paneeliin osallistui RKP:sta entinen ministeri, juristin koulutuksen saanut Astrid Thors.
Paneeli herätti monia ajatuksia, päälimmäisenä kuitenkin jäin pohtimaan paneelin osanottajamäärää. Paneeliin oli kutsuttu kaikki käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijat, ja tapahtumaa oli rummutettu etenkin Peducalaisille usein sähköpostein. Penkit täyttyivät ihan mukavasti, kuitenkin auditorio ykkösessä oli myös paljon tyhjää tilaa, lisääkin ihmisiä olisi mahtunut.
Opiskelijan elämä on toki usein kiireistä, luennot saattavat puuduttaa ja tenttiinluku syö voimia muilta aktiviteeteilta. Nyt elettiin kuitenkin vasta ensimmäistä viikkoa yliopistolla, ja ainakin allekirjoittaneella on luentoja ollut vasta kaksi kahden päivän aikana. Syksyn myötä kiire kasvaa, ja minusta tapahtuman järjestäminen ensimmäisellä opiskeluviikolla on ihan paikallaan.
Omasta mielestäni tulevien kasvatustieteilijöiden ja luokanopettajien pitäisi olla oppiaineemme kasvatustieteen lisäksi kiinnostuneita myös siitä, mitä poliittisella kentällä tapahtuu. Koulu ei ole tyhjiössä, ja poliittisilla päätöksillä vaikutetaan mm. siihen, saavatko koulut tulevaisuudessa enemmän vai vähemmän rahaa, ja siihen, mitä aineita koulussa opetetaan. Nämä ihmiset päättävät siis siitä, millaisessa paikassa me valmistuttuamme työskentelemme! Minua ainakin kiinnostaa se asia aikas helveltin paljon.
Kuten sanoin, tapahtumassa oli mukana mukavasti ihmisiä, ja ymmärrän kyllä hyvinkin, että joskus oma vapaa-aika on kultaakin kalliimpaa. Harmittelen vain kaikkien teidän puolesta, jotka ette päässeet osallistumaan, sen verran kiinnostava ja kiva tapahtuma oli kyseessä :)
/annis
Keskusteluun oli varattu aikaa puolitoista tuntia. Aika hujahti nopeasti ohi, ja panelisteja olisi kuullut mielellään pidempäänkin. Keskustelu sivusi tuntijakouudistusta, koulujen rahoitusta, opettajien työn arvostusta, hieman myös opettajankoulutusta. Panelistit olivat toisilleen kohteliaita, eikä keskustelu jäänyt vain liirumlaarumiksi. Monissa asioissa panelistit olivat kuitenkin kovinkin samoilla linjoilla. Tästä paneelista teki erityisen kiinnostavan se, että seitsemästä panelistista kuudella oli kokemusta koulussa työskentelystä. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto oli sijaistanut yläasteen äidinkielentunteja opiskeluaikoinaan, Kokoomuksen Raija Vahasalo on toiminut mm. rehtorina ja Perussuomalaisten Pekka Sinisalo on ollut erityisluokanopettaja Itä-Helsingissä. Vahasalo sekä SDP:n Tuula Peltonen (niinikään erityisluokanopettaja) olivat myös mukana uutta tuntijakoa suunnitelleessa työryhmässä. KD:n Sari Palm sekä Keskustan Mirja Vehkasalo olivat molemmat luokanopettajia. Lisäksi paneeliin osallistui RKP:sta entinen ministeri, juristin koulutuksen saanut Astrid Thors.
Paneeli herätti monia ajatuksia, päälimmäisenä kuitenkin jäin pohtimaan paneelin osanottajamäärää. Paneeliin oli kutsuttu kaikki käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijat, ja tapahtumaa oli rummutettu etenkin Peducalaisille usein sähköpostein. Penkit täyttyivät ihan mukavasti, kuitenkin auditorio ykkösessä oli myös paljon tyhjää tilaa, lisääkin ihmisiä olisi mahtunut.
Opiskelijan elämä on toki usein kiireistä, luennot saattavat puuduttaa ja tenttiinluku syö voimia muilta aktiviteeteilta. Nyt elettiin kuitenkin vasta ensimmäistä viikkoa yliopistolla, ja ainakin allekirjoittaneella on luentoja ollut vasta kaksi kahden päivän aikana. Syksyn myötä kiire kasvaa, ja minusta tapahtuman järjestäminen ensimmäisellä opiskeluviikolla on ihan paikallaan.
Omasta mielestäni tulevien kasvatustieteilijöiden ja luokanopettajien pitäisi olla oppiaineemme kasvatustieteen lisäksi kiinnostuneita myös siitä, mitä poliittisella kentällä tapahtuu. Koulu ei ole tyhjiössä, ja poliittisilla päätöksillä vaikutetaan mm. siihen, saavatko koulut tulevaisuudessa enemmän vai vähemmän rahaa, ja siihen, mitä aineita koulussa opetetaan. Nämä ihmiset päättävät siis siitä, millaisessa paikassa me valmistuttuamme työskentelemme! Minua ainakin kiinnostaa se asia aikas helveltin paljon.
Kuten sanoin, tapahtumassa oli mukana mukavasti ihmisiä, ja ymmärrän kyllä hyvinkin, että joskus oma vapaa-aika on kultaakin kalliimpaa. Harmittelen vain kaikkien teidän puolesta, jotka ette päässeet osallistumaan, sen verran kiinnostava ja kiva tapahtuma oli kyseessä :)
/annis
perjantai 2. syyskuuta 2011
Peduca esittää: Kirjoituskilpailu 2011
Sykkiikö runosuoni? Pursuaako pöytälaatikkosi julkaisemattomia kirjoituksia, vai eikö kynä pysy kädessä? EI HÄTÄÄ! Peduca järjestää nyt perinteeksi ja legendaariseksi muodostuvan kirjoituskilpailun peducalaisille sekä kaikille teille, joiden kuuluisi olla peducalaisia! Peducan hallitukseen tai tuomaristoon kuuluvat henkilöt eivät saa osallistua kilpailuun.
Aihe on vapaa ja vain taivas on rajana. Voit kirjoittaa fuksisyksystäsi, Mari Kiviniemen tyylistä tai vaikka kuuluisasta marsun kasvatuksesta. Kirjoita niin paljon tai vähän kuin sielusi sietää, mutta tee se 30.9. mennessä. Kun tekstisi on valmis, pyydä blogin käyttäjätunnusta ja salasanaa Peducan viestintävastaavalta osoitteesta heidi.koskinen@helsinki.fi. Kirjoitukset julkaistaan siis Peducan Liitutaulu-blogissa ja saat itse päättää, esiinnytkö omalla vai taiteilijanimelläsi. Tuomaristona toimii arvovaltainen Peducalehden toimitus ja tulokset julkistetaan lokakuun ensimmäisellä viikolla.
Ainiin, ja kilpailun paras osuus: voittaja saa lipun itselleen sekä avecilleen Peducan vuosijuhlasitseille! Sitsit järjestetään Pohjanhovissa lauantaina 15. lokakuuta ja palkinto on arvoltaan noin 40 euroa.
Päästä siis sisäinen Paasilinnasi valloilleen!
Aihe on vapaa ja vain taivas on rajana. Voit kirjoittaa fuksisyksystäsi, Mari Kiviniemen tyylistä tai vaikka kuuluisasta marsun kasvatuksesta. Kirjoita niin paljon tai vähän kuin sielusi sietää, mutta tee se 30.9. mennessä. Kun tekstisi on valmis, pyydä blogin käyttäjätunnusta ja salasanaa Peducan viestintävastaavalta osoitteesta heidi.koskinen@helsinki.fi. Kirjoitukset julkaistaan siis Peducan Liitutaulu-blogissa ja saat itse päättää, esiinnytkö omalla vai taiteilijanimelläsi. Tuomaristona toimii arvovaltainen Peducalehden toimitus ja tulokset julkistetaan lokakuun ensimmäisellä viikolla.
Ainiin, ja kilpailun paras osuus: voittaja saa lipun itselleen sekä avecilleen Peducan vuosijuhlasitseille! Sitsit järjestetään Pohjanhovissa lauantaina 15. lokakuuta ja palkinto on arvoltaan noin 40 euroa.
Päästä siis sisäinen Paasilinnasi valloilleen!
maanantai 22. elokuuta 2011
Syksy tulee, oletko valmis?
Voi hurja. Kalenterissani on lukenut viimeiset kolme kuukautta vain työvuorojeni kellonajat. Eilen kun vilkaisin tämän viikon (viikon 34) ohjelmaa, löysin sieltä kummallisia merkintöjä:
tuutorihäppeninkiä
hallituksen kokous
kurssi-ilmoittautumiset klo 0800!
amanuenssin tapaaminen
Kautta likaisten varppaiteni, mitä nää nyt olikaan? Kannattaiskohan mun orientoida itseni tähän opiskeluun ennen kuin alan tuutoroimaan ja orientoimaan muita? Entä jos oonkin ihan tillintallin noi ensimmäiset kaksi viikkoa? Almaan kirjautumisessa meni taas vartti, kun en muistanut omaa salasanaani. Just hyvä tuutori, oikein kunnon esimerkki "Tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen."
Vaikeinta tässä on se, että noiden kalenterimerkintöjen seassa on edelleen niitä työvuoroja: keskiviikkona klo 08 pitää ilmoittautua mm. kasvatustieteen tutkimustapojen kurssille ja klo 11 pitäisi ollakin töissä myymässä viking lottoa. Bussissako pitäisi heittää opeopiskelijan batman-viitta pois ja ryhtyä veikkauspelien myyjä Bruce Wayneksi?
Tämän pienen indentiteettikriisin keskellä kaivoin ihanaisen turkoosin kurapukuni esiin kaapin syövereistä. Johan helpotti, täähän on ihan tuttua. Haalarit jalkaan vaan ja sitten pomppimaan ympäri Helsinkiä. Ja tuskin ne uudet fuksit mua syö, onhan niillä sama unelma kuin mulla. Unelma opettamisesta.
Tahtoisin nyt rohkaista kaikkia uuden lukuvuoden pyöritykseen: pysähdy hetkeksi ja muista miksi sitä ollaankaan opiskelemassa.
Kaikella rakkaudella,
Hannis
tuutorihäppeninkiä
hallituksen kokous
kurssi-ilmoittautumiset klo 0800!
amanuenssin tapaaminen
Kautta likaisten varppaiteni, mitä nää nyt olikaan? Kannattaiskohan mun orientoida itseni tähän opiskeluun ennen kuin alan tuutoroimaan ja orientoimaan muita? Entä jos oonkin ihan tillintallin noi ensimmäiset kaksi viikkoa? Almaan kirjautumisessa meni taas vartti, kun en muistanut omaa salasanaani. Just hyvä tuutori, oikein kunnon esimerkki "Tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen."
Vaikeinta tässä on se, että noiden kalenterimerkintöjen seassa on edelleen niitä työvuoroja: keskiviikkona klo 08 pitää ilmoittautua mm. kasvatustieteen tutkimustapojen kurssille ja klo 11 pitäisi ollakin töissä myymässä viking lottoa. Bussissako pitäisi heittää opeopiskelijan batman-viitta pois ja ryhtyä veikkauspelien myyjä Bruce Wayneksi?
Tämän pienen indentiteettikriisin keskellä kaivoin ihanaisen turkoosin kurapukuni esiin kaapin syövereistä. Johan helpotti, täähän on ihan tuttua. Haalarit jalkaan vaan ja sitten pomppimaan ympäri Helsinkiä. Ja tuskin ne uudet fuksit mua syö, onhan niillä sama unelma kuin mulla. Unelma opettamisesta.
Tahtoisin nyt rohkaista kaikkia uuden lukuvuoden pyöritykseen: pysähdy hetkeksi ja muista miksi sitä ollaankaan opiskelemassa.
Kaikella rakkaudella,
Hannis
sunnuntai 7. elokuuta 2011
Rahako ratkaisu koulumaailman ongelmiin?
Sunnuntaisuomalaisessa ( ) julkaistiin tänään sunnuntaina kirjoitus otsikolla "Opettajan saama vaikean oppilaan lisä yleistymässä" . Muutamassa kymmenessä kunnassa on otettu käyttöön nk. "vaikean oppilaan lisä", jota artikkelin mukaan tarjotaan opettajille, joiden luokissa on esimerkiksi erityisen paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita.
Kysymys kuuluukin, onko raha paras porkkana saada opettajat jaksamaan työssään? Rahallisen lisän maksaminen kuulostaa ainakin kirjoittajan mielestä lyhytnäköiseltä tavalta saada opettajat jaksamaan työssään. Voitaisiinko rahaa sen sijaan käyttää vaikkapa erityisopettajien lisäämiseen, luokkakokojen pienentämiseen, jakotunteihin, tukipalvelujen lisäämiseen yms. toimiin, jotka mahdollistaisivat opettajan työssäjaksamisen.
Toisaalta myöskään opettajien palkkataso ei vastaa työn haastavuutta. Vaikka suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja, opettajankoulutus yksi suosituimmista koulutusohjelmista yliopistolla, ei tämä näy palkkauksessa. Koulun ja kasvatuksen kentällä riittääkin siis vielä tekemistä, jotta työolosuhteet saadaan vastaamaan työn haasteisiin.
Onnea kaikille teille, jotka olette tulleet valituksi joko luokanopettajan koulutukseen tai kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutukseen! Koulumaailmassa ja kasvatuksen kentällä riittää haasteita, ja niitä ratkaisemaan tarvitaan alan ammattilaisia. Ja ennenkaikkea: tervetuloa Peducaan, kaksi oppiainetta yhdistävään ainejärjestöömme!
- Lotta
Kysymys kuuluukin, onko raha paras porkkana saada opettajat jaksamaan työssään? Rahallisen lisän maksaminen kuulostaa ainakin kirjoittajan mielestä lyhytnäköiseltä tavalta saada opettajat jaksamaan työssään. Voitaisiinko rahaa sen sijaan käyttää vaikkapa erityisopettajien lisäämiseen, luokkakokojen pienentämiseen, jakotunteihin, tukipalvelujen lisäämiseen yms. toimiin, jotka mahdollistaisivat opettajan työssäjaksamisen.
Toisaalta myöskään opettajien palkkataso ei vastaa työn haastavuutta. Vaikka suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja, opettajankoulutus yksi suosituimmista koulutusohjelmista yliopistolla, ei tämä näy palkkauksessa. Koulun ja kasvatuksen kentällä riittääkin siis vielä tekemistä, jotta työolosuhteet saadaan vastaamaan työn haasteisiin.
Onnea kaikille teille, jotka olette tulleet valituksi joko luokanopettajan koulutukseen tai kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutukseen! Koulumaailmassa ja kasvatuksen kentällä riittää haasteita, ja niitä ratkaisemaan tarvitaan alan ammattilaisia. Ja ennenkaikkea: tervetuloa Peducaan, kaksi oppiainetta yhdistävään ainejärjestöömme!
- Lotta
sunnuntai 17. huhtikuuta 2011
Vaalipäivän mietteitä
Vaalipäivä on koittanut, ja Suomen vaalituloksia jännitetään ulkomailla saakka. Suomeen on tänä vuonna lähetetty poikkeuksellisen paljon ulkomaisia vaalitarkkailijoita: "True Finns"- ilmiö kiinnostaa myös ulkomailla ja mikäli Suomessa yhdeksi suurimmista puolueista nousee oikeistopopulistinen puolue, ollaan Euroopassa huolissaan siitä, miten tämä vaikuttaa muihin EU- maihin. Illalla saamme jännittää, minkälainen eduskunta meillä on vallassa seuraavat neljä vuotta.
Iltalehden "tilaston" mukaan keskusta voittanee vaalit, mikäli vaalitulos riippuisi säästä.
Onko sinulla vielä ehdokas valitsematta? Erilaisia vaalikoneita löytyy kymmeniltä eri tahoilta Nuorten vaalikoneesta Sosiaaliseen vaalikoneeseen (http://sosiaalinenvaalikone.com/). Sosiaalisessa vaalikoneessa yksittäiset ihmiset ovat saaneet tehdä vaalikoneeseen itse omia, tärkeiksi kokemiaan kysymyksiä.
Näin vaalien alla lähes kaikki puolueet ovat lupailleet opintotuen indeksiinsitomista. Kuitenkin Helsingin Sanomien vaalitentissä viime tiistaina, vaalien loppumetreillä puoluejohtajat Kiviniemi ja Katainen epäröivät lupauksissaan. Opintotuki indeksiin- internetsivujen mukaan kansanedustajaehdokkaille tehdyn soittokierroksen perusteella 94% ehdokkaista sitoisi opintotuen indeksiin 1.1.2012.
Katso, mitä mieltä ehdokkaat ovat opintotuen indeksiin sitomisesta: http://www.opintoraha.fi/?page_id=253
Hauskaa vaalipäivää ja muistathan käydä äänestämässä!
Iltalehden "tilaston" mukaan keskusta voittanee vaalit, mikäli vaalitulos riippuisi säästä.
Onko sinulla vielä ehdokas valitsematta? Erilaisia vaalikoneita löytyy kymmeniltä eri tahoilta Nuorten vaalikoneesta Sosiaaliseen vaalikoneeseen (http://sosiaalinenvaalikone.com/). Sosiaalisessa vaalikoneessa yksittäiset ihmiset ovat saaneet tehdä vaalikoneeseen itse omia, tärkeiksi kokemiaan kysymyksiä.
Näin vaalien alla lähes kaikki puolueet ovat lupailleet opintotuen indeksiinsitomista. Kuitenkin Helsingin Sanomien vaalitentissä viime tiistaina, vaalien loppumetreillä puoluejohtajat Kiviniemi ja Katainen epäröivät lupauksissaan. Opintotuki indeksiin- internetsivujen mukaan kansanedustajaehdokkaille tehdyn soittokierroksen perusteella 94% ehdokkaista sitoisi opintotuen indeksiin 1.1.2012.
Katso, mitä mieltä ehdokkaat ovat opintotuen indeksiin sitomisesta: http://www.opintoraha.fi/?page_id=253
Hauskaa vaalipäivää ja muistathan käydä äänestämässä!
keskiviikko 13. huhtikuuta 2011
Raportit ja uutisointi
OPH -julkaisi tänään otospohjaisen perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksia koskevan raportin. Raportti koski perusopetuksen yhdeksättä luokkaa.
Uutisointi aiheesta on keskittynyt pitkälle tyttöjen ja poikien välisen "suoriutumistason" erilaisuuteen, mutta raportista voi nostaa myös muita hälyttäviä merkkejä opetuksen tasa-arvoisuuden saralla.
Raportissa oli muunmussa seuraava kohta: "Koulujen välisen vaihtelun osuus kirjoitusten arvosanojen kokonaisvaihtelusta varianssianalyysissä oli 14 %." Käytännössä tämä tarkoittaa sitä , että koulujen sisäinen vaihtelu on hyvin erityyppistä koulusta riippuen. Eli on yhä enemmän kouluja , joissa osaamistaso on TODELLA huonoa ja sitten kouluja jossa osaamistaso on SUPERhyvää.
Mielenkiintoisen vertailun tämän päivän uutiseen toi Koulutuksen hallinta -kurssin luennolta napattu info; Vastaava vaihtelu oli vuonna 2003 5 %! Tämänkaltainen nousu kertoo jo melkoisesta eriarvoistumisesta koulujen välillä.
Raportissa todetaan myös: "Vaikka oppilaat, jotka eivät selviydy kirjoittamista vaativista tehtävistä, olisivat epäilemättä sekä tuki- että erityisopetuksen tarpeessa, noin 70 prosenttia sekä tytöistä että pojista ei ilmoituksensa mukaan ole saanut lainkaan tukiopetusta."
Julkaisu sai pohtimaan monia kysymyksiä. Mitä on tapahtunut vuosina 2003-2011 kun koulukohtaiset vaihtelut ovat kasvaneet noin valtavasti? Onko tietyissä kunnissa / koulujen rahanjaossa supistettu merkittävästi erityisopetuksen resursseja?
Kysymyksiä kysymyksiä. Varmaa kuitenkin on , että uutisointi näistä raporteista raapaisee usein vain pintaa. Taustalla ovat usein isommat ilmiöt kuten perusopetukseen liittyvien leikkausten vaikutukset opetuksen tasa-arvoon. Joka ainakin periaattessa pitäisi olla edelleen lain takaama subjektiivinen oikeus.
Mutta, lukekaa itse ja vetäkää omat johtopäätöksenne. Nämä raportit kun valitettavan harvoin rantautuvat kasvatusalan oppikirjoihin.
Erna
lauantai 9. huhtikuuta 2011
Poliittista analyysiä taiteen keinoin
Eduskuntavaalit ovat taas ovella. Tarkemmin sanottuna 17.4.2011. Vaalihuumaa tulee joka tuutista, puolueet ovat kaduilla ja mediassa vahvasti esillä.
Vaikeampi on löytää poliittista analyysiä ymmärrettävässä muodossa siitä mitä on tehty, millaisena nykyinen tilanne nähdään ja miten tähän hetkeen on tultu. Tähän tarkoitukseen ajattelin laittaa muutaman poiminnan taiteen piiristä tarkastella asiaa.
Ensimmäisenä on ryhmäteatterin Eduskunta - näytös. Teatteriesitys oli mielestäni avartava kuvaus viime hallituskauden toiminnasta. Esitykseen on upotettu myös yleissivistäviä tietoiskuja siitä, mitä tarkoitetaan perusturvalla, tietyillä komiteoilla ym. Esitys liittyi vahvasti tämänhetken ongelmien esiintuomiseen. Soisin näkeväni yhtä ajankohtaisia esityksiä laajemminkin teatterin piirissä.
Olin myös valtavan mielissäni siitä , että Peduca järjesti myös ryhmäreissun esitykseen. Jos missasit ryhmäekskun , huhtikuun esitysajat ja lisäinfoa voit nähdä täältä.
Toinen mienkiintoinen kuvaus nykyajasta on talkoovoimin tehty dokumentti Ajan Henki. Törmäsin dokumenttiin viime lauantain sosiaalifoorumilla ja se on ilmaiseksi katsottavissa tuosta linkistä. Dokkarissa kuvataan hieman laajemmin Suomen ja maailman nykytilannetta, arvoja, epäkohtia ja visioita tulevaisuudesta.
Kumpaakaan kuvausta ei tietenkään kannata purematta niellä. Niinkuin valtamediassakin, teokset ovat tehty tietystä näkökulmasta ja tiettyjen arvojen ja näkemysten pohjalta. Teoksista voi kuitenkin löytää esimerkiksi kysyttävää ehdokkaille ja pohtia omaa suhtautumista yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Loppukaneettina kehotan vielä tutustumaan puolueiden vaaliohjelmiin. Useimmilla puolueilla on niihin kirjoitettu mm. millaisena he näkevät kasvatuksen ja koulutuksen roolin ja kehitysvision yhteiskunnassa. Tämä on ainakin itselleni kasvatustieteilijänä melkoisen tärkeä kohta äänestyspäätöstä tehtäessä.
Äänestämisen todellisesta vaikutuksesta yhteiskuntaan voi olla montaa mieltä, mutta ainakin yksi asia on tilastollinen fakta; keski-ikäiset ja sitä vanhemmat äänestävät jokatapauksessa. Tästä voi kukin vetää omat johtopäätökset , millaista rakennetta se tarkoittaa ja mille ikäryhmälle kansanedustajat kokevat olevansa vastuussa, mikäli nuoret aikuiset jättävät äänestämättä.
Pohdiskelevaa ja aurinkoista kevään jatkoa!
- Erna
Vaikeampi on löytää poliittista analyysiä ymmärrettävässä muodossa siitä mitä on tehty, millaisena nykyinen tilanne nähdään ja miten tähän hetkeen on tultu. Tähän tarkoitukseen ajattelin laittaa muutaman poiminnan taiteen piiristä tarkastella asiaa.
Ensimmäisenä on ryhmäteatterin Eduskunta - näytös. Teatteriesitys oli mielestäni avartava kuvaus viime hallituskauden toiminnasta. Esitykseen on upotettu myös yleissivistäviä tietoiskuja siitä, mitä tarkoitetaan perusturvalla, tietyillä komiteoilla ym. Esitys liittyi vahvasti tämänhetken ongelmien esiintuomiseen. Soisin näkeväni yhtä ajankohtaisia esityksiä laajemminkin teatterin piirissä.
Olin myös valtavan mielissäni siitä , että Peduca järjesti myös ryhmäreissun esitykseen. Jos missasit ryhmäekskun , huhtikuun esitysajat ja lisäinfoa voit nähdä täältä.
Toinen mienkiintoinen kuvaus nykyajasta on talkoovoimin tehty dokumentti Ajan Henki. Törmäsin dokumenttiin viime lauantain sosiaalifoorumilla ja se on ilmaiseksi katsottavissa tuosta linkistä. Dokkarissa kuvataan hieman laajemmin Suomen ja maailman nykytilannetta, arvoja, epäkohtia ja visioita tulevaisuudesta.
Kumpaakaan kuvausta ei tietenkään kannata purematta niellä. Niinkuin valtamediassakin, teokset ovat tehty tietystä näkökulmasta ja tiettyjen arvojen ja näkemysten pohjalta. Teoksista voi kuitenkin löytää esimerkiksi kysyttävää ehdokkaille ja pohtia omaa suhtautumista yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Loppukaneettina kehotan vielä tutustumaan puolueiden vaaliohjelmiin. Useimmilla puolueilla on niihin kirjoitettu mm. millaisena he näkevät kasvatuksen ja koulutuksen roolin ja kehitysvision yhteiskunnassa. Tämä on ainakin itselleni kasvatustieteilijänä melkoisen tärkeä kohta äänestyspäätöstä tehtäessä.
Äänestämisen todellisesta vaikutuksesta yhteiskuntaan voi olla montaa mieltä, mutta ainakin yksi asia on tilastollinen fakta; keski-ikäiset ja sitä vanhemmat äänestävät jokatapauksessa. Tästä voi kukin vetää omat johtopäätökset , millaista rakennetta se tarkoittaa ja mille ikäryhmälle kansanedustajat kokevat olevansa vastuussa, mikäli nuoret aikuiset jättävät äänestämättä.
Pohdiskelevaa ja aurinkoista kevään jatkoa!
- Erna
maanantai 28. maaliskuuta 2011
Riitta Jyrhämälle Eino Kaila- palkinto
Yliopistonlehtori Riitta Jyrhämälle Helsingin Opettajankoulutuslaitokselta on myönnetty Eino Kaila- palkinto ansiokkaasta toiminnastaan yliopisto-opettajana. Palkinto myönnettiin viime perjantaina 25.3. Helsingin yliopiston vuosijuhlassa.
Kun opiskelijoiden tukea Jyrhämän ehdokkuudelle kyseltiin Peducalta, olivat opiskelijat vahvasti Riitan puolella ja tukivat aktiivisesti hänen ehdokkuuttaan. Eino Kaila- palkinnon myöntämiskriteereissä mainitaan erityisesti opiskelijoiden näkemyksen vaikutus siihen, kenelle palkinto myönnetään. Peducan hallituksen kesken Jyrhämää kuvailtiin mm. seuraavasti:
Jyrhämän opettamat kurssit ja luennot tarjoavat ajankohtaista, tieteellistä tietoa yhdistettynä rautaiseen ammattitaitoon opetusalalla: opiskelijat ja opettaja ovat Jyrhämän kursseilla aidosti vuorovaikutuksessa keskenään. Jyrhämä on taitava luennoitsija, jonka luennoilla opiskelijat käyvät mielellään: lisäksi hän on arvostettu opinnäytetöiden ohjaaja. Jyrhämä myös itse korostaa ohjauksen ja opettaja-opiskelijasuhteen merkitystä yliopistolla, jonka opiskelijamme ovat kokeneet tärkeäksi.
Jyrhämä on opiskelijoiden keskuudessa erittäin pidetty opettaja, joka työssään huomioi opiskelijoiden mielipiteitä, kuuntelee heitä aidosti ja myös kannustaa opiskelijoita mukaan yhteisten asioiden päätöksentekoon. Jyrhämä on pitänyt säännöllisesti yhteyttä laitoksen ainejärjestöjen suuntaan ja vienyt opiskelijoiden viestiä eteenpäin eri päättäviin elimiin.
Hyvästä opetuksesta keskusteleminen on erityisen ajankohtaista juuri nyt: viime viikolla Helsingin Sanomissa kirjoitettiin yliopiston hallinnon paisumisesta opetuksen kustannuksella (HS 22.3.2011). Heikki Patomäen mukaan mikäli hallinnon kasvu jatkuu tätä vauhtia, vuonna 2050 yliopistossa ei ole enää opetushenkilöstöä. Yliopistouudistuksen myötä taloudellinen ja hallinnollinen autonomia on siirtynyt yliopistoihin ja lisännyt runsaasti byrokratian määrää.
Linkki uutiseen: http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Poliitikot+paneelissa+Yliopistohallinto+paisuu+opetuksen+kustannuksella
Peduca aikoo myös tulevaisuudessa ottaa aktiivisesti kantaa sen puolesta, ettei opetuksen määrästä tingitä ja että yliopisto-opetuksen arvostus säilyy jatkossakin. Myös HYY tulee Helsingin yliopiston uudistaessaan strategiaansa vuosille 2013-2016 ajamaan aktiivisesti tavoitetta opetuksen arvostamisen kasvattamisesta.
Peduca onnittelee Riitta Jyrhämää lämpimästi palkinnon saamisesta!
- Lotta Peducasta
Kun opiskelijoiden tukea Jyrhämän ehdokkuudelle kyseltiin Peducalta, olivat opiskelijat vahvasti Riitan puolella ja tukivat aktiivisesti hänen ehdokkuuttaan. Eino Kaila- palkinnon myöntämiskriteereissä mainitaan erityisesti opiskelijoiden näkemyksen vaikutus siihen, kenelle palkinto myönnetään. Peducan hallituksen kesken Jyrhämää kuvailtiin mm. seuraavasti:
Jyrhämän opettamat kurssit ja luennot tarjoavat ajankohtaista, tieteellistä tietoa yhdistettynä rautaiseen ammattitaitoon opetusalalla: opiskelijat ja opettaja ovat Jyrhämän kursseilla aidosti vuorovaikutuksessa keskenään. Jyrhämä on taitava luennoitsija, jonka luennoilla opiskelijat käyvät mielellään: lisäksi hän on arvostettu opinnäytetöiden ohjaaja. Jyrhämä myös itse korostaa ohjauksen ja opettaja-opiskelijasuhteen merkitystä yliopistolla, jonka opiskelijamme ovat kokeneet tärkeäksi.
Jyrhämä on opiskelijoiden keskuudessa erittäin pidetty opettaja, joka työssään huomioi opiskelijoiden mielipiteitä, kuuntelee heitä aidosti ja myös kannustaa opiskelijoita mukaan yhteisten asioiden päätöksentekoon. Jyrhämä on pitänyt säännöllisesti yhteyttä laitoksen ainejärjestöjen suuntaan ja vienyt opiskelijoiden viestiä eteenpäin eri päättäviin elimiin.
Hyvästä opetuksesta keskusteleminen on erityisen ajankohtaista juuri nyt: viime viikolla Helsingin Sanomissa kirjoitettiin yliopiston hallinnon paisumisesta opetuksen kustannuksella (HS 22.3.2011). Heikki Patomäen mukaan mikäli hallinnon kasvu jatkuu tätä vauhtia, vuonna 2050 yliopistossa ei ole enää opetushenkilöstöä. Yliopistouudistuksen myötä taloudellinen ja hallinnollinen autonomia on siirtynyt yliopistoihin ja lisännyt runsaasti byrokratian määrää.
Linkki uutiseen: http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Poliitikot+paneelissa+Yliopistohallinto+paisuu+opetuksen+kustannuksella
Peduca aikoo myös tulevaisuudessa ottaa aktiivisesti kantaa sen puolesta, ettei opetuksen määrästä tingitä ja että yliopisto-opetuksen arvostus säilyy jatkossakin. Myös HYY tulee Helsingin yliopiston uudistaessaan strategiaansa vuosille 2013-2016 ajamaan aktiivisesti tavoitetta opetuksen arvostamisen kasvattamisesta.
Peduca onnittelee Riitta Jyrhämää lämpimästi palkinnon saamisesta!
- Lotta Peducasta
maanantai 21. maaliskuuta 2011
Yliopiston tulevaisuuttaa työstetään jälleen!
Helsingin yliopistolla (myöh. HY) työstetään jälleen innolla ja uuraasti uutta strategiaa. Tällä kertaa paperin on tarkoitus ohjata armaan opinahjomme toimintaa vuosina 2013-2016. Käytännössä uusi strategia alkaa varmasti kuitenkin vaikuttaa jo ensi vuonna.Strategia kuulostaa kaukaiselta ja byrokraattiselta... sitä se varmasti monelle meistä myös on. Kuitenkin tämä asiakirja, josta tällä kertaa pyritään tekemään jälleen entistä tiiviimpi, ohjaa ja linjaa monia asioita, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen opiskeluumme.
HYY eli Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on valinnut kärkitavoitteikseen HY:n strategiaa varten kaksi meille jokaiselle tärkeää teemaa:
1. Opetuksen arvostuksen kasvattaminen - Yliopistossamme on jo pidemmän aikaa panostettu melkoisella volyymilla tutkimukseen ja sen laatuun. Tuloksiakin tuolla saralla on saavutettu, eikä HY:tä tutkismusyliopistona ole helppo vähätellä. Samaan aikaan ovat opetus ja opettaminen kuitenkin kokeneet arvon laskua ja näyttäytyvät tällä hetkellä monille professoreille ja tutkijoille peräti vastenmielisinä, turhina ajanviejinä. Tähän me opiskelijat haluamme nyt muutosta, sillä vain hyvällä ja motivoivalla opetuksella sekä riittävillä pedagogisilla taidoilla voi yliopistomme kasvattaa yhä uusia loisteliaita tutkijasukupolvia tai yhteiskuntamme haasteisiin tiedolla ja taidolla vastaavia maistereita. Opiskelijat ovat myös tutkimuksen kannalta arvokas resurssi aivoja ja ajatuksia. Onkin varsin sääli, että tällainen "inhimillinen voimavara" tiedeyhteisössämme jätetään käyttämättä.
2. Yliopiston yhteisöllisyyden lisääminen - Viime syksynä julkaistu tutkimus korkeakoulukiusaamisesta herätti huomaamaan jotakin sellaista, joka yllätti ainakin allekirjoittaneen. Joka neljäs yliopisto-opiskelija on kokenut tulleensa kiusatuksi opiskeluaikanaan. Tämä kielii mielestäni yhteisöllisyyden puutteesta. Samaan aikaan, kun myös valmistumisajat ja opintojen suorittamisen tahti kiristyvät, ei yhteisöllisyydelle ja toisten huomioimiselle jää välttämättä juurikaan aikaa. Myöskään opiskeluympäristömme ei kaikilla kampuksilla vastaa yhteisöllisyyden ja sen kehittämisen tarpeeseen. Siispä on korkea aika saada koko yliopistoyhteisömme mukaan pohtimaan ja ideoimaan mahdollisuuksia tehdä yliopistostamme sellainen paikka, jossa jokainen kokisi kuuluvansa joukkoon, oli se sitten oma ainejärjestö, tai yksi yhteinen tiedeyhteisö.
Nämä kaksi teemaa ovat saaneet lämpimän vastaanoton niin rehtoraatissa kuin yliopiston johdossa laajemmin. Vararehtori Kimmo Kontula puhui viime lauantaina Lääketieteen kandidaattiseuran vuosijuhlassa opetuksen arvostuksesta ja nyt myös toinen vararehtorimme Jukka Kola otti asiaan kantaa yliopiston strategiablogissa. Sitä kannattaa muuten lukea: http://blogs.helsinki.fi/huipullejayhteiskuntaan/ :)
Näistä myönteisistä kommenteista huolimatta on kuitenkin tärkeää, että me käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijat olemme omassa yhteisössämme aktiivisia muutosten suhteen. On pitkälti omasta dekaanistamme kiinni, miten strategian linjat tiedekunnassamme tulevat näkymään ja siksi onkin tärkeää että me kaikki, mutta eritoten hallinnossa toimivat opiskelijat, olemme skarppeina viemässä eteenpäin sellaisia muutoksia, jotka edistävät asemaamme opiskelijoina ja yliopistoyhteisen täysiveroisina jäseninä!
Marina
HYY eli Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on valinnut kärkitavoitteikseen HY:n strategiaa varten kaksi meille jokaiselle tärkeää teemaa:
1. Opetuksen arvostuksen kasvattaminen - Yliopistossamme on jo pidemmän aikaa panostettu melkoisella volyymilla tutkimukseen ja sen laatuun. Tuloksiakin tuolla saralla on saavutettu, eikä HY:tä tutkismusyliopistona ole helppo vähätellä. Samaan aikaan ovat opetus ja opettaminen kuitenkin kokeneet arvon laskua ja näyttäytyvät tällä hetkellä monille professoreille ja tutkijoille peräti vastenmielisinä, turhina ajanviejinä. Tähän me opiskelijat haluamme nyt muutosta, sillä vain hyvällä ja motivoivalla opetuksella sekä riittävillä pedagogisilla taidoilla voi yliopistomme kasvattaa yhä uusia loisteliaita tutkijasukupolvia tai yhteiskuntamme haasteisiin tiedolla ja taidolla vastaavia maistereita. Opiskelijat ovat myös tutkimuksen kannalta arvokas resurssi aivoja ja ajatuksia. Onkin varsin sääli, että tällainen "inhimillinen voimavara" tiedeyhteisössämme jätetään käyttämättä.
2. Yliopiston yhteisöllisyyden lisääminen - Viime syksynä julkaistu tutkimus korkeakoulukiusaamisesta herätti huomaamaan jotakin sellaista, joka yllätti ainakin allekirjoittaneen. Joka neljäs yliopisto-opiskelija on kokenut tulleensa kiusatuksi opiskeluaikanaan. Tämä kielii mielestäni yhteisöllisyyden puutteesta. Samaan aikaan, kun myös valmistumisajat ja opintojen suorittamisen tahti kiristyvät, ei yhteisöllisyydelle ja toisten huomioimiselle jää välttämättä juurikaan aikaa. Myöskään opiskeluympäristömme ei kaikilla kampuksilla vastaa yhteisöllisyyden ja sen kehittämisen tarpeeseen. Siispä on korkea aika saada koko yliopistoyhteisömme mukaan pohtimaan ja ideoimaan mahdollisuuksia tehdä yliopistostamme sellainen paikka, jossa jokainen kokisi kuuluvansa joukkoon, oli se sitten oma ainejärjestö, tai yksi yhteinen tiedeyhteisö.
Nämä kaksi teemaa ovat saaneet lämpimän vastaanoton niin rehtoraatissa kuin yliopiston johdossa laajemmin. Vararehtori Kimmo Kontula puhui viime lauantaina Lääketieteen kandidaattiseuran vuosijuhlassa opetuksen arvostuksesta ja nyt myös toinen vararehtorimme Jukka Kola otti asiaan kantaa yliopiston strategiablogissa. Sitä kannattaa muuten lukea: http://blogs.helsinki.fi/huipullejayhteiskuntaan/ :)
Näistä myönteisistä kommenteista huolimatta on kuitenkin tärkeää, että me käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijat olemme omassa yhteisössämme aktiivisia muutosten suhteen. On pitkälti omasta dekaanistamme kiinni, miten strategian linjat tiedekunnassamme tulevat näkymään ja siksi onkin tärkeää että me kaikki, mutta eritoten hallinnossa toimivat opiskelijat, olemme skarppeina viemässä eteenpäin sellaisia muutoksia, jotka edistävät asemaamme opiskelijoina ja yliopistoyhteisen täysiveroisina jäseninä!
Marina
perjantai 4. maaliskuuta 2011
Ideaillan tulokset (KT-puoli)
Tässä kooste kasvatustieteen tutkintorakenneuudistusta koskeneen ideaillan tuloksista
ja oppiainevastaavan kommenteista (ranskalaisilla viivoilla palautteen välissä).
Kyse on nyt siis vasta alustavasta ideoinnista, joten jos tämä tulos ei tyydytä, ehdit vielä hyvin mukaan vaikuttamaan!
Ideaillan aikana nousi esiin monia asioita koskien niin tutkintorakennetta, kursseja kuin muita
edunvalvontaan liittyviä asioitakin. Mukana oli 1-3 vuosikurssin opiskelijoita (täydennystä saatiin sähköpostilla 5. vuoden opiskelijoilta ).
Yleistä "hyvä tietää" - asiaa:
1. Moni ihmettelee edelleen, miksi niin monella kurssilla luennot ovat pakollisia??
- Luennot eivät periaattessa voi olla pakollisia, mutta joitakin suorituksia voidaan vaatia kurssin läpäisemiseen (esim. ryhmätyöskentelyyn osallistumista). Näin ollen joillakin kursseilla voi olla läsnäolopakko, koska luennoilla suoritetaan jotain kurssin hyväksyttävän läpäisemisen kannalta oleellista.
2. Opiskelijoiden mielestä tenttimahdollisuuksia ei ole tarpeeksi.
- Palaute huomioitu, mutta tenttimahdollisuuksia ei voida luvata lisää resurssien puutteen takia.
3. Jos kurssisuorituksena on luentopäiväkirja, toivotaan yleisesti päiväkirjan suoritusohjeista joustavia ja oppilaan omaa lukeneisuutta ja ajattelua korostavia.
- Palaute huomioitu, aikaisemmin on kuitenkin tullut päinvastaista palautetta, koska vapaamuotoisemmat päiväkirjat ovat aiheuttaneet epäselvyyksiä arvostelukäytännöissä.
4. Kurssien suorituksista ja tehtävistä kaivataan palautetta opettajilta.
- Palautetta saa kyllä, jos sitä käy itse erikseen pyytämässä. Resurssien puutteen takia on kuitenkin hankala antaa aina palautetta kaikille opiskelijoille.
Tutkintorakenteesta:
1. Perusopinnoista tuli negatiivista palautetta, mutta iso osa siitä koski itse kurssien sisäisiä järjestelyjä.
- (kommentteja alempana)
2. Aineopinnoista pääosin pidettiin ja nykyinen systeemi koettiin hyväksi. Sähköpostipalautteessa nousi esille se ongelma, että monia aineopintojen kursseja ei järjestetä joka vuosi ja tämä vaikeuttaa opintojen suunnittelua.
- Aineopinnot on suunniteltu laajoiksi ja on hyvä, että niistä pidetään.
- Aineopintojen kurssien järjestämisongelmaan tullaan puuttumaan uudistuksen yhteydessä ja kursseja, joita ei ole järjestetty vuosiin voidaan mahdollisesti poistaa kokonaan aiheuttamasta hämmennystä.
3. Tämän lisäksi sähköposteissa mm. kritisoitiin kandi- ja graduvaiheen kovia vaatimuksia ja rankkuutta, tutkimusmenetelmäopintojen paljoutta sekä koulutussuunnittelukurssin puutetta.
- Vaativa kandi ja gradu tekevät tutkinnosta laadukkaan. Työelämässä arvostetaan Helsingin Yliopistosta valmistuneita kasvatustieteilijöitä, joten kovasta työstä on ihan oikeasti hyötyäkin.
- Tutkimusmenetelmäopinnot tukevat myös monia työelämässä tarvittavia taitoja, joten niiden paljouden koetaan olevan osa laadukasta tutkintoa.
- Koulutussuunnittelu-kurssin järjestämistä mietitään uudistuksen yhteydessä.
- (Sähköpostipalautteet menivät kokonaisuudessaan oppiainevastaavalle ja kaikki palaute huomioitiin)
4. Sivuaineen pilkkominen (2 lyhyttä kandissa, 1 jatketaan pitkäksi maisterivaiheessa) on herättänyt yleisesti mielenkiintoa.
- Sivuaineen pilkkominen poistaisi lähes kaiken valinnaisuuden maisterivaiheesta. Tämän lisäksi ajatellaan, että maisterivaiheessa opiskelijalla on hyvä olla jo laajempaa osaamista, jota pelkät sivuaineen peruskurssit eivät anna. Kandidaatin tutkinnosta pyritään myös yleisesti tekemään työelämän kannalta merkittävämpi ja tämän onnistumiseksi kandivaiheessa pitää olla pitkä sivuaine suoritettuna.
Kursseista:
1. Moni perusopintojen kurssi sai negatiivista palautetta (P1, P3 ja P6). Kurssijärjestelyjä kehuttiin hyviksi ideoiksi, mutta jostain syystä ne eivät opiskelijan näkökulmasta ole toimineet käytännössä. Tähän vasta-argumentiksi nousi kuitenkin se, että yliopistossa myös opiskelijan oma panos korostuu ja kursseissa ei tarvitsekaan kaiken olla valmiina.
P1: koetaan paikoitellen tylsäksi ja liian paljon tietoa sisältäväksi (mitään ei jää päähän, asioita voisi tiivistää ja korostaa pääkohtia)
P3: opiskelijat haluaisivat konkreettisesti tutustua siihen, mitä hyvä opetus on (ei pelkkää teoriaa)
P6: kurssin suoritustapaa voisi selkeyttää (jonkinlaista perusteosta kaivataan)
- P1 kurssista on aikaisemmin tullut hyvää palautetta, joten ideaillan tulos on ristiriidassa tämän
kanssa. Asiaa tutkitaan ja mietitään uudistuksen yhteydessä.
- P3 ja P6 kurssien järjestelyjä on mietitty myös henkilökunnan toimesta, asiaan perehdytään uudistuksen yhteydessä.
2. Tieteellisen kirjoittamisen kurssi ei ole mielekäs, koska siinä vaiheessa kun kurssia suorittaa on tieteellisen kirjoittamisen ehtinyt jo oppia muiden kurssien kuluessa.
- Tieteellisen kirjoittamisen kurssi on puhuttanut myös henkilökuntaa. Sitä voisi ehkä ehdottaa suoritettavaksi jo opintojen ensimmäisenä vuotena, jolloin siitä voisi olla enemmän hyötyä.
Opiskelijoiden rekrytointi tutkintorakenneuudistusta toteuttaviin työryhmiin pyörähtää käyntiin perioditauon jälkeen. Sitä odotellessa, hyvää väliviikkoa kaikille!
-Pekka
ja oppiainevastaavan kommenteista (ranskalaisilla viivoilla palautteen välissä).
Kyse on nyt siis vasta alustavasta ideoinnista, joten jos tämä tulos ei tyydytä, ehdit vielä hyvin mukaan vaikuttamaan!
Ideaillan aikana nousi esiin monia asioita koskien niin tutkintorakennetta, kursseja kuin muita
edunvalvontaan liittyviä asioitakin. Mukana oli 1-3 vuosikurssin opiskelijoita (täydennystä saatiin sähköpostilla 5. vuoden opiskelijoilta ).
Yleistä "hyvä tietää" - asiaa:
1. Moni ihmettelee edelleen, miksi niin monella kurssilla luennot ovat pakollisia??
- Luennot eivät periaattessa voi olla pakollisia, mutta joitakin suorituksia voidaan vaatia kurssin läpäisemiseen (esim. ryhmätyöskentelyyn osallistumista). Näin ollen joillakin kursseilla voi olla läsnäolopakko, koska luennoilla suoritetaan jotain kurssin hyväksyttävän läpäisemisen kannalta oleellista.
2. Opiskelijoiden mielestä tenttimahdollisuuksia ei ole tarpeeksi.
- Palaute huomioitu, mutta tenttimahdollisuuksia ei voida luvata lisää resurssien puutteen takia.
3. Jos kurssisuorituksena on luentopäiväkirja, toivotaan yleisesti päiväkirjan suoritusohjeista joustavia ja oppilaan omaa lukeneisuutta ja ajattelua korostavia.
- Palaute huomioitu, aikaisemmin on kuitenkin tullut päinvastaista palautetta, koska vapaamuotoisemmat päiväkirjat ovat aiheuttaneet epäselvyyksiä arvostelukäytännöissä.
4. Kurssien suorituksista ja tehtävistä kaivataan palautetta opettajilta.
- Palautetta saa kyllä, jos sitä käy itse erikseen pyytämässä. Resurssien puutteen takia on kuitenkin hankala antaa aina palautetta kaikille opiskelijoille.
Tutkintorakenteesta:
1. Perusopinnoista tuli negatiivista palautetta, mutta iso osa siitä koski itse kurssien sisäisiä järjestelyjä.
- (kommentteja alempana)
2. Aineopinnoista pääosin pidettiin ja nykyinen systeemi koettiin hyväksi. Sähköpostipalautteessa nousi esille se ongelma, että monia aineopintojen kursseja ei järjestetä joka vuosi ja tämä vaikeuttaa opintojen suunnittelua.
- Aineopinnot on suunniteltu laajoiksi ja on hyvä, että niistä pidetään.
- Aineopintojen kurssien järjestämisongelmaan tullaan puuttumaan uudistuksen yhteydessä ja kursseja, joita ei ole järjestetty vuosiin voidaan mahdollisesti poistaa kokonaan aiheuttamasta hämmennystä.
3. Tämän lisäksi sähköposteissa mm. kritisoitiin kandi- ja graduvaiheen kovia vaatimuksia ja rankkuutta, tutkimusmenetelmäopintojen paljoutta sekä koulutussuunnittelukurssin puutetta.
- Vaativa kandi ja gradu tekevät tutkinnosta laadukkaan. Työelämässä arvostetaan Helsingin Yliopistosta valmistuneita kasvatustieteilijöitä, joten kovasta työstä on ihan oikeasti hyötyäkin.
- Tutkimusmenetelmäopinnot tukevat myös monia työelämässä tarvittavia taitoja, joten niiden paljouden koetaan olevan osa laadukasta tutkintoa.
- Koulutussuunnittelu-kurssin järjestämistä mietitään uudistuksen yhteydessä.
- (Sähköpostipalautteet menivät kokonaisuudessaan oppiainevastaavalle ja kaikki palaute huomioitiin)
4. Sivuaineen pilkkominen (2 lyhyttä kandissa, 1 jatketaan pitkäksi maisterivaiheessa) on herättänyt yleisesti mielenkiintoa.
- Sivuaineen pilkkominen poistaisi lähes kaiken valinnaisuuden maisterivaiheesta. Tämän lisäksi ajatellaan, että maisterivaiheessa opiskelijalla on hyvä olla jo laajempaa osaamista, jota pelkät sivuaineen peruskurssit eivät anna. Kandidaatin tutkinnosta pyritään myös yleisesti tekemään työelämän kannalta merkittävämpi ja tämän onnistumiseksi kandivaiheessa pitää olla pitkä sivuaine suoritettuna.
Kursseista:
1. Moni perusopintojen kurssi sai negatiivista palautetta (P1, P3 ja P6). Kurssijärjestelyjä kehuttiin hyviksi ideoiksi, mutta jostain syystä ne eivät opiskelijan näkökulmasta ole toimineet käytännössä. Tähän vasta-argumentiksi nousi kuitenkin se, että yliopistossa myös opiskelijan oma panos korostuu ja kursseissa ei tarvitsekaan kaiken olla valmiina.
P1: koetaan paikoitellen tylsäksi ja liian paljon tietoa sisältäväksi (mitään ei jää päähän, asioita voisi tiivistää ja korostaa pääkohtia)
P3: opiskelijat haluaisivat konkreettisesti tutustua siihen, mitä hyvä opetus on (ei pelkkää teoriaa)
P6: kurssin suoritustapaa voisi selkeyttää (jonkinlaista perusteosta kaivataan)
- P1 kurssista on aikaisemmin tullut hyvää palautetta, joten ideaillan tulos on ristiriidassa tämän
kanssa. Asiaa tutkitaan ja mietitään uudistuksen yhteydessä.
- P3 ja P6 kurssien järjestelyjä on mietitty myös henkilökunnan toimesta, asiaan perehdytään uudistuksen yhteydessä.
2. Tieteellisen kirjoittamisen kurssi ei ole mielekäs, koska siinä vaiheessa kun kurssia suorittaa on tieteellisen kirjoittamisen ehtinyt jo oppia muiden kurssien kuluessa.
- Tieteellisen kirjoittamisen kurssi on puhuttanut myös henkilökuntaa. Sitä voisi ehkä ehdottaa suoritettavaksi jo opintojen ensimmäisenä vuotena, jolloin siitä voisi olla enemmän hyötyä.
Opiskelijoiden rekrytointi tutkintorakenneuudistusta toteuttaviin työryhmiin pyörähtää käyntiin perioditauon jälkeen. Sitä odotellessa, hyvää väliviikkoa kaikille!
-Pekka
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Hesarin appro tulee taas!
Siltavuorenpenkereen käytävillä kuhistaan tällä hetkellä Helsinginkadun approsta. Liitutaulukin kiinnostui aiheesta, ja päätti selvittää, mikä tämä tapahtuma oikein on. Liitutaulu haastatteli viime vuoden nimettömänä pysyttelevää approilijaa siitä, minkälaista approssa on ja kannattaako sinne tulla.
Mitä siellä tehdään? Siellä pidettiin hauskaa kaverien ja uusien tuttavuuksien kanssa, nautittiin halpaa juotavaa ja pääsi tutustumaan kaikkiin Kallion baareihin, joissa ei normaalisti välttämättä uskaltaisi tai innostuisi käymään.
Missä tämä tapahtuu? Baarit sijaitsevat suurimmaksi osaksi Vaasankadulla, Helsinginkadulla ja Fleminginkadulla. Approssa kierretään muutama tunti eri baareja, ja jokaisesta baarista ostetusta juomasta saa leiman.
Miksi se on appro? Kun leimoja on kerännyt tarpeeksi monta, on suorittanut omantasoisensa tutkinnon- suoritusrajat approbatur-tutkintoon ovat naisilta 8 leimaa ja miehiltä kymmenen.
Oletko mukana tänä vuonna? Totta kai olen! Viime vuosi oli niin älyttömän hyvä reissu, etten jättäisi mistään hinnasta tätä vuotta väliin.
Ohessa vielä tapahtumamainos ja tietoa siitä, miten voit saada liput vuoden hauskimpaan tapahtumaan- vaikka molemmille päiville, jos siltä tuntuu ja kisakunto on huipussaan.
HESARIN APPRO TULEE TAAS!
Tule ostamaan itsellesi ja kavereillesi liput huikean hauskaan ja kosteaan
baariseikkailuun Kalliossa.
Perinteinen Hesarin Appro järjestetään nyt suuren suosion vuoksi kahtena päivänä
13-14.4.2011.
Lipun voi ostaa molemmille tai toiselle päivälle.
Liput maksavat 10e/päivä (peducalaisille 8e, mahdollisuus liittyä Peducaan paikan päällä)
Lippuja myynnissä Minervan kirjaston edessä ke 2.3. klo 11.45-12.15 ja 13.45-14.15 sekä
to 3.3. klo 14.00-15.00.
Toimi nopeasti, nämä liput viedään käsistä!
Mitä siellä tehdään? Siellä pidettiin hauskaa kaverien ja uusien tuttavuuksien kanssa, nautittiin halpaa juotavaa ja pääsi tutustumaan kaikkiin Kallion baareihin, joissa ei normaalisti välttämättä uskaltaisi tai innostuisi käymään.
Missä tämä tapahtuu? Baarit sijaitsevat suurimmaksi osaksi Vaasankadulla, Helsinginkadulla ja Fleminginkadulla. Approssa kierretään muutama tunti eri baareja, ja jokaisesta baarista ostetusta juomasta saa leiman.
Miksi se on appro? Kun leimoja on kerännyt tarpeeksi monta, on suorittanut omantasoisensa tutkinnon- suoritusrajat approbatur-tutkintoon ovat naisilta 8 leimaa ja miehiltä kymmenen.
Oletko mukana tänä vuonna? Totta kai olen! Viime vuosi oli niin älyttömän hyvä reissu, etten jättäisi mistään hinnasta tätä vuotta väliin.
Ohessa vielä tapahtumamainos ja tietoa siitä, miten voit saada liput vuoden hauskimpaan tapahtumaan- vaikka molemmille päiville, jos siltä tuntuu ja kisakunto on huipussaan.
HESARIN APPRO TULEE TAAS!
Tule ostamaan itsellesi ja kavereillesi liput huikean hauskaan ja kosteaan
baariseikkailuun Kalliossa.
Perinteinen Hesarin Appro järjestetään nyt suuren suosion vuoksi kahtena päivänä
13-14.4.2011.
Lipun voi ostaa molemmille tai toiselle päivälle.
Liput maksavat 10e/päivä (peducalaisille 8e, mahdollisuus liittyä Peducaan paikan päällä)
Lippuja myynnissä Minervan kirjaston edessä ke 2.3. klo 11.45-12.15 ja 13.45-14.15 sekä
to 3.3. klo 14.00-15.00.
Toimi nopeasti, nämä liput viedään käsistä!
tiistai 22. helmikuuta 2011
Tutkintorakenteiden uudistamisesta
Kasvatustieteiden puolella järjestetään tutkintorakenteen uudistukseen liittyen ideointi-ilta tämän viikon torstaina 24.2. klo 18.30 alkaen Rexissä, joka huipentuu illanviettoon klo 21 alkaen. Palautetta voi antaa esim. yksittäisistä kursseista, asiasisällöistä tai tutkintorakenteesta kokonaisuudessaan. Palaute voi olla myös positiivista, jotta tiedetään, mihin kursseihin opiskelijat ovat jo tyytyväisiä.
Luokanopettajapuolen opiskelijoita ovat viime aikoina huolestuttaneet erityisesti monialaisten opintojen (60 op) sisällöt, riittävyys ja sovellettavuus opettajan työssä. Opiskelijat kaipaisivat monialaisilta kursseilta enemmän menetelmiä, kuin pintaa riipaisevia sisältöjen käsittelyä: mikäli oman koulu-uran aikana ei käsitöitä ole juuri harrastanut, ei opettajankoulutus voi millään resursseilla kattavaa tietotaitoa niiden suhteen opiskelijalle tarjota. Paljon on kiinni opiskelijan omasta harrastuneisuudesta ja aktiivisuudesta.
S&M- ilta kopo-teemalla järjestetään tiistaina 1.3. klo 17 alkaen Conddoorissa (Siltiksen opiskelijatilassa). Illan aikana viimeistellään mm. kannanotto opettajankoulutuksen harjoittelujen riittävyydestä sekä otetaan palautetta vastaan eri opettajankoulutuslaitoksen kursseista ja pohditaan, minkälaisia kehittämisideoita niiden suhteen voitaisiin viedä eteenpäin eri työryhmiin ja opettajakunnalle. Valmistelutyö on jo melko pitkällä, ja kurssisisältöjä jo lyöty pitkälti lukkoon: tämän vuoksi keskitymme erityisesti menetelmiin ja valmiiksi asetettujen tavoitteiden puitteissa mahdollisiin uudistuksiin ja kehittämisideoihin.
Nyt on aika vaikuttaa siihen, mitä molemmissa oppiaineissa tulevaisuudessa opiskellaan: minkälaisia kasvatustieteilijöitä ja luokanopettajia tulevaisuudessa tiedekunnastamme valmistuu, ja minkälaiset eväät heillä on työelämään.
Tervetuloa!
perjantai 11. helmikuuta 2011
Talvipäiville!
Taas koittaa pian se aika vuodesta, kun opettajaopiskelijat ympäri Suomen kokoontuvat yhteen pitämään hauskaa ja nauttimaan hyvästä seurasta sekä Suomen talvesta. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Tampereella ja sen järjestämisestä vastaavat Tampereen ja Hämeenlinnan opettajaopiskelijat.
Miksi Talvipäivät ovat vuodesta toiseen niin suosittu tapahtuma? Mitä siellä oikein tehdään ja miten sinne olisi hyvä varustautua?
Talvipäiväfiilistelyt alkavat jo yhteisellä bussimatkalla Tampereelle, ja tunnelma alkaa kohota jo yhteishenkeä kohentavalla, laadukkaalla ohjelmalla bussissa. Helsinkiläisiä on Talvipäiville lähdössä parisataa, eli seuraa löytyy varmasti- ja toki kannattaa tutustua myös muiden kaupunkien opeopiskelijoihin.
Talvipäivillä majoitutaan tamperelaisilla kouluilla, jotka tänä vuonna ovat keskustan tuntumassa, ja niiltä on hyvät yhteydet illan jatkopaikalle, Armakseen. Helsinkiläiset majoittuvat oululaisten kanssa samassa koulussa.
Mikäli baarissa hilluminen ei innosta, järjestetään Talvipäivillä myös vaihtoehto-ohjelmaa.
Lauantaipäivänä järjestetään Eteläpuistossa talvirieha, jossa kisaillaan hankifutiksen ja muiden talviurheilulajien parissa. Oma pulkka tai liukuri (tai jätesäkki) mukaan, niin pääset nauttimaan pulkkamäestä!
Paljon lämpimiä vaatteita, haalarit, makuupussi- ja alusta on hyvä ottaa mukaan. Oman ainejärjestön haalarimerkkejä voi vaihdella uusien tuttavuuksien kanssa ja hankkia omiin haalareihinsa uusia koristeita.
Allekirjoittaneen toimesta on tosin todistettu, että myös ilman edellämainittuja tavaroita pärjätään: haalarit toimivat hyvänä makuualustana ja silkkimakuupussi (paino noin 50 grammaa) on oiva lämmike ja tarvittaessa siihen voi myös pukeutua.
Unohtuiko jotakin olennaista tietoa, jota ensi kertaa talvipäiville lähtevä voisi tarvita? Jaa omat selviytymisvinkkisi ja parhaat muistosi tapahtumaan liittyen tämän blogitekstin kommenttiosioon!
Tapahtumaa voi fiilistellä etukäteen osoitteessa http://www.tp2011.info/
Toivottavasti tavataan kaikkien kanssa Tampereella!
- Lotta
Miksi Talvipäivät ovat vuodesta toiseen niin suosittu tapahtuma? Mitä siellä oikein tehdään ja miten sinne olisi hyvä varustautua?
Talvipäiväfiilistelyt alkavat jo yhteisellä bussimatkalla Tampereelle, ja tunnelma alkaa kohota jo yhteishenkeä kohentavalla, laadukkaalla ohjelmalla bussissa. Helsinkiläisiä on Talvipäiville lähdössä parisataa, eli seuraa löytyy varmasti- ja toki kannattaa tutustua myös muiden kaupunkien opeopiskelijoihin.
Talvipäivillä majoitutaan tamperelaisilla kouluilla, jotka tänä vuonna ovat keskustan tuntumassa, ja niiltä on hyvät yhteydet illan jatkopaikalle, Armakseen. Helsinkiläiset majoittuvat oululaisten kanssa samassa koulussa.
Mikäli baarissa hilluminen ei innosta, järjestetään Talvipäivillä myös vaihtoehto-ohjelmaa.
Lauantaipäivänä järjestetään Eteläpuistossa talvirieha, jossa kisaillaan hankifutiksen ja muiden talviurheilulajien parissa. Oma pulkka tai liukuri (tai jätesäkki) mukaan, niin pääset nauttimaan pulkkamäestä!
Paljon lämpimiä vaatteita, haalarit, makuupussi- ja alusta on hyvä ottaa mukaan. Oman ainejärjestön haalarimerkkejä voi vaihdella uusien tuttavuuksien kanssa ja hankkia omiin haalareihinsa uusia koristeita.
Allekirjoittaneen toimesta on tosin todistettu, että myös ilman edellämainittuja tavaroita pärjätään: haalarit toimivat hyvänä makuualustana ja silkkimakuupussi (paino noin 50 grammaa) on oiva lämmike ja tarvittaessa siihen voi myös pukeutua.
Unohtuiko jotakin olennaista tietoa, jota ensi kertaa talvipäiville lähtevä voisi tarvita? Jaa omat selviytymisvinkkisi ja parhaat muistosi tapahtumaan liittyen tämän blogitekstin kommenttiosioon!
Tapahtumaa voi fiilistellä etukäteen osoitteessa http://www.tp2011.info/
Toivottavasti tavataan kaikkien kanssa Tampereella!
- Lotta
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
Tervetuloa takaisin tiedeyhteisölle!
Uusi periodi on pyörähtänyt käyntiin ja opiskelijat palailevat Siltavuorenpenkereelle aloittelemaan kevätlukukautta. Toivottavasti kaikki Liitutaulun lukijat ovat ehtineet nauttia lomasta ja keräämään voimia 3. ja 4. periodia varten!
Uudet tuulet puhaltavat myös Peducassa: uusi hallitus valittiin syyskokouksessa marraskuussa ja uusi toimikausi pyörähti käyntiin vuoden alusta.
Uusi hallitus järjestäytyi ja kouluttautui viime viikonloppuna. Vaihtuvuus toimijoissa oli suurta, ja uudesta hallituksesta noin puolet ovat tämän vuoden fukseja. Luokanopettajia hallituslaisista on 13, kasvatustieteilijöitä kaksi. Uudet toimijat tuovat mukanaan uusia ideoita ja mahdollisesti uusia tapahtumia, samalla kun vanhoista, mukavista perinteistä pidetään kiinni.
Vaikka kasvatustieteilijöitä on Peducan hallituksessa tällä hetkellä vain vähän, ei tämä tarkoita, etteikö kasvatustieteilijöiden edunvalvonnasta ja muusta toiminnasta huolehdittaisi samalla lailla kuin luokanopettajapuolenkin. Yhteistyö AKK:n kanssa pyritään pitämään vireänä ja tapahtumia Viiniä ja valitusta- iltamista tasa-arvoiltaan järjestetään yhteistyössä molempien järjestöjen kanssa. Lisäksi kasvatustieteilijöille ollaan perustamassa omaa työryhmää, joka keskittyy kasvatustieteilijöiden etujen ajamiseen ja heille suunnatun toiminnan järjestämiseen. Työryhmään kutsutaan niin Peducan hallituslaisia, kasvatustieteiden hallopedeja (hallinnon opiskelijaedustajia) kuin ihan rivikasvatustieteilijöitäkin. Kaikki ovat lämpimästä tervetulleita työryhmän toimintaan: lisää tietoa työryhmästä saa Peducalistalta.
Peduca toimii yhteistyössä myös Phenomenan (kasvatuspsykologian opiskelijoiden ainejärjestön) kanssa. Alkuvuodesta järjestöt järjestävät yhdessä vaihtokirppiksen. Peducan hallitukseen on nimetty myös oma Phenomena- vastaava, joka huolehtii tiedonkulusta kahden järjestön välillä.
Myös Akti (Peducan tapahtumajaos) ja Peducalehti järjestäytyvät vuoden alussa. Tietoa molempien ryhmien toiminnasta saat seuraamalla aktiivisesti Peducalistalta/Peduca tiedottaa- listalta ja blogista. Lehti kaipaa uusia, innokkaita kirjoittajia ja kuvaajia ja Akti tapahtumajärjestäjiä: mitkään bileet eivät synny itsestään.
Kiinnostaako blogiin kirjoittaminen? Tunnukset kirjoittamista varten ovat saatavilla Peducan hallituslistalta peduca-hallitus@helsinki.fi.
Tervetuloa mukaan toimintaan ja tapahtumiin sekä ihanaa alkuvuotta kaikille!
t. Lotta Peducasta
Uudet tuulet puhaltavat myös Peducassa: uusi hallitus valittiin syyskokouksessa marraskuussa ja uusi toimikausi pyörähti käyntiin vuoden alusta.
Uusi hallitus järjestäytyi ja kouluttautui viime viikonloppuna. Vaihtuvuus toimijoissa oli suurta, ja uudesta hallituksesta noin puolet ovat tämän vuoden fukseja. Luokanopettajia hallituslaisista on 13, kasvatustieteilijöitä kaksi. Uudet toimijat tuovat mukanaan uusia ideoita ja mahdollisesti uusia tapahtumia, samalla kun vanhoista, mukavista perinteistä pidetään kiinni.
Vaikka kasvatustieteilijöitä on Peducan hallituksessa tällä hetkellä vain vähän, ei tämä tarkoita, etteikö kasvatustieteilijöiden edunvalvonnasta ja muusta toiminnasta huolehdittaisi samalla lailla kuin luokanopettajapuolenkin. Yhteistyö AKK:n kanssa pyritään pitämään vireänä ja tapahtumia Viiniä ja valitusta- iltamista tasa-arvoiltaan järjestetään yhteistyössä molempien järjestöjen kanssa. Lisäksi kasvatustieteilijöille ollaan perustamassa omaa työryhmää, joka keskittyy kasvatustieteilijöiden etujen ajamiseen ja heille suunnatun toiminnan järjestämiseen. Työryhmään kutsutaan niin Peducan hallituslaisia, kasvatustieteiden hallopedeja (hallinnon opiskelijaedustajia) kuin ihan rivikasvatustieteilijöitäkin. Kaikki ovat lämpimästä tervetulleita työryhmän toimintaan: lisää tietoa työryhmästä saa Peducalistalta.
Peduca toimii yhteistyössä myös Phenomenan (kasvatuspsykologian opiskelijoiden ainejärjestön) kanssa. Alkuvuodesta järjestöt järjestävät yhdessä vaihtokirppiksen. Peducan hallitukseen on nimetty myös oma Phenomena- vastaava, joka huolehtii tiedonkulusta kahden järjestön välillä.
Myös Akti (Peducan tapahtumajaos) ja Peducalehti järjestäytyvät vuoden alussa. Tietoa molempien ryhmien toiminnasta saat seuraamalla aktiivisesti Peducalistalta/Peduca tiedottaa- listalta ja blogista. Lehti kaipaa uusia, innokkaita kirjoittajia ja kuvaajia ja Akti tapahtumajärjestäjiä: mitkään bileet eivät synny itsestään.
Kiinnostaako blogiin kirjoittaminen? Tunnukset kirjoittamista varten ovat saatavilla Peducan hallituslistalta peduca-hallitus@helsinki.fi.
Tervetuloa mukaan toimintaan ja tapahtumiin sekä ihanaa alkuvuotta kaikille!
t. Lotta Peducasta
Vaikeuksia saada kirjoja?
Useasti opinnoissa tulee vastaan tilanne , että kurssille tarvittavaa kirjaa on vain muutama kappale kirjastossa (ja kurssilla on esimerkiksi 40 osallistujaa.) Tällöin ei kannata kuitenkaan vaipua epätoivoon vaikka kirjan lainaamisen olisi viime tippaan jättänytkin. Listaan alle muutamia hyväksikoettuja tapoja saada kirja määräaikaan mennessä:
1) Tee Helkassa varaus kirjaan. Vaikka varausjono näyttää lohduttoman pitkältä, kirjasto seurailee satunnaisesti tilannetta ja tilaa kirjoja lisää, joten voit saada kirjan pian 30 henkilön varausjonosta huolimatta.
2)Tarkasta kaupunginkirjastosta (Helmet) tilanne. Yllättävän usein kasvatustieteen kirjoja löytyy myös niistä.
3) HY:n kirjastoihin voi myös tehdä aineistopyyntöjä. Linkki lomakkeeseen tässä. Perusteluiksi voi hyvin laittaa että kirjoja ei ole kurssia kohden riittävästi.
4) Mikäli alkaa tulla oikeasti hoppu, mene Amazonin sivuille. Kirjan nimen syöttämisellä hakukenttään löytyy usein kirjasta "esikatseluversio" pdf -muodossa. Joitain sivuja puuttuu, eikä aineistoa voi tallentaa tai printata, mutta viimeisten päivien paniikkilukemiseen se toimii.
5) Jos et tunne ihmisiä kurssilta, voit koittaa silti saada kirjan lainaan esim. kopioitavaksi. Kurssilaisten nimet löytyvät kätevästi Weboodista klikkamalla ilmoittautumisen osallistujamäärä (esim 38/40) kohtaa. Mainarista (alman yläreuna-> kohta sähköpostit, puhelinnnumerit ja kartat) saat henkilön mailiosoitteen. Sitten vaan rohkeasti kysymään.
Antoisaa alkuvuotta!
-Erna
1) Tee Helkassa varaus kirjaan. Vaikka varausjono näyttää lohduttoman pitkältä, kirjasto seurailee satunnaisesti tilannetta ja tilaa kirjoja lisää, joten voit saada kirjan pian 30 henkilön varausjonosta huolimatta.
2)Tarkasta kaupunginkirjastosta (Helmet) tilanne. Yllättävän usein kasvatustieteen kirjoja löytyy myös niistä.
3) HY:n kirjastoihin voi myös tehdä aineistopyyntöjä. Linkki lomakkeeseen tässä. Perusteluiksi voi hyvin laittaa että kirjoja ei ole kurssia kohden riittävästi.
4) Mikäli alkaa tulla oikeasti hoppu, mene Amazonin sivuille. Kirjan nimen syöttämisellä hakukenttään löytyy usein kirjasta "esikatseluversio" pdf -muodossa. Joitain sivuja puuttuu, eikä aineistoa voi tallentaa tai printata, mutta viimeisten päivien paniikkilukemiseen se toimii.
5) Jos et tunne ihmisiä kurssilta, voit koittaa silti saada kirjan lainaan esim. kopioitavaksi. Kurssilaisten nimet löytyvät kätevästi Weboodista klikkamalla ilmoittautumisen osallistujamäärä (esim 38/40) kohtaa. Mainarista (alman yläreuna-> kohta sähköpostit, puhelinnnumerit ja kartat) saat henkilön mailiosoitteen. Sitten vaan rohkeasti kysymään.
Antoisaa alkuvuotta!
-Erna
perjantai 7. tammikuuta 2011
Viiniä ja valitus-illan palautteet KT
Tässä Kasvatustieteen puolen palautekooste syksyn Viiniä ja Valitus-illasta, sekä oppiainevastaavan vastaukset kehittämisehdotuksiin(väleissä). Peduca jatkaa aktiivista yhteistyötä oppiaineen kehittämisen suhteen varmasti myös tänä vuonna!
Ruusut:
- yleisesti ottaen Kasvatustieteiden opetus koetaan laadukkaaksi.
- opinnoissa on mahdollista valita kursseja, joissa on opetusta eikä vain kirjatenttejä. Tämä on koettu hyväksi asiaksi
- kandiryhmien ohjaus koettu hyväksi ja motivoivaksi.
- yhdessä kandiryhmässä portfolio toteutetaan työhaastattelutilanteena, jossa omaa osaamistaan ja kehittämisalueitaan joutuu esittelemään, perustelemaan ja arvioimaan. Tämä koetaan hyväksi vaihtoehtoiseksi perinteiselle palapelimallille ja raportin kirjoittamiselle.
- hops:t ja kasvatustieteilijän toimintakentät-kurssit koettu hyviksi ja auttaneet arvioimaan omaa osaamistaan.
- maisterivaiheen orientoivan kirjallisuuden tentti soveltavine kysymyksineen on koettu hyväksi. Tentti oli itsessään oppimistilanne.
- maisterivaiheen kvalitatiivinen tutkimusote-kurssi on nähty toimivana kokonaisuutena.
Risut ja kehittämisen aiheet:
- opinto-ohjaus
· Opintojen alkuvaiheessa opetuutorin rooli tuotava selkeämmin esille ja opiskelijoita olisi kannustettava pyytämään apua tarvittaessa. Erilaiset opinto-ohjauksen muodot olisi tuotava nykyistä selkeämmin esille, koska opiskelijat eivät tiedä, mistä ja keneltä hakea apua missäkin tilanteessa. Tässä on tilaus tiedotuksen ja opintoneuvonnan tehostamiselle, joka edesauttaa osaltaan valmistumista.
ü Oppiainevastaava ottaa asian puheeksi oppiaineessa.
- tuutoreiden koulutuksessa on huomioitava se, että he osaavat neuvoa fukseja, mistä he voivat pyytää apua. Tuutoreiden on hyvä tietää, miten opintoneuvonta toimii.
ü Oppiainevastaava näytti paperin joka on jaettu kaikille tutoreille. Siinä ilmaistiin hyvin selkeästi kehen ottaa yhteyttä missäkin asiassa. Tutorointipakettia pyritään kehittämään selkeämmäksi, jotta viesti varmasti välittyy.
- weboodin palautemahdollisuus tulisi tuoda fukseille selkeämmin esille. Jos palautteenantoa muokattaisiin läpinäkyvämmäksi, lisäisi se vastausintoa.
- kandin pitkä sivuaine
· sivuaineen valinta koettu haastavaksi ja vaikeaksi eikä eri vaihtoehtoja ole juurikaan aikaa kokeilla, jos haluaa valmistua tavoiteajassa. Sivuaineen aloittaminen myös katkaisee pääaineen opinnot, joihin on päässyt juuri sisään.
· hyvänä asiana nähtiin se, että 60 op:n kokonaisuus edistää asiantuntijuuden kehittymistä ja laajemman näkemyksen omaksumista.
· sivuaineen valintaan kaivataan enemmän ja tukea.
ü Sivuaineinfoja järjestetään syksyisin ja niihin osallistumista suositellaan.
·
vaihtoehtona 60 op:n kandin sivuaineelle esitetään seuraavaa: kandidaatin tutkielma sisältäisi kaksi lyhyttä sivuainetta, joista toista jatkettaisiin maisterivaiheessa 35 op:lla (kokonaisuus yhteensä 60 op). Ehdotus koettiin hyväksi ja motivoivaksi, koska mahdollistaisi paremmin sivuaineen ”kokeilun”. Tämä malli sopii hyvin kaksiportaisen tutkintoon eikä kandin tutkinto olisi niin raskas (60 op iso kokonaisuus kandista). Sivuaineen opiskelu ei keskeyttäisi myöskään yhtä paljon pääaineen opiskeluja. Kandin tutkinto olisi mahdollista saada nopeammin valmiiksi (koska sivuaineet saisi nopeammin tehtyä) ja sitä kautta purettaisiin etappisumaa.
ü Ongelmaksi muodostuu kaksivaiheinen tutkintorakenne. Tutkintoa ollaan kuitenkin kehittämässä ensi vuonna ja oppiainevastaava lupasi että opiskelijoita tullaan ottamaan mukaan sen kehittämiseen.
- maisterivaiheen menetelmäkurssit
· yhteiskuntatieteellinen tutkimusote järjestetään vain kerran vuodessa ja ryhmäkoko on rajoitettu, minkä vuoksi osa opiskelijoista ei mahdu kurssille. Kehitysideana esitettiin vaihtoehtoa, jossa sekä syksyllä että keväällä järjestettäisiin kurssit eri teemoilla (esim. syksyllä narratiivi, keväällä etnografia). Tällöin useampi opiskelija mahtuisi kurssille. Toinen vaihtoehto olisi järjestää kyseinen menetelmäkurssi samalla tavalla kuin kvalitatiivinen tutkimusote (luennot ja ryhmät).
ü Opetusvelvoite on tällä hetkellä ihan maksimoitu kasvatustieteen opettajilla. Kurssimuotoja voi toki kehittää ja palaute otetaan huomioon.
- osaa syventävistä sisältöopinnoista (esim. comparative education, aikuiskasvatuksen etiikka) järjestetään vain joka toinen vuosi, mikä hankaloittaa opintojen suunnittelu. Toinen vaikeuttava tekijä on joidenkin kurssien rajoitetut kiintiöt Tämä johtaa siihen, että joutuu valitsemaan kursseja, jotka eivät oikeasti kiinnosta, jos haluaa valmistua ajoissa. Jos haluaa tietyn suuntautumisvaihtoehdon maisterin tutkintoon, on käytävä tietyt kurssit ja tällöin joutuu odottamaan niiden järjestämistä.
ü Palaute huomioitu.
- jos kurssien järjestämisajankohdan tietäisi aiemmin (esim. ensi lukuvuoden kurssit jo vuoden alussa), olisi opintoja helpompi suunnitella. Tällöin opiskelijat välttyisivät myös ikäviltä yllätyksiltä, ettei jotain kurssia järjestetäkään seuraavana lukuvuonna.
ü Pyritään tiedottamaan oppiaineen puolelta mahdollisimman aikaisin. Ongelmana on ettei kursseja pystytä lyömään lukkoon kovin aikaisessa vaiheessa.
- tutkintoon kuuluvia kieliopintoja järjestetään rajoitetusti ja se hidastaa osaltaan valmistumista, jos ei mahdu ryhmiin. Jos opiskelija haluaisi käydä ruotsin opinnot jo ensimmäinen vuoden aikana, ei se yleensä onnistu, koska ryhmissä on sen verran paljon loppuvaiheen opiskelijoita.
ü Oppiainevastaava selvittää tilannetta kielikeskuksen kanssa.
- Erna
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
