Tässä Kasvatustieteen puolen palautekooste syksyn Viiniä ja Valitus-illasta, sekä oppiainevastaavan vastaukset kehittämisehdotuksiin(väleissä). Peduca jatkaa aktiivista yhteistyötä oppiaineen kehittämisen suhteen varmasti myös tänä vuonna!
Ruusut:
- yleisesti ottaen Kasvatustieteiden opetus koetaan laadukkaaksi.
- opinnoissa on mahdollista valita kursseja, joissa on opetusta eikä vain kirjatenttejä. Tämä on koettu hyväksi asiaksi
- kandiryhmien ohjaus koettu hyväksi ja motivoivaksi.
- yhdessä kandiryhmässä portfolio toteutetaan työhaastattelutilanteena, jossa omaa osaamistaan ja kehittämisalueitaan joutuu esittelemään, perustelemaan ja arvioimaan. Tämä koetaan hyväksi vaihtoehtoiseksi perinteiselle palapelimallille ja raportin kirjoittamiselle.
- hops:t ja kasvatustieteilijän toimintakentät-kurssit koettu hyviksi ja auttaneet arvioimaan omaa osaamistaan.
- maisterivaiheen orientoivan kirjallisuuden tentti soveltavine kysymyksineen on koettu hyväksi. Tentti oli itsessään oppimistilanne.
- maisterivaiheen kvalitatiivinen tutkimusote-kurssi on nähty toimivana kokonaisuutena.
Risut ja kehittämisen aiheet:
- opinto-ohjaus
· Opintojen alkuvaiheessa opetuutorin rooli tuotava selkeämmin esille ja opiskelijoita olisi kannustettava pyytämään apua tarvittaessa. Erilaiset opinto-ohjauksen muodot olisi tuotava nykyistä selkeämmin esille, koska opiskelijat eivät tiedä, mistä ja keneltä hakea apua missäkin tilanteessa. Tässä on tilaus tiedotuksen ja opintoneuvonnan tehostamiselle, joka edesauttaa osaltaan valmistumista.
ü Oppiainevastaava ottaa asian puheeksi oppiaineessa.
- tuutoreiden koulutuksessa on huomioitava se, että he osaavat neuvoa fukseja, mistä he voivat pyytää apua. Tuutoreiden on hyvä tietää, miten opintoneuvonta toimii.
ü Oppiainevastaava näytti paperin joka on jaettu kaikille tutoreille. Siinä ilmaistiin hyvin selkeästi kehen ottaa yhteyttä missäkin asiassa. Tutorointipakettia pyritään kehittämään selkeämmäksi, jotta viesti varmasti välittyy.
- weboodin palautemahdollisuus tulisi tuoda fukseille selkeämmin esille. Jos palautteenantoa muokattaisiin läpinäkyvämmäksi, lisäisi se vastausintoa.
- kandin pitkä sivuaine
· sivuaineen valinta koettu haastavaksi ja vaikeaksi eikä eri vaihtoehtoja ole juurikaan aikaa kokeilla, jos haluaa valmistua tavoiteajassa. Sivuaineen aloittaminen myös katkaisee pääaineen opinnot, joihin on päässyt juuri sisään.
· hyvänä asiana nähtiin se, että 60 op:n kokonaisuus edistää asiantuntijuuden kehittymistä ja laajemman näkemyksen omaksumista.
· sivuaineen valintaan kaivataan enemmän ja tukea.
ü Sivuaineinfoja järjestetään syksyisin ja niihin osallistumista suositellaan.
·
vaihtoehtona 60 op:n kandin sivuaineelle esitetään seuraavaa: kandidaatin tutkielma sisältäisi kaksi lyhyttä sivuainetta, joista toista jatkettaisiin maisterivaiheessa 35 op:lla (kokonaisuus yhteensä 60 op). Ehdotus koettiin hyväksi ja motivoivaksi, koska mahdollistaisi paremmin sivuaineen ”kokeilun”. Tämä malli sopii hyvin kaksiportaisen tutkintoon eikä kandin tutkinto olisi niin raskas (60 op iso kokonaisuus kandista). Sivuaineen opiskelu ei keskeyttäisi myöskään yhtä paljon pääaineen opiskeluja. Kandin tutkinto olisi mahdollista saada nopeammin valmiiksi (koska sivuaineet saisi nopeammin tehtyä) ja sitä kautta purettaisiin etappisumaa.
ü Ongelmaksi muodostuu kaksivaiheinen tutkintorakenne. Tutkintoa ollaan kuitenkin kehittämässä ensi vuonna ja oppiainevastaava lupasi että opiskelijoita tullaan ottamaan mukaan sen kehittämiseen.
- maisterivaiheen menetelmäkurssit
· yhteiskuntatieteellinen tutkimusote järjestetään vain kerran vuodessa ja ryhmäkoko on rajoitettu, minkä vuoksi osa opiskelijoista ei mahdu kurssille. Kehitysideana esitettiin vaihtoehtoa, jossa sekä syksyllä että keväällä järjestettäisiin kurssit eri teemoilla (esim. syksyllä narratiivi, keväällä etnografia). Tällöin useampi opiskelija mahtuisi kurssille. Toinen vaihtoehto olisi järjestää kyseinen menetelmäkurssi samalla tavalla kuin kvalitatiivinen tutkimusote (luennot ja ryhmät).
ü Opetusvelvoite on tällä hetkellä ihan maksimoitu kasvatustieteen opettajilla. Kurssimuotoja voi toki kehittää ja palaute otetaan huomioon.
- osaa syventävistä sisältöopinnoista (esim. comparative education, aikuiskasvatuksen etiikka) järjestetään vain joka toinen vuosi, mikä hankaloittaa opintojen suunnittelu. Toinen vaikeuttava tekijä on joidenkin kurssien rajoitetut kiintiöt Tämä johtaa siihen, että joutuu valitsemaan kursseja, jotka eivät oikeasti kiinnosta, jos haluaa valmistua ajoissa. Jos haluaa tietyn suuntautumisvaihtoehdon maisterin tutkintoon, on käytävä tietyt kurssit ja tällöin joutuu odottamaan niiden järjestämistä.
ü Palaute huomioitu.
- jos kurssien järjestämisajankohdan tietäisi aiemmin (esim. ensi lukuvuoden kurssit jo vuoden alussa), olisi opintoja helpompi suunnitella. Tällöin opiskelijat välttyisivät myös ikäviltä yllätyksiltä, ettei jotain kurssia järjestetäkään seuraavana lukuvuonna.
ü Pyritään tiedottamaan oppiaineen puolelta mahdollisimman aikaisin. Ongelmana on ettei kursseja pystytä lyömään lukkoon kovin aikaisessa vaiheessa.
- tutkintoon kuuluvia kieliopintoja järjestetään rajoitetusti ja se hidastaa osaltaan valmistumista, jos ei mahdu ryhmiin. Jos opiskelija haluaisi käydä ruotsin opinnot jo ensimmäinen vuoden aikana, ei se yleensä onnistu, koska ryhmissä on sen verran paljon loppuvaiheen opiskelijoita.
ü Oppiainevastaava selvittää tilannetta kielikeskuksen kanssa.
- Erna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti