OPH -julkaisi tänään otospohjaisen perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksia koskevan raportin. Raportti koski perusopetuksen yhdeksättä luokkaa.
Uutisointi aiheesta on keskittynyt pitkälle tyttöjen ja poikien välisen "suoriutumistason" erilaisuuteen, mutta raportista voi nostaa myös muita hälyttäviä merkkejä opetuksen tasa-arvoisuuden saralla.
Raportissa oli muunmussa seuraava kohta: "Koulujen välisen vaihtelun osuus kirjoitusten arvosanojen kokonaisvaihtelusta varianssianalyysissä oli 14 %." Käytännössä tämä tarkoittaa sitä , että koulujen sisäinen vaihtelu on hyvin erityyppistä koulusta riippuen. Eli on yhä enemmän kouluja , joissa osaamistaso on TODELLA huonoa ja sitten kouluja jossa osaamistaso on SUPERhyvää.
Mielenkiintoisen vertailun tämän päivän uutiseen toi Koulutuksen hallinta -kurssin luennolta napattu info; Vastaava vaihtelu oli vuonna 2003 5 %! Tämänkaltainen nousu kertoo jo melkoisesta eriarvoistumisesta koulujen välillä.
Raportissa todetaan myös: "Vaikka oppilaat, jotka eivät selviydy kirjoittamista vaativista tehtävistä, olisivat epäilemättä sekä tuki- että erityisopetuksen tarpeessa, noin 70 prosenttia sekä tytöistä että pojista ei ilmoituksensa mukaan ole saanut lainkaan tukiopetusta."
Julkaisu sai pohtimaan monia kysymyksiä. Mitä on tapahtunut vuosina 2003-2011 kun koulukohtaiset vaihtelut ovat kasvaneet noin valtavasti? Onko tietyissä kunnissa / koulujen rahanjaossa supistettu merkittävästi erityisopetuksen resursseja?
Kysymyksiä kysymyksiä. Varmaa kuitenkin on , että uutisointi näistä raporteista raapaisee usein vain pintaa. Taustalla ovat usein isommat ilmiöt kuten perusopetukseen liittyvien leikkausten vaikutukset opetuksen tasa-arvoon. Joka ainakin periaattessa pitäisi olla edelleen lain takaama subjektiivinen oikeus.
Mutta, lukekaa itse ja vetäkää omat johtopäätöksenne. Nämä raportit kun valitettavan harvoin rantautuvat kasvatusalan oppikirjoihin.
Erna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti