rahkasammalta, tyynynpehmeää
seittejä
joiden pitseissä tuhansia kristalleja
kimaltaa
puita, vahvoja puita
joiden käsien taakse
ei voi nähdä.
Ääniä
niin paljon, että se on hiljaisuutta
valoa niin vähän
että voi nähdä
painovoimaa
ei ollenkaan.
Jos vain siellä
olisin minäkin
...
Niiskuneiti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti