Strategisen johtamisen ruokalista yliopistolaisille: keppiä ja porkkanaa

Aina roiskuu kun rapataan. Suomalainen yliopistojärjestelmä rapattiin viime vuoden aikana yliopistojohtajiemme marssikäskytyksen mukaisesti ennätystahdissa, tavallisten opiskelijoiden ja työntekijöiden voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Uudistuksen läpiajossa porkkanana mainostetut lupaukset loistavat poissaolollaan, ja sen sijaan tarjolla on sitä perinteistä: keppiä. Irtisanomisneuvotteluja Oulussa, uhkailua määrärahojen leikkauksilla (tämä tuttua myös Siltavuorenpenkereellä) sekä keskitettyä valtaa ja "johtajien keskinäistä verkostoitumista".  Helsingissäkin hallintomme päämäärä on selvä: "yliopisto tiivistää vuorovaikutustaan ulkoisten sidosryhmien ja etenkin elinkeinoelämän kanssa".

Maanantaina Oulun yliopistolaiset marssivat ulos työpaikoiltaan, vastalauseena yliopistouudistuksen myötä liki välittömästi alkaneisiin, yli tuhannen ihmisen työpaikkoja koskeviin tehostamisneuvotteluihin. Oululaiset saivat kerrankin tuekseen myös yleensä niin leppoisan ja valtaan luottavaisen opettajien ammattiliitto OAJ:n, joka ilmaisee tukensa tiedotteessaan: "Luottamus yliopistouudistukseen romuttumassa". 

Oulun yliopiston hanke ajaa toimiva ja perinteikäs Kajaanin yksikkö alas osoittaa, että koulutus- ja sivistystoiminta on yhä kiinteämmin kytketty markkinatalouteen ja suhdanteiden vaihteluun. Ei ole sattumaa, että […] suunnitellut vähennykset kohdistuvat vahvasti opetus- ja kasvatusalaan, joka ei kerää ulkopuolista rahoitusta siinä määrin, kuin monet elinkeinoelämää suoremmin kiinnostavat alat

Liitutaululla liehuu solidaarisuuden, välittämisen ja tasa-arvon lippu 24/7, mutta maanantaina se liputtaa kohti pohjoista: isoa kättä oululaisille!

--

Antti