torstai 4. joulukuuta 2008

Valitut palat esittää: Kasvatusseminaari siltiksellä

Part 1: Autonkatsastusta ja päivä pupujussina

Parin päivän flunssailun jälkeen maailma tervehtii ulosastumistani helvetillisellä räntäsateella. Pikapikaa bussiin ja siltikselle, ohjelmassa tänään: "Kasvatus, koulutus, sukupuoli ja erot" -seminaari äspee kympissä kuuman veden ja kurkkupastillien voimalla.

Aluksi entinen peducalainen Pirkko Hynninen kertoo nopeat kuulumiset kasvatustieteen päiviltä, joilla pidettiin koulutuksen sukupuolittumiselle omistettu esiseminaari päivää ennen Peducan tiimin saapumista paikalle. Länsimainen tieteellinen optimismi otti kuulemma lukua: sukupuolesta oli mahdollista heittää ristiriitaisia mutta tieteellisesti päteviä päätelmiä. Emme ole enää Kansasissa. Hienoa!

Elina Lahelma esittelee päivän ohjelman, ja kertoo parikymmentä vuotta jatkuneen naistutkimuksen projektin elävän ja voivan hyvin Helsingin Yliopistolla. Tästä huolimatta aihe kohtaa jatkuvasti vastustusta ja väheksyntää eri tahoilta - viimeksi tiedekuntamme hakiessa yliopistolta väliaikaisen professuurin rahoitusta, joka tiedekuntaneuvoston antamasta hyväksyvästä vaikutelmasta huolimatta haettiin aivotutkimukselle (joka tosin sai juuri kaksi vuotta sitten professuurin). Eroista saa puhua, mutta sukupuolieroissa tuntuu olevan jotain extrasti vaikeaa osalle meistä.

Sirpa Lappalainen pistää pakettiin oman tutkimuksensa tuloksia ammatillisessa koulutuksessa olevista nuorista. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmasta saadaan klassinen lainaus tasa-arvon asemasta: "Koulutuksen tulee edistää demokratiaa, miesten ja naisten tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla ja yleistä tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa". Muistiin hyvä tutkimusaihe: miten ammatillisen koulutuksen tasa-arvo ops toteutuu autonkatsastajien puheissa asiakkaille. Oli taas miesautoilija ratissa?

Ja miksi muuten miehelle naisvaltaiselle alalle meneminen nähdään usein etuna (luokanopettajaukot tietävät mistä puhun), mutta kun nainen eksyy miesvaltaiselle alalle niin luvassa on lasikattoja ja itsensä todistelua kerta kerran jälkeen. Tässä vaiheessa on muuten selvää että seminaariin kannatti tulla, irtoläppää sukupuolittuneista käytänteistä ja ahaa-elämyksiä niiden tajuamisesta tippuu puhujilta jatkuvasti. Tuore esimerkki erään pääkaupunkiseudun sanomalehden pääkirjoituksesta jossa puitiin äidinkielen opetuksen muuttamisesta innostamaan paremmin poikia. "'Mukavimmat lomamuistoni' ja 'Päivä pupujussina' eivät aiheina poikia innosta" (HS 2.12.2008). Tyttöjä nämä aiheet luonnollisesti kiinnostavat ihan sikana, ja pojille tarjotaan yllättävästi tekniikkaan ja urheiluun liittyviä aiheita (arvaattekin jo keitä nämä aiheet eivät pääkirjoituksen laatijan mielestä kiinnosta). Loskan ja kiireen täyttämässä joulukuussa "mukavimmat lomamuistoni" kuulostaa kyllä aika houkuttelevalta... Nyt kahvia ja pullaa, sponsorina käyttäytymistieteellinen tiedekunta.

Part 2: EU-tykitystä

Tasa-arvotyön yhteiskunnallisesta roolista pistää tauon jälkeen kovaa materiaalia pöytään Kristiina Brunila, joka erittelee tutkimustuloksiaan EU:n rahoittamista tasa-arvoprojekteista 1990- ja 2000-luvuilta. Projekteja on ollut satoja, ehkä tuhansia, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Projektit ovat suuntautuneet massiivisella painotuksella tyttöjen/naisten rekrytoimiseen teknisiin aloihin, ja liki poikkeuksetta projektien avoimena tai vähän peitellympänä tehtävänä on ollut EU-johtoisen tehokkuuskapitalismin legitimoiminen tasa-arvopuheen avulla. Pian projektikritiikin jälkeen Brunila ehdottaa luontevasti naistutkimukselle omistetun projektin aloittamista, tähtäimessä huippututkimus ja naistutkimuksen professuuri. Kuulostaa hyvältä.

Toinen mielenkiintoinen pointti on tyttöuhasta puhuminen - naiset menevät miesten ohi ja ovat päässeet tai pääsemässä niskan päälle. Tämä vaikka lukuisista tutkimuksista huolimatta ei väitteelle oikein tunnu löytyvän perusteita. Se mikä valitaan ja koetaan uhaksi on äärimmäisen mielenkiintoista. Terroristit, pedofiilit, naiset? Nyt tarkkana ihmiset. Kuitataan tältä päivältä ja siirrytään afterpartytarjoilujen tuttuun ja turvalliseen maailmaan.

--
Antti

3 kommenttia:

  1. Miksi pitää olla tuhat kiloa kouluhommia niin, ettei pääse seminaariin? Miksi pitää olla sellaisia kursseja joihin ei ole opinto-oikeutta enään ensimmäisen yrityksen jälkeen? Ja miksi niistä kouluhommista pitää edes välittää hevon kakan vertaa?

    Toisin sanoen: kunpa olisin ollut siellä. Kiitos raportista kuitenkin :)

    -Miimu

    VastaaPoista
  2. Näistä selviää vastaus kaikkiin pohtimiisi kysymyksiin. Ja itse asiassa muihinkin kysymyksiin. Rock.

    Nimimerkillä, "saikkua ja tv-sarjoja".

    VastaaPoista
  3. Stepa kysyy kysymyksiä, OC antaa vastauksia. "Solid fifteen minutes", 2000-luvun opiskelijan uskontunnustus. Mutta hieno homma jos sekavasta raapustuksestani välittyi fiiliksiä että olisi ollut kiva olla paikan päällä!

    (ja en edes eritellyt cocktail-tarjoiluja, oli todella jees juomat&syömät)

    VastaaPoista