Yliopistonlehtori Riitta Jyrhämälle Helsingin Opettajankoulutuslaitokselta on myönnetty Eino Kaila- palkinto ansiokkaasta toiminnastaan yliopisto-opettajana. Palkinto myönnettiin viime perjantaina 25.3. Helsingin yliopiston vuosijuhlassa.
Kun opiskelijoiden tukea Jyrhämän ehdokkuudelle kyseltiin Peducalta, olivat opiskelijat vahvasti Riitan puolella ja tukivat aktiivisesti hänen ehdokkuuttaan. Eino Kaila- palkinnon myöntämiskriteereissä mainitaan erityisesti opiskelijoiden näkemyksen vaikutus siihen, kenelle palkinto myönnetään. Peducan hallituksen kesken Jyrhämää kuvailtiin mm. seuraavasti:
Jyrhämän opettamat kurssit ja luennot tarjoavat ajankohtaista, tieteellistä tietoa yhdistettynä rautaiseen ammattitaitoon opetusalalla: opiskelijat ja opettaja ovat Jyrhämän kursseilla aidosti vuorovaikutuksessa keskenään. Jyrhämä on taitava luennoitsija, jonka luennoilla opiskelijat käyvät mielellään: lisäksi hän on arvostettu opinnäytetöiden ohjaaja. Jyrhämä myös itse korostaa ohjauksen ja opettaja-opiskelijasuhteen merkitystä yliopistolla, jonka opiskelijamme ovat kokeneet tärkeäksi.
Jyrhämä on opiskelijoiden keskuudessa erittäin pidetty opettaja, joka työssään huomioi opiskelijoiden mielipiteitä, kuuntelee heitä aidosti ja myös kannustaa opiskelijoita mukaan yhteisten asioiden päätöksentekoon. Jyrhämä on pitänyt säännöllisesti yhteyttä laitoksen ainejärjestöjen suuntaan ja vienyt opiskelijoiden viestiä eteenpäin eri päättäviin elimiin.
Hyvästä opetuksesta keskusteleminen on erityisen ajankohtaista juuri nyt: viime viikolla Helsingin Sanomissa kirjoitettiin yliopiston hallinnon paisumisesta opetuksen kustannuksella (HS 22.3.2011). Heikki Patomäen mukaan mikäli hallinnon kasvu jatkuu tätä vauhtia, vuonna 2050 yliopistossa ei ole enää opetushenkilöstöä. Yliopistouudistuksen myötä taloudellinen ja hallinnollinen autonomia on siirtynyt yliopistoihin ja lisännyt runsaasti byrokratian määrää.
Linkki uutiseen: http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Poliitikot+paneelissa+Yliopistohallinto+paisuu+opetuksen+kustannuksella
Peduca aikoo myös tulevaisuudessa ottaa aktiivisesti kantaa sen puolesta, ettei opetuksen määrästä tingitä ja että yliopisto-opetuksen arvostus säilyy jatkossakin. Myös HYY tulee Helsingin yliopiston uudistaessaan strategiaansa vuosille 2013-2016 ajamaan aktiivisesti tavoitetta opetuksen arvostamisen kasvattamisesta.
Peduca onnittelee Riitta Jyrhämää lämpimästi palkinnon saamisesta!
- Lotta Peducasta
maanantai 28. maaliskuuta 2011
maanantai 21. maaliskuuta 2011
Yliopiston tulevaisuuttaa työstetään jälleen!
Helsingin yliopistolla (myöh. HY) työstetään jälleen innolla ja uuraasti uutta strategiaa. Tällä kertaa paperin on tarkoitus ohjata armaan opinahjomme toimintaa vuosina 2013-2016. Käytännössä uusi strategia alkaa varmasti kuitenkin vaikuttaa jo ensi vuonna.Strategia kuulostaa kaukaiselta ja byrokraattiselta... sitä se varmasti monelle meistä myös on. Kuitenkin tämä asiakirja, josta tällä kertaa pyritään tekemään jälleen entistä tiiviimpi, ohjaa ja linjaa monia asioita, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen opiskeluumme.
HYY eli Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on valinnut kärkitavoitteikseen HY:n strategiaa varten kaksi meille jokaiselle tärkeää teemaa:
1. Opetuksen arvostuksen kasvattaminen - Yliopistossamme on jo pidemmän aikaa panostettu melkoisella volyymilla tutkimukseen ja sen laatuun. Tuloksiakin tuolla saralla on saavutettu, eikä HY:tä tutkismusyliopistona ole helppo vähätellä. Samaan aikaan ovat opetus ja opettaminen kuitenkin kokeneet arvon laskua ja näyttäytyvät tällä hetkellä monille professoreille ja tutkijoille peräti vastenmielisinä, turhina ajanviejinä. Tähän me opiskelijat haluamme nyt muutosta, sillä vain hyvällä ja motivoivalla opetuksella sekä riittävillä pedagogisilla taidoilla voi yliopistomme kasvattaa yhä uusia loisteliaita tutkijasukupolvia tai yhteiskuntamme haasteisiin tiedolla ja taidolla vastaavia maistereita. Opiskelijat ovat myös tutkimuksen kannalta arvokas resurssi aivoja ja ajatuksia. Onkin varsin sääli, että tällainen "inhimillinen voimavara" tiedeyhteisössämme jätetään käyttämättä.
2. Yliopiston yhteisöllisyyden lisääminen - Viime syksynä julkaistu tutkimus korkeakoulukiusaamisesta herätti huomaamaan jotakin sellaista, joka yllätti ainakin allekirjoittaneen. Joka neljäs yliopisto-opiskelija on kokenut tulleensa kiusatuksi opiskeluaikanaan. Tämä kielii mielestäni yhteisöllisyyden puutteesta. Samaan aikaan, kun myös valmistumisajat ja opintojen suorittamisen tahti kiristyvät, ei yhteisöllisyydelle ja toisten huomioimiselle jää välttämättä juurikaan aikaa. Myöskään opiskeluympäristömme ei kaikilla kampuksilla vastaa yhteisöllisyyden ja sen kehittämisen tarpeeseen. Siispä on korkea aika saada koko yliopistoyhteisömme mukaan pohtimaan ja ideoimaan mahdollisuuksia tehdä yliopistostamme sellainen paikka, jossa jokainen kokisi kuuluvansa joukkoon, oli se sitten oma ainejärjestö, tai yksi yhteinen tiedeyhteisö.
Nämä kaksi teemaa ovat saaneet lämpimän vastaanoton niin rehtoraatissa kuin yliopiston johdossa laajemmin. Vararehtori Kimmo Kontula puhui viime lauantaina Lääketieteen kandidaattiseuran vuosijuhlassa opetuksen arvostuksesta ja nyt myös toinen vararehtorimme Jukka Kola otti asiaan kantaa yliopiston strategiablogissa. Sitä kannattaa muuten lukea: http://blogs.helsinki.fi/huipullejayhteiskuntaan/ :)
Näistä myönteisistä kommenteista huolimatta on kuitenkin tärkeää, että me käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijat olemme omassa yhteisössämme aktiivisia muutosten suhteen. On pitkälti omasta dekaanistamme kiinni, miten strategian linjat tiedekunnassamme tulevat näkymään ja siksi onkin tärkeää että me kaikki, mutta eritoten hallinnossa toimivat opiskelijat, olemme skarppeina viemässä eteenpäin sellaisia muutoksia, jotka edistävät asemaamme opiskelijoina ja yliopistoyhteisen täysiveroisina jäseninä!
Marina
HYY eli Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on valinnut kärkitavoitteikseen HY:n strategiaa varten kaksi meille jokaiselle tärkeää teemaa:
1. Opetuksen arvostuksen kasvattaminen - Yliopistossamme on jo pidemmän aikaa panostettu melkoisella volyymilla tutkimukseen ja sen laatuun. Tuloksiakin tuolla saralla on saavutettu, eikä HY:tä tutkismusyliopistona ole helppo vähätellä. Samaan aikaan ovat opetus ja opettaminen kuitenkin kokeneet arvon laskua ja näyttäytyvät tällä hetkellä monille professoreille ja tutkijoille peräti vastenmielisinä, turhina ajanviejinä. Tähän me opiskelijat haluamme nyt muutosta, sillä vain hyvällä ja motivoivalla opetuksella sekä riittävillä pedagogisilla taidoilla voi yliopistomme kasvattaa yhä uusia loisteliaita tutkijasukupolvia tai yhteiskuntamme haasteisiin tiedolla ja taidolla vastaavia maistereita. Opiskelijat ovat myös tutkimuksen kannalta arvokas resurssi aivoja ja ajatuksia. Onkin varsin sääli, että tällainen "inhimillinen voimavara" tiedeyhteisössämme jätetään käyttämättä.
2. Yliopiston yhteisöllisyyden lisääminen - Viime syksynä julkaistu tutkimus korkeakoulukiusaamisesta herätti huomaamaan jotakin sellaista, joka yllätti ainakin allekirjoittaneen. Joka neljäs yliopisto-opiskelija on kokenut tulleensa kiusatuksi opiskeluaikanaan. Tämä kielii mielestäni yhteisöllisyyden puutteesta. Samaan aikaan, kun myös valmistumisajat ja opintojen suorittamisen tahti kiristyvät, ei yhteisöllisyydelle ja toisten huomioimiselle jää välttämättä juurikaan aikaa. Myöskään opiskeluympäristömme ei kaikilla kampuksilla vastaa yhteisöllisyyden ja sen kehittämisen tarpeeseen. Siispä on korkea aika saada koko yliopistoyhteisömme mukaan pohtimaan ja ideoimaan mahdollisuuksia tehdä yliopistostamme sellainen paikka, jossa jokainen kokisi kuuluvansa joukkoon, oli se sitten oma ainejärjestö, tai yksi yhteinen tiedeyhteisö.
Nämä kaksi teemaa ovat saaneet lämpimän vastaanoton niin rehtoraatissa kuin yliopiston johdossa laajemmin. Vararehtori Kimmo Kontula puhui viime lauantaina Lääketieteen kandidaattiseuran vuosijuhlassa opetuksen arvostuksesta ja nyt myös toinen vararehtorimme Jukka Kola otti asiaan kantaa yliopiston strategiablogissa. Sitä kannattaa muuten lukea: http://blogs.helsinki.fi/huipullejayhteiskuntaan/ :)
Näistä myönteisistä kommenteista huolimatta on kuitenkin tärkeää, että me käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijat olemme omassa yhteisössämme aktiivisia muutosten suhteen. On pitkälti omasta dekaanistamme kiinni, miten strategian linjat tiedekunnassamme tulevat näkymään ja siksi onkin tärkeää että me kaikki, mutta eritoten hallinnossa toimivat opiskelijat, olemme skarppeina viemässä eteenpäin sellaisia muutoksia, jotka edistävät asemaamme opiskelijoina ja yliopistoyhteisen täysiveroisina jäseninä!
Marina
perjantai 4. maaliskuuta 2011
Ideaillan tulokset (KT-puoli)
Tässä kooste kasvatustieteen tutkintorakenneuudistusta koskeneen ideaillan tuloksista
ja oppiainevastaavan kommenteista (ranskalaisilla viivoilla palautteen välissä).
Kyse on nyt siis vasta alustavasta ideoinnista, joten jos tämä tulos ei tyydytä, ehdit vielä hyvin mukaan vaikuttamaan!
Ideaillan aikana nousi esiin monia asioita koskien niin tutkintorakennetta, kursseja kuin muita
edunvalvontaan liittyviä asioitakin. Mukana oli 1-3 vuosikurssin opiskelijoita (täydennystä saatiin sähköpostilla 5. vuoden opiskelijoilta ).
Yleistä "hyvä tietää" - asiaa:
1. Moni ihmettelee edelleen, miksi niin monella kurssilla luennot ovat pakollisia??
- Luennot eivät periaattessa voi olla pakollisia, mutta joitakin suorituksia voidaan vaatia kurssin läpäisemiseen (esim. ryhmätyöskentelyyn osallistumista). Näin ollen joillakin kursseilla voi olla läsnäolopakko, koska luennoilla suoritetaan jotain kurssin hyväksyttävän läpäisemisen kannalta oleellista.
2. Opiskelijoiden mielestä tenttimahdollisuuksia ei ole tarpeeksi.
- Palaute huomioitu, mutta tenttimahdollisuuksia ei voida luvata lisää resurssien puutteen takia.
3. Jos kurssisuorituksena on luentopäiväkirja, toivotaan yleisesti päiväkirjan suoritusohjeista joustavia ja oppilaan omaa lukeneisuutta ja ajattelua korostavia.
- Palaute huomioitu, aikaisemmin on kuitenkin tullut päinvastaista palautetta, koska vapaamuotoisemmat päiväkirjat ovat aiheuttaneet epäselvyyksiä arvostelukäytännöissä.
4. Kurssien suorituksista ja tehtävistä kaivataan palautetta opettajilta.
- Palautetta saa kyllä, jos sitä käy itse erikseen pyytämässä. Resurssien puutteen takia on kuitenkin hankala antaa aina palautetta kaikille opiskelijoille.
Tutkintorakenteesta:
1. Perusopinnoista tuli negatiivista palautetta, mutta iso osa siitä koski itse kurssien sisäisiä järjestelyjä.
- (kommentteja alempana)
2. Aineopinnoista pääosin pidettiin ja nykyinen systeemi koettiin hyväksi. Sähköpostipalautteessa nousi esille se ongelma, että monia aineopintojen kursseja ei järjestetä joka vuosi ja tämä vaikeuttaa opintojen suunnittelua.
- Aineopinnot on suunniteltu laajoiksi ja on hyvä, että niistä pidetään.
- Aineopintojen kurssien järjestämisongelmaan tullaan puuttumaan uudistuksen yhteydessä ja kursseja, joita ei ole järjestetty vuosiin voidaan mahdollisesti poistaa kokonaan aiheuttamasta hämmennystä.
3. Tämän lisäksi sähköposteissa mm. kritisoitiin kandi- ja graduvaiheen kovia vaatimuksia ja rankkuutta, tutkimusmenetelmäopintojen paljoutta sekä koulutussuunnittelukurssin puutetta.
- Vaativa kandi ja gradu tekevät tutkinnosta laadukkaan. Työelämässä arvostetaan Helsingin Yliopistosta valmistuneita kasvatustieteilijöitä, joten kovasta työstä on ihan oikeasti hyötyäkin.
- Tutkimusmenetelmäopinnot tukevat myös monia työelämässä tarvittavia taitoja, joten niiden paljouden koetaan olevan osa laadukasta tutkintoa.
- Koulutussuunnittelu-kurssin järjestämistä mietitään uudistuksen yhteydessä.
- (Sähköpostipalautteet menivät kokonaisuudessaan oppiainevastaavalle ja kaikki palaute huomioitiin)
4. Sivuaineen pilkkominen (2 lyhyttä kandissa, 1 jatketaan pitkäksi maisterivaiheessa) on herättänyt yleisesti mielenkiintoa.
- Sivuaineen pilkkominen poistaisi lähes kaiken valinnaisuuden maisterivaiheesta. Tämän lisäksi ajatellaan, että maisterivaiheessa opiskelijalla on hyvä olla jo laajempaa osaamista, jota pelkät sivuaineen peruskurssit eivät anna. Kandidaatin tutkinnosta pyritään myös yleisesti tekemään työelämän kannalta merkittävämpi ja tämän onnistumiseksi kandivaiheessa pitää olla pitkä sivuaine suoritettuna.
Kursseista:
1. Moni perusopintojen kurssi sai negatiivista palautetta (P1, P3 ja P6). Kurssijärjestelyjä kehuttiin hyviksi ideoiksi, mutta jostain syystä ne eivät opiskelijan näkökulmasta ole toimineet käytännössä. Tähän vasta-argumentiksi nousi kuitenkin se, että yliopistossa myös opiskelijan oma panos korostuu ja kursseissa ei tarvitsekaan kaiken olla valmiina.
P1: koetaan paikoitellen tylsäksi ja liian paljon tietoa sisältäväksi (mitään ei jää päähän, asioita voisi tiivistää ja korostaa pääkohtia)
P3: opiskelijat haluaisivat konkreettisesti tutustua siihen, mitä hyvä opetus on (ei pelkkää teoriaa)
P6: kurssin suoritustapaa voisi selkeyttää (jonkinlaista perusteosta kaivataan)
- P1 kurssista on aikaisemmin tullut hyvää palautetta, joten ideaillan tulos on ristiriidassa tämän
kanssa. Asiaa tutkitaan ja mietitään uudistuksen yhteydessä.
- P3 ja P6 kurssien järjestelyjä on mietitty myös henkilökunnan toimesta, asiaan perehdytään uudistuksen yhteydessä.
2. Tieteellisen kirjoittamisen kurssi ei ole mielekäs, koska siinä vaiheessa kun kurssia suorittaa on tieteellisen kirjoittamisen ehtinyt jo oppia muiden kurssien kuluessa.
- Tieteellisen kirjoittamisen kurssi on puhuttanut myös henkilökuntaa. Sitä voisi ehkä ehdottaa suoritettavaksi jo opintojen ensimmäisenä vuotena, jolloin siitä voisi olla enemmän hyötyä.
Opiskelijoiden rekrytointi tutkintorakenneuudistusta toteuttaviin työryhmiin pyörähtää käyntiin perioditauon jälkeen. Sitä odotellessa, hyvää väliviikkoa kaikille!
-Pekka
ja oppiainevastaavan kommenteista (ranskalaisilla viivoilla palautteen välissä).
Kyse on nyt siis vasta alustavasta ideoinnista, joten jos tämä tulos ei tyydytä, ehdit vielä hyvin mukaan vaikuttamaan!
Ideaillan aikana nousi esiin monia asioita koskien niin tutkintorakennetta, kursseja kuin muita
edunvalvontaan liittyviä asioitakin. Mukana oli 1-3 vuosikurssin opiskelijoita (täydennystä saatiin sähköpostilla 5. vuoden opiskelijoilta ).
Yleistä "hyvä tietää" - asiaa:
1. Moni ihmettelee edelleen, miksi niin monella kurssilla luennot ovat pakollisia??
- Luennot eivät periaattessa voi olla pakollisia, mutta joitakin suorituksia voidaan vaatia kurssin läpäisemiseen (esim. ryhmätyöskentelyyn osallistumista). Näin ollen joillakin kursseilla voi olla läsnäolopakko, koska luennoilla suoritetaan jotain kurssin hyväksyttävän läpäisemisen kannalta oleellista.
2. Opiskelijoiden mielestä tenttimahdollisuuksia ei ole tarpeeksi.
- Palaute huomioitu, mutta tenttimahdollisuuksia ei voida luvata lisää resurssien puutteen takia.
3. Jos kurssisuorituksena on luentopäiväkirja, toivotaan yleisesti päiväkirjan suoritusohjeista joustavia ja oppilaan omaa lukeneisuutta ja ajattelua korostavia.
- Palaute huomioitu, aikaisemmin on kuitenkin tullut päinvastaista palautetta, koska vapaamuotoisemmat päiväkirjat ovat aiheuttaneet epäselvyyksiä arvostelukäytännöissä.
4. Kurssien suorituksista ja tehtävistä kaivataan palautetta opettajilta.
- Palautetta saa kyllä, jos sitä käy itse erikseen pyytämässä. Resurssien puutteen takia on kuitenkin hankala antaa aina palautetta kaikille opiskelijoille.
Tutkintorakenteesta:
1. Perusopinnoista tuli negatiivista palautetta, mutta iso osa siitä koski itse kurssien sisäisiä järjestelyjä.
- (kommentteja alempana)
2. Aineopinnoista pääosin pidettiin ja nykyinen systeemi koettiin hyväksi. Sähköpostipalautteessa nousi esille se ongelma, että monia aineopintojen kursseja ei järjestetä joka vuosi ja tämä vaikeuttaa opintojen suunnittelua.
- Aineopinnot on suunniteltu laajoiksi ja on hyvä, että niistä pidetään.
- Aineopintojen kurssien järjestämisongelmaan tullaan puuttumaan uudistuksen yhteydessä ja kursseja, joita ei ole järjestetty vuosiin voidaan mahdollisesti poistaa kokonaan aiheuttamasta hämmennystä.
3. Tämän lisäksi sähköposteissa mm. kritisoitiin kandi- ja graduvaiheen kovia vaatimuksia ja rankkuutta, tutkimusmenetelmäopintojen paljoutta sekä koulutussuunnittelukurssin puutetta.
- Vaativa kandi ja gradu tekevät tutkinnosta laadukkaan. Työelämässä arvostetaan Helsingin Yliopistosta valmistuneita kasvatustieteilijöitä, joten kovasta työstä on ihan oikeasti hyötyäkin.
- Tutkimusmenetelmäopinnot tukevat myös monia työelämässä tarvittavia taitoja, joten niiden paljouden koetaan olevan osa laadukasta tutkintoa.
- Koulutussuunnittelu-kurssin järjestämistä mietitään uudistuksen yhteydessä.
- (Sähköpostipalautteet menivät kokonaisuudessaan oppiainevastaavalle ja kaikki palaute huomioitiin)
4. Sivuaineen pilkkominen (2 lyhyttä kandissa, 1 jatketaan pitkäksi maisterivaiheessa) on herättänyt yleisesti mielenkiintoa.
- Sivuaineen pilkkominen poistaisi lähes kaiken valinnaisuuden maisterivaiheesta. Tämän lisäksi ajatellaan, että maisterivaiheessa opiskelijalla on hyvä olla jo laajempaa osaamista, jota pelkät sivuaineen peruskurssit eivät anna. Kandidaatin tutkinnosta pyritään myös yleisesti tekemään työelämän kannalta merkittävämpi ja tämän onnistumiseksi kandivaiheessa pitää olla pitkä sivuaine suoritettuna.
Kursseista:
1. Moni perusopintojen kurssi sai negatiivista palautetta (P1, P3 ja P6). Kurssijärjestelyjä kehuttiin hyviksi ideoiksi, mutta jostain syystä ne eivät opiskelijan näkökulmasta ole toimineet käytännössä. Tähän vasta-argumentiksi nousi kuitenkin se, että yliopistossa myös opiskelijan oma panos korostuu ja kursseissa ei tarvitsekaan kaiken olla valmiina.
P1: koetaan paikoitellen tylsäksi ja liian paljon tietoa sisältäväksi (mitään ei jää päähän, asioita voisi tiivistää ja korostaa pääkohtia)
P3: opiskelijat haluaisivat konkreettisesti tutustua siihen, mitä hyvä opetus on (ei pelkkää teoriaa)
P6: kurssin suoritustapaa voisi selkeyttää (jonkinlaista perusteosta kaivataan)
- P1 kurssista on aikaisemmin tullut hyvää palautetta, joten ideaillan tulos on ristiriidassa tämän
kanssa. Asiaa tutkitaan ja mietitään uudistuksen yhteydessä.
- P3 ja P6 kurssien järjestelyjä on mietitty myös henkilökunnan toimesta, asiaan perehdytään uudistuksen yhteydessä.
2. Tieteellisen kirjoittamisen kurssi ei ole mielekäs, koska siinä vaiheessa kun kurssia suorittaa on tieteellisen kirjoittamisen ehtinyt jo oppia muiden kurssien kuluessa.
- Tieteellisen kirjoittamisen kurssi on puhuttanut myös henkilökuntaa. Sitä voisi ehkä ehdottaa suoritettavaksi jo opintojen ensimmäisenä vuotena, jolloin siitä voisi olla enemmän hyötyä.
Opiskelijoiden rekrytointi tutkintorakenneuudistusta toteuttaviin työryhmiin pyörähtää käyntiin perioditauon jälkeen. Sitä odotellessa, hyvää väliviikkoa kaikille!
-Pekka
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Hesarin appro tulee taas!
Siltavuorenpenkereen käytävillä kuhistaan tällä hetkellä Helsinginkadun approsta. Liitutaulukin kiinnostui aiheesta, ja päätti selvittää, mikä tämä tapahtuma oikein on. Liitutaulu haastatteli viime vuoden nimettömänä pysyttelevää approilijaa siitä, minkälaista approssa on ja kannattaako sinne tulla.
Mitä siellä tehdään? Siellä pidettiin hauskaa kaverien ja uusien tuttavuuksien kanssa, nautittiin halpaa juotavaa ja pääsi tutustumaan kaikkiin Kallion baareihin, joissa ei normaalisti välttämättä uskaltaisi tai innostuisi käymään.
Missä tämä tapahtuu? Baarit sijaitsevat suurimmaksi osaksi Vaasankadulla, Helsinginkadulla ja Fleminginkadulla. Approssa kierretään muutama tunti eri baareja, ja jokaisesta baarista ostetusta juomasta saa leiman.
Miksi se on appro? Kun leimoja on kerännyt tarpeeksi monta, on suorittanut omantasoisensa tutkinnon- suoritusrajat approbatur-tutkintoon ovat naisilta 8 leimaa ja miehiltä kymmenen.
Oletko mukana tänä vuonna? Totta kai olen! Viime vuosi oli niin älyttömän hyvä reissu, etten jättäisi mistään hinnasta tätä vuotta väliin.
Ohessa vielä tapahtumamainos ja tietoa siitä, miten voit saada liput vuoden hauskimpaan tapahtumaan- vaikka molemmille päiville, jos siltä tuntuu ja kisakunto on huipussaan.
HESARIN APPRO TULEE TAAS!
Tule ostamaan itsellesi ja kavereillesi liput huikean hauskaan ja kosteaan
baariseikkailuun Kalliossa.
Perinteinen Hesarin Appro järjestetään nyt suuren suosion vuoksi kahtena päivänä
13-14.4.2011.
Lipun voi ostaa molemmille tai toiselle päivälle.
Liput maksavat 10e/päivä (peducalaisille 8e, mahdollisuus liittyä Peducaan paikan päällä)
Lippuja myynnissä Minervan kirjaston edessä ke 2.3. klo 11.45-12.15 ja 13.45-14.15 sekä
to 3.3. klo 14.00-15.00.
Toimi nopeasti, nämä liput viedään käsistä!
Mitä siellä tehdään? Siellä pidettiin hauskaa kaverien ja uusien tuttavuuksien kanssa, nautittiin halpaa juotavaa ja pääsi tutustumaan kaikkiin Kallion baareihin, joissa ei normaalisti välttämättä uskaltaisi tai innostuisi käymään.
Missä tämä tapahtuu? Baarit sijaitsevat suurimmaksi osaksi Vaasankadulla, Helsinginkadulla ja Fleminginkadulla. Approssa kierretään muutama tunti eri baareja, ja jokaisesta baarista ostetusta juomasta saa leiman.
Miksi se on appro? Kun leimoja on kerännyt tarpeeksi monta, on suorittanut omantasoisensa tutkinnon- suoritusrajat approbatur-tutkintoon ovat naisilta 8 leimaa ja miehiltä kymmenen.
Oletko mukana tänä vuonna? Totta kai olen! Viime vuosi oli niin älyttömän hyvä reissu, etten jättäisi mistään hinnasta tätä vuotta väliin.
Ohessa vielä tapahtumamainos ja tietoa siitä, miten voit saada liput vuoden hauskimpaan tapahtumaan- vaikka molemmille päiville, jos siltä tuntuu ja kisakunto on huipussaan.
HESARIN APPRO TULEE TAAS!
Tule ostamaan itsellesi ja kavereillesi liput huikean hauskaan ja kosteaan
baariseikkailuun Kalliossa.
Perinteinen Hesarin Appro järjestetään nyt suuren suosion vuoksi kahtena päivänä
13-14.4.2011.
Lipun voi ostaa molemmille tai toiselle päivälle.
Liput maksavat 10e/päivä (peducalaisille 8e, mahdollisuus liittyä Peducaan paikan päällä)
Lippuja myynnissä Minervan kirjaston edessä ke 2.3. klo 11.45-12.15 ja 13.45-14.15 sekä
to 3.3. klo 14.00-15.00.
Toimi nopeasti, nämä liput viedään käsistä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
