Tervetuloa takaisin tiedeyhteisölle!

Uusi periodi on pyörähtänyt käyntiin ja opiskelijat palailevat Siltavuorenpenkereelle aloittelemaan kevätlukukautta. Toivottavasti kaikki Liitutaulun lukijat ovat ehtineet nauttia lomasta ja keräämään voimia 3. ja 4. periodia varten!

Uudet tuulet puhaltavat myös Peducassa: uusi hallitus valittiin syyskokouksessa marraskuussa ja uusi toimikausi pyörähti käyntiin vuoden alusta.
Uusi hallitus järjestäytyi ja kouluttautui viime viikonloppuna. Vaihtuvuus toimijoissa oli suurta, ja uudesta hallituksesta noin puolet ovat tämän vuoden fukseja. Luokanopettajia hallituslaisista on 13, kasvatustieteilijöitä kaksi. Uudet toimijat tuovat mukanaan uusia ideoita ja mahdollisesti uusia tapahtumia, samalla kun vanhoista, mukavista perinteistä pidetään kiinni.

Vaikka kasvatustieteilijöitä on Peducan hallituksessa tällä hetkellä vain vähän, ei tämä tarkoita, etteikö kasvatustieteilijöiden edunvalvonnasta ja muusta toiminnasta huolehdittaisi samalla lailla kuin luokanopettajapuolenkin. Yhteistyö AKK:n kanssa pyritään pitämään vireänä ja  tapahtumia Viiniä ja valitusta- iltamista tasa-arvoiltaan järjestetään yhteistyössä molempien järjestöjen kanssa. Lisäksi kasvatustieteilijöille ollaan perustamassa omaa työryhmää, joka keskittyy kasvatustieteilijöiden etujen ajamiseen ja heille suunnatun toiminnan järjestämiseen. Työryhmään kutsutaan niin Peducan hallituslaisia, kasvatustieteiden hallopedeja (hallinnon opiskelijaedustajia) kuin ihan rivikasvatustieteilijöitäkin. Kaikki ovat lämpimästä tervetulleita työryhmän toimintaan: lisää tietoa työryhmästä saa Peducalistalta.

Peduca toimii yhteistyössä myös Phenomenan (kasvatuspsykologian opiskelijoiden ainejärjestön) kanssa. Alkuvuodesta järjestöt järjestävät yhdessä vaihtokirppiksen. Peducan hallitukseen on nimetty myös oma Phenomena- vastaava, joka huolehtii tiedonkulusta kahden järjestön välillä.

Myös Akti (Peducan tapahtumajaos) ja Peducalehti järjestäytyvät vuoden alussa. Tietoa molempien ryhmien toiminnasta saat seuraamalla aktiivisesti Peducalistalta/Peduca tiedottaa- listalta ja blogista. Lehti kaipaa uusia, innokkaita kirjoittajia ja kuvaajia ja Akti tapahtumajärjestäjiä: mitkään bileet eivät synny itsestään.
Kiinnostaako blogiin kirjoittaminen? Tunnukset kirjoittamista varten ovat saatavilla Peducan hallituslistalta peduca-hallitus@helsinki.fi.

Tervetuloa mukaan toimintaan ja tapahtumiin sekä ihanaa alkuvuotta kaikille!
t. Lotta Peducasta

Vaikeuksia saada kirjoja?

Useasti opinnoissa tulee vastaan tilanne , että kurssille tarvittavaa kirjaa on vain muutama kappale kirjastossa (ja kurssilla on esimerkiksi 40 osallistujaa.) Tällöin ei kannata kuitenkaan vaipua epätoivoon vaikka kirjan lainaamisen olisi viime tippaan jättänytkin. Listaan alle muutamia hyväksikoettuja tapoja saada kirja määräaikaan mennessä:

1) Tee Helkassa varaus kirjaan. Vaikka varausjono näyttää lohduttoman pitkältä, kirjasto seurailee satunnaisesti tilannetta ja tilaa kirjoja lisää, joten voit saada kirjan pian 30 henkilön varausjonosta huolimatta.

2)Tarkasta kaupunginkirjastosta (Helmet) tilanne. Yllättävän usein kasvatustieteen kirjoja löytyy myös niistä.

3) HY:n kirjastoihin  voi myös tehdä aineistopyyntöjä. Linkki lomakkeeseen tässä. Perusteluiksi voi hyvin laittaa että kirjoja ei ole kurssia kohden riittävästi.

4) Mikäli alkaa tulla oikeasti hoppu, mene Amazonin sivuille. Kirjan nimen syöttämisellä hakukenttään löytyy usein kirjasta "esikatseluversio" pdf -muodossa. Joitain sivuja puuttuu, eikä aineistoa voi tallentaa tai printata, mutta viimeisten päivien paniikkilukemiseen se toimii.

5) Jos et tunne ihmisiä kurssilta, voit koittaa silti saada kirjan lainaan esim. kopioitavaksi. Kurssilaisten nimet löytyvät kätevästi Weboodista klikkamalla ilmoittautumisen osallistujamäärä (esim 38/40) kohtaa. Mainarista (alman yläreuna-> kohta sähköpostit, puhelinnnumerit ja kartat) saat henkilön mailiosoitteen. Sitten vaan rohkeasti kysymään.

Antoisaa alkuvuotta!

-Erna

Viiniä ja valitus-illan palautteet KT

 Tässä Kasvatustieteen puolen palautekooste syksyn Viiniä ja Valitus-illasta, sekä oppiainevastaavan vastaukset kehittämisehdotuksiin(väleissä). Peduca jatkaa aktiivista yhteistyötä oppiaineen kehittämisen suhteen varmasti myös tänä vuonna!

Ruusut:

• yleisesti ottaen Kasvatustieteiden opetus koetaan laadukkaaksi.
• opinnoissa on mahdollista valita kursseja, joissa on opetusta eikä vain kirjatenttejä. Tämä on koettu hyväksi asiaksi
• kandiryhmien ohjaus koettu hyväksi ja motivoivaksi.
• yhdessä kandiryhmässä portfolio toteutetaan työhaastattelutilanteena, jossa omaa osaamistaan ja kehittämisalueitaan joutuu esittelemään, perustelemaan ja arvioimaan. Tämä koetaan hyväksi vaihtoehtoiseksi perinteiselle palapelimallille ja raportin kirjoittamiselle.
• hops:t ja kasvatustieteilijän toimintakentät-kurssit koettu hyviksi ja auttaneet arvioimaan omaa osaamistaan.
• maisterivaiheen orientoivan kirjallisuuden tentti soveltavine kysymyksineen on koettu hyväksi. Tentti oli itsessään oppimistilanne.
• maisterivaiheen kvalitatiivinen tutkimusote-kurssi on nähty toimivana kokonaisuutena.

Risut ja kehittämisen aiheet:

• opinto-ohjaus

·         Opintojen alkuvaiheessa opetuutorin rooli tuotava selkeämmin esille ja opiskelijoita olisi kannustettava pyytämään apua tarvittaessa. Erilaiset opinto-ohjauksen muodot olisi tuotava nykyistä selkeämmin esille, koska opiskelijat eivät tiedä, mistä ja keneltä hakea apua missäkin tilanteessa. Tässä on tilaus tiedotuksen ja opintoneuvonnan tehostamiselle, joka edesauttaa osaltaan valmistumista.

ü  Oppiainevastaava ottaa asian puheeksi oppiaineessa.

• tuutoreiden koulutuksessa on huomioitava se, että he osaavat neuvoa fukseja, mistä he voivat pyytää apua. Tuutoreiden on hyvä tietää, miten opintoneuvonta toimii.

ü  Oppiainevastaava näytti paperin joka on jaettu kaikille tutoreille. Siinä ilmaistiin hyvin selkeästi kehen ottaa yhteyttä missäkin asiassa. Tutorointipakettia pyritään kehittämään selkeämmäksi, jotta viesti varmasti välittyy.

• weboodin palautemahdollisuus tulisi tuoda fukseille selkeämmin esille. Jos palautteenantoa muokattaisiin läpinäkyvämmäksi, lisäisi se vastausintoa. 
• kandin pitkä sivuaine

·         sivuaineen valinta koettu haastavaksi ja vaikeaksi eikä eri vaihtoehtoja ole juurikaan aikaa kokeilla, jos haluaa valmistua tavoiteajassa. Sivuaineen aloittaminen myös katkaisee pääaineen opinnot, joihin on päässyt juuri sisään.

·         hyvänä asiana nähtiin se, että 60 op:n kokonaisuus edistää asiantuntijuuden kehittymistä ja laajemman näkemyksen omaksumista.

·         sivuaineen valintaan kaivataan enemmän ja tukea.

ü  Sivuaineinfoja järjestetään syksyisin ja niihin osallistumista suositellaan.

·        

vaihtoehtona 60 op:n kandin sivuaineelle esitetään seuraavaa: kandidaatin tutkielma sisältäisi kaksi lyhyttä sivuainetta, joista toista jatkettaisiin maisterivaiheessa 35 op:lla (kokonaisuus yhteensä 60 op). Ehdotus koettiin hyväksi ja motivoivaksi, koska mahdollistaisi paremmin sivuaineen ”kokeilun”.  Tämä malli sopii hyvin kaksiportaisen tutkintoon eikä kandin tutkinto olisi niin raskas (60 op iso kokonaisuus kandista). Sivuaineen opiskelu ei keskeyttäisi myöskään yhtä paljon pääaineen opiskeluja. Kandin tutkinto olisi mahdollista saada nopeammin valmiiksi (koska sivuaineet saisi nopeammin tehtyä) ja sitä kautta purettaisiin etappisumaa.

ü  Ongelmaksi muodostuu kaksivaiheinen tutkintorakenne. Tutkintoa ollaan kuitenkin kehittämässä ensi vuonna ja oppiainevastaava lupasi että opiskelijoita tullaan ottamaan mukaan sen kehittämiseen.

• maisterivaiheen menetelmäkurssit

·         yhteiskuntatieteellinen tutkimusote järjestetään vain kerran vuodessa ja ryhmäkoko on rajoitettu, minkä vuoksi osa opiskelijoista ei mahdu kurssille.  Kehitysideana esitettiin vaihtoehtoa, jossa sekä syksyllä että keväällä järjestettäisiin kurssit eri teemoilla (esim. syksyllä narratiivi, keväällä etnografia). Tällöin useampi opiskelija mahtuisi kurssille. Toinen vaihtoehto olisi järjestää kyseinen menetelmäkurssi samalla tavalla kuin kvalitatiivinen tutkimusote (luennot ja ryhmät).

ü  Opetusvelvoite on tällä hetkellä ihan maksimoitu kasvatustieteen opettajilla. Kurssimuotoja voi toki kehittää ja palaute otetaan huomioon.

• osaa syventävistä sisältöopinnoista (esim. comparative education, aikuiskasvatuksen etiikka) järjestetään vain joka toinen vuosi, mikä hankaloittaa opintojen suunnittelu. Toinen vaikeuttava tekijä on joidenkin kurssien rajoitetut kiintiöt  Tämä johtaa siihen, että joutuu valitsemaan kursseja, jotka eivät oikeasti kiinnosta, jos haluaa valmistua ajoissa. Jos haluaa tietyn suuntautumisvaihtoehdon maisterin tutkintoon, on käytävä tietyt kurssit ja tällöin joutuu odottamaan niiden järjestämistä.

ü  Palaute huomioitu.

• jos kurssien järjestämisajankohdan tietäisi aiemmin (esim. ensi lukuvuoden kurssit jo vuoden alussa), olisi opintoja helpompi suunnitella. Tällöin opiskelijat välttyisivät myös ikäviltä yllätyksiltä, ettei jotain kurssia järjestetäkään seuraavana lukuvuonna.

ü  Pyritään tiedottamaan oppiaineen puolelta mahdollisimman aikaisin. Ongelmana on ettei kursseja pystytä lyömään lukkoon kovin aikaisessa vaiheessa.

• tutkintoon kuuluvia kieliopintoja järjestetään rajoitetusti ja se hidastaa osaltaan valmistumista, jos ei mahdu ryhmiin. Jos opiskelija haluaisi käydä ruotsin opinnot jo ensimmäinen vuoden aikana, ei se yleensä onnistu, koska ryhmissä on sen verran paljon loppuvaiheen opiskelijoita.

ü  Oppiainevastaava selvittää tilannetta kielikeskuksen kanssa.

- Erna