Viime sunnuntain jälkeen Facebookin newsfeed on täyttynyt Pekka Haavisto-ilmiön aiheuttamasta hypetyksestä. Samalla olen tehnyt huomion, ettei yksikään FB-kaverini ole kirjoittanut mitään Sauli Niinistöä ylistävää. Tiedän kuitenkin monia, joille numero 6 on ainoa oikea.
Vaikka itsekin raapustan äänestyslappuun numeron 2, alkaa toisen ehdokkaan asiaton mollaaminen jo pursuta korvista ulos (kiva kuitenkin, että sitä on edessä vielä 11 päivää).
Onko Saulia noloa äänestää? Onko coolimpaa kertoa äänestävänsä Haavistoa, koska se on jotenkin poliittisesti korrektimpaa? Samoin kuin Timo Soinin haukkuminen?
Viime päivinä olen kuullut aivan liian usein tuttaviani haukuttavan ahdasmielisiksi, homovihaajiksi tai natseiksi vain sillä perusteella, että he ovat kertoneet äänestävänsä Niinistöä. Mutta onko esimerkiksi homo presidentti itseisarvo? Äänestämällä ihmistä vain hänen seksuaalisen suuntautumisen perusteella annat oikeuden muille olla myös äänestämättä häntä juuri sen takia.
Entäpä koulutus? Millainen arvo se on suomalaisille?
Muistakaa, etteivät radikaaleimmat kannattajat myöskään kerro ehdokkaasta todellisuudessa mitään. Jos NRA:n Suomen yksikkö kannattaa Niinistöä, ei se tee ehdokkaasta asehullua sovinistia. Eiväthän Haavistonkaan kannattajat tee hänestä pilvipäätä. Tavallaan Haavisto, 54, edustaa menneisyyttä siinä missä 64-vuotias Niinistökin.
Ennakkoäänestys alkoi tänään 25.1.
Äänestä ketä itse haluat.
Älä käske muita äänestämään siten kuin itse haluat.
keskiviikko 25. tammikuuta 2012
perjantai 13. tammikuuta 2012
Suomi, koulun ihmemaa
Yle Areenassa on vielä 29 päivän ajan nähtävänä amerikkalainen dokumentti, joka kertoo suomalaisen koulujärjestelmän ihmeellisyydestä. Keskeisenä menestystekijänä pidetään erityisesti laadukasta opettajankoulutusta ja opetusharjoittelua. Lisäksi kiiteltiin ajattelun taitojen opettamista oppilaille ja sitä, kuinka oppilaat saavat opiskella omalla tyylillään ja käyttää itselleen sopivimpia oppimistyylejä. Suomalaisen koulujärjestelmän puutteisiin ja kehittämiskohteisiin dokumentti ei juuri pureudu.
Ehkä hieman yllättäen, yhdeksi keskeisimmäksi suomalaisten koulujen menestystä selittäväksi tekijäksi nostettiin luottamus. Suomalaisen yhteiskunnan nähdään perustuvan pitkälti luottamukseen ja opetusalalla menestystekijäksi nähdään Opetushallituksen luottamus kouluihin, koulujen luottamus opettajiinsa, opettajien luottamus oppilaisiinsa ja oppilaiden luottamus opettajiinsa. Opettajiin luotetaan, koska heidät on koulutettu hyvin ja he ovat oman alansa ammattilaisia. Suomalaiset kysyvätkin dokumentissa, miksi opettajiin ei tulisi luottaa: heidäthän on koulutettu tekemään "hyvää työtä".
Areenassa dokumentti on nähtävissä osoitteessa: http://areena.yle.fi/video/1326310637220
Lisäksi Youtubesta löytyy kyseisen dokumentin traileri: http://www.youtube.com/watch?v=bcC2l8zioIw
Ehkä hieman yllättäen, yhdeksi keskeisimmäksi suomalaisten koulujen menestystä selittäväksi tekijäksi nostettiin luottamus. Suomalaisen yhteiskunnan nähdään perustuvan pitkälti luottamukseen ja opetusalalla menestystekijäksi nähdään Opetushallituksen luottamus kouluihin, koulujen luottamus opettajiinsa, opettajien luottamus oppilaisiinsa ja oppilaiden luottamus opettajiinsa. Opettajiin luotetaan, koska heidät on koulutettu hyvin ja he ovat oman alansa ammattilaisia. Suomalaiset kysyvätkin dokumentissa, miksi opettajiin ei tulisi luottaa: heidäthän on koulutettu tekemään "hyvää työtä".
Areenassa dokumentti on nähtävissä osoitteessa: http://areena.yle.fi/video/1326310637220
Lisäksi Youtubesta löytyy kyseisen dokumentin traileri: http://www.youtube.com/watch?v=bcC2l8zioIw
maanantai 9. tammikuuta 2012
HYYn edustajiston 1. kokous
HYY:n edustajisto kokousti ensimmäistä kertaa 1.12. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan- seuraa siis tietoa siitä, miten ylioppilaskunnan ylintä päättävää valtaa on käytetty uuden edustajiston toimesta ensimmäisessä kokouksessa. Tulevaisuudessa Liitutaulu-blogiin ilmestynee edustajistokuulumisia peducalaisilta edustajiston jäseniltä yli ryhmärajojen. Keskustelu blogiteksteistä ja edustajiston päätöksistä on sallittua (ja toivottavaa) esimerkiksi täällä blogissa.
Edustajiston kokoukset ovat muodoltaan ja tyyliltään hyvin erilaisia, kuin vaikkapa ainejärjestöjen kokoukset: esimerkiksi puheenvuorot tulee pyytää kirjallisina ja kokouksen puheenjohtaja kutsuu puhujat yksitellen salin eteen puhujanpönttöön pitämään puheenvuoronsa. Myös puheenvuorojen kommentointimahdollisuutta tulee pyytää kirjallisena. Käytännöt vaikuttivat etukäteen hyvin jäykiltä, mutta kokous sujui suhteellisen jouhevasti, ja jäykillä käytänteillä on varmasti merkittävä rooli siinä, miksi kokous sujui suhteellisen hallitusti.
Kokoussali oli ääriään myöten täynnä, ja salin reunoilla istuskeli ainakin HYYn hallituslaisia, varaedaattoreja, HYYn henkilökuntaa ja muita ylioppilaskunnan jäseniä: edustajiston kokouksethan ovat avoimia kaikille ylioppilaskunnan jäsenille. Muut kiinnostuneet voivat pyytää läsnäolo-oikeutta kokoukseen puheenjohtajalta.
Kokouksen alussa valittiin hallituksen muodostaja. Hallituksen muodostajaksi ehdotettiin kolmea eri henkilöä, joista äänestettiin suljetulla lappuäänestyksellä. Hallituksen muodostajaksi valittiin Jannica Aalto HYALista. Lisäksi nimettiin myös HYYn hallitus, jonka muodostavat tällä kaudella HYAL, Osakunnat sekä HELP.
Tämän lisäksi edustajistoryhmät järjestäytyivät, eli ilmoittivat edustajistoryhmien puheenjohtajista sekä veivät kokouksen puheenjohtajalle kirjallisen ilmoituksen edustajistoryhmästään. Tämän lisäksi valittiin myös valmisteluvaliokunta, joka aina ennen edustajiston kokouksia käy läpi kokouksessa käsiteltäviä asioita ja keskustelee niihin ehdotetuista muutoksista. Valmisteluvaliokunnassa on jäseniä kaikista edustajiston ryhmistä. Valmisteluvaliokunnan puheenjohtajaksi nimettiin suurimman oppositioryhmän edustaja, Sitoutumattoman Vasemmiston (SitVas) Jaakko Rissanen.
Tarkoituksena oli, että kauden ensimmäisessä kokouksessa oltaisiin käsitelty sekä HYYn kaupunkiohjelma vuosille 2012-2015, että HYYn tavoiteohjelma vuodelle 2012. Kokouksessa päätettiin kuitenkin pöydätä, eli siirtää seuraavaan kokoukseen, kaupunkiohjelma, sillä osa ryhmistä koki, ettei kaupunkiohjelmaa oltu ryhmien sisällä ehditty käsitellä tarpeeksi.
Tavoiteohjelma herätti runsaasti keskustelua, ja siihen tehtiin kaikkien ryhmien toimesta muutosehdotuksia. Vääntöä käytiin niin yksittäisistä sanamuodoista kuin konkreettisista lisäyksistä ja poistoista ohjelmaan. Poistoista ja lisäyksistä äänestettiin käsiäänestyksellä, usein hyvin nopeinkin kääntein, ja ainakin itsestäni tuntui, että ohjelmaa käsiteltiin melko hurjalla vauhdilla. Ainakin itsestäni on hankalaa pähkäillä, mikä sanamuoto kuulostaa parhaalta, jos vertailen niitä pelkän kuulokuvan perusteella. Toisaalta kaikki paikalla olleet edustajiston jäsenet olivat perehtyneet dokumenttiin etukäteen, joten sisällöt olivat varmasti kaikille etukäteet tiedossa. Lisäksi muutosehdotuksista oli keskusteltu etukäteen ryhmien sisällä sekä ryhmien puheenjohtajistot olivat olleet yhteydessä toisiinsa ennen kokousta.
HYYn tavoiteohjelmassa linjataan siis seuraavan vuoden keskeisiä tavoitteita nelisivuisessa dokumentissa. Tavoiteohjelmassa linjattiin esimerkiksi siitä, että HYY tulee seuraavana vuonna perustamaan "pöyristyttävä radikaalin idearyhmän" liittyen World Student Capital- projektiin- nähtäväksi jää, mihin kaikkeen tämä radikaali idearyhmä tulee ottamaan kantaa ja minkälainen sen rooli tulee ylioppilaskunnassa olemaan.
Kokous päätettiin ilmoitusasioihin (edustajiston ja HYYn hallituksen edellisten kokousten päätösluetteloiden hyväksymiseen), jonka jälkeen edustajistoryhmät lähtivät vielä jouluglögeille Uudelle ylioppilastalolle.
Vinkkinä edariasioista kiinnostuneille: Liitutaulu- blogin lisäksi sosiaalityön opiskelija (HYALilainen) kirjoittaa blogia omista kokemuksistaan HYYn edustajistossa. Tsekkaa ihmeessä! http://blogs.helsinki.fi/nadasi/
Terkuin Lotta,
HYALin edaattori ja peducalainen
Edustajiston kokoukset ovat muodoltaan ja tyyliltään hyvin erilaisia, kuin vaikkapa ainejärjestöjen kokoukset: esimerkiksi puheenvuorot tulee pyytää kirjallisina ja kokouksen puheenjohtaja kutsuu puhujat yksitellen salin eteen puhujanpönttöön pitämään puheenvuoronsa. Myös puheenvuorojen kommentointimahdollisuutta tulee pyytää kirjallisena. Käytännöt vaikuttivat etukäteen hyvin jäykiltä, mutta kokous sujui suhteellisen jouhevasti, ja jäykillä käytänteillä on varmasti merkittävä rooli siinä, miksi kokous sujui suhteellisen hallitusti.
Kokoussali oli ääriään myöten täynnä, ja salin reunoilla istuskeli ainakin HYYn hallituslaisia, varaedaattoreja, HYYn henkilökuntaa ja muita ylioppilaskunnan jäseniä: edustajiston kokouksethan ovat avoimia kaikille ylioppilaskunnan jäsenille. Muut kiinnostuneet voivat pyytää läsnäolo-oikeutta kokoukseen puheenjohtajalta.
Kokouksen alussa valittiin hallituksen muodostaja. Hallituksen muodostajaksi ehdotettiin kolmea eri henkilöä, joista äänestettiin suljetulla lappuäänestyksellä. Hallituksen muodostajaksi valittiin Jannica Aalto HYALista. Lisäksi nimettiin myös HYYn hallitus, jonka muodostavat tällä kaudella HYAL, Osakunnat sekä HELP.
Tämän lisäksi edustajistoryhmät järjestäytyivät, eli ilmoittivat edustajistoryhmien puheenjohtajista sekä veivät kokouksen puheenjohtajalle kirjallisen ilmoituksen edustajistoryhmästään. Tämän lisäksi valittiin myös valmisteluvaliokunta, joka aina ennen edustajiston kokouksia käy läpi kokouksessa käsiteltäviä asioita ja keskustelee niihin ehdotetuista muutoksista. Valmisteluvaliokunnassa on jäseniä kaikista edustajiston ryhmistä. Valmisteluvaliokunnan puheenjohtajaksi nimettiin suurimman oppositioryhmän edustaja, Sitoutumattoman Vasemmiston (SitVas) Jaakko Rissanen.
Tarkoituksena oli, että kauden ensimmäisessä kokouksessa oltaisiin käsitelty sekä HYYn kaupunkiohjelma vuosille 2012-2015, että HYYn tavoiteohjelma vuodelle 2012. Kokouksessa päätettiin kuitenkin pöydätä, eli siirtää seuraavaan kokoukseen, kaupunkiohjelma, sillä osa ryhmistä koki, ettei kaupunkiohjelmaa oltu ryhmien sisällä ehditty käsitellä tarpeeksi.
Tavoiteohjelma herätti runsaasti keskustelua, ja siihen tehtiin kaikkien ryhmien toimesta muutosehdotuksia. Vääntöä käytiin niin yksittäisistä sanamuodoista kuin konkreettisista lisäyksistä ja poistoista ohjelmaan. Poistoista ja lisäyksistä äänestettiin käsiäänestyksellä, usein hyvin nopeinkin kääntein, ja ainakin itsestäni tuntui, että ohjelmaa käsiteltiin melko hurjalla vauhdilla. Ainakin itsestäni on hankalaa pähkäillä, mikä sanamuoto kuulostaa parhaalta, jos vertailen niitä pelkän kuulokuvan perusteella. Toisaalta kaikki paikalla olleet edustajiston jäsenet olivat perehtyneet dokumenttiin etukäteen, joten sisällöt olivat varmasti kaikille etukäteet tiedossa. Lisäksi muutosehdotuksista oli keskusteltu etukäteen ryhmien sisällä sekä ryhmien puheenjohtajistot olivat olleet yhteydessä toisiinsa ennen kokousta.
HYYn tavoiteohjelmassa linjataan siis seuraavan vuoden keskeisiä tavoitteita nelisivuisessa dokumentissa. Tavoiteohjelmassa linjattiin esimerkiksi siitä, että HYY tulee seuraavana vuonna perustamaan "pöyristyttävä radikaalin idearyhmän" liittyen World Student Capital- projektiin- nähtäväksi jää, mihin kaikkeen tämä radikaali idearyhmä tulee ottamaan kantaa ja minkälainen sen rooli tulee ylioppilaskunnassa olemaan.
Kokous päätettiin ilmoitusasioihin (edustajiston ja HYYn hallituksen edellisten kokousten päätösluetteloiden hyväksymiseen), jonka jälkeen edustajistoryhmät lähtivät vielä jouluglögeille Uudelle ylioppilastalolle.
Vinkkinä edariasioista kiinnostuneille: Liitutaulu- blogin lisäksi sosiaalityön opiskelija (HYALilainen) kirjoittaa blogia omista kokemuksistaan HYYn edustajistossa. Tsekkaa ihmeessä! http://blogs.helsinki.fi/nadasi/
Terkuin Lotta,
HYALin edaattori ja peducalainen
keskiviikko 4. tammikuuta 2012
Ketä sinä äänestit edustajistovaaleissa?
Viime lokakuussa järjestettiin ylioppilaskunnassamme edustajistovaalit. 60- henkinen edustajisto on ylioppilaskuntamme (HYYn) korkein päättävä elin, joka säätelee esimerkiksi ylioppilaskunnan taloutta sekä tekee muita päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkiin ylioppilaskuntamme jäseniin ja heidän arkeensa. Edustajisto koostuu erilaisista ryhmittymistä, joista osa on sitoutumattomia ryhmiä (esimerkiksi HYAL (Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset), HELP (Hammaslääketieteen, oikeustieteellisen, eläinlääketieteellisen, lääketieteellisen tiedekunnan ja kansainvälisiä opiskelijoita) ja osa poliittisia ryhmittymiä (esimerkiksi Sitoutumaton vasemmisto, HYYn Vihreät, Oikea Suunta). Suurin paikkamäärä on tällä hetkellä ainejärjestöläisillä, 21 paikkaa.
Äänestysprosentti vaaleissa tuntuu olevan vuodesta toiseen suurinpiirtein 35%, eli 65% ylioppilaskuntamme jäsenistä on tällä hetkellä nukkuvien puolueessa. Äänestäminen on pyritty tekemään hyvinkin helpoksi ja mukavaksi: äänestyspisteitä on jokaisella kampuksella, niissä harvemmin joutuu juurikaan jonottamaan, ja kaikille äänestäjille tarjotaan Unicafessa ateriaetu sekä ilmaiset pullakahvit. Silti 65% opiskelijoista ei äänestä. Tänä vuonna ennakkoäänestettiin hyvinkin vilkkaasti. Varsinaisena vaalipäivänä sai äänestää Minervassa, mutta ennakkoäänestämään täytyi niin halutessaan lähteä Porthaniaan: tulevina vuosina käyttäytymistieteellisen tiedekunnan äänestysintoa voisikin lisätä ennakkoäänestysmahdollisuus myös Minervassa.
Tänä vuonna edustajiston toimikausi on ainoastaan yhden vuoden, joten opiskelijoiden on helppo seurata, pitävätkö edaattorit tekemänsä lupaukset. Te, jotka vaaleissa äänestitte: ottakaa yhteyttä siihen ehdokkaaseen, jota äänestitte, ja haastakaa hänet kertomaan, mitä on edustajistossa ajanut ja minkälaisia asioita on ollut mukana päättämässä. Mitä hän on tehnyt edustajistossa vaalilupauksiensa edesauttamiseksi? Monet edaattoriehdokkaat ilmoittivat esimerkiksi vaalilehtisissään vastustavansa jäsenmaksukorotuksia, mutta silti niitä (maltillisia, yhden- kahden euron suuruisia) on luvassa myös tulevina vuosina. Te, jotka viime kerralla ette äänestäneet: ottakaa selvää, mitä tänä vuonna edustajistossa päätetään. Mihin suuntaan sinä haluat, että ylioppilaskuntaamme viedään? Ja jos meininki ei miellytä, voit myös itse asettautua ehdolle.
Lotta, HYALin (Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset) edaattori käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta ja Peducasta
Äänestysprosentti vaaleissa tuntuu olevan vuodesta toiseen suurinpiirtein 35%, eli 65% ylioppilaskuntamme jäsenistä on tällä hetkellä nukkuvien puolueessa. Äänestäminen on pyritty tekemään hyvinkin helpoksi ja mukavaksi: äänestyspisteitä on jokaisella kampuksella, niissä harvemmin joutuu juurikaan jonottamaan, ja kaikille äänestäjille tarjotaan Unicafessa ateriaetu sekä ilmaiset pullakahvit. Silti 65% opiskelijoista ei äänestä. Tänä vuonna ennakkoäänestettiin hyvinkin vilkkaasti. Varsinaisena vaalipäivänä sai äänestää Minervassa, mutta ennakkoäänestämään täytyi niin halutessaan lähteä Porthaniaan: tulevina vuosina käyttäytymistieteellisen tiedekunnan äänestysintoa voisikin lisätä ennakkoäänestysmahdollisuus myös Minervassa.
Tänä vuonna edustajiston toimikausi on ainoastaan yhden vuoden, joten opiskelijoiden on helppo seurata, pitävätkö edaattorit tekemänsä lupaukset. Te, jotka vaaleissa äänestitte: ottakaa yhteyttä siihen ehdokkaaseen, jota äänestitte, ja haastakaa hänet kertomaan, mitä on edustajistossa ajanut ja minkälaisia asioita on ollut mukana päättämässä. Mitä hän on tehnyt edustajistossa vaalilupauksiensa edesauttamiseksi? Monet edaattoriehdokkaat ilmoittivat esimerkiksi vaalilehtisissään vastustavansa jäsenmaksukorotuksia, mutta silti niitä (maltillisia, yhden- kahden euron suuruisia) on luvassa myös tulevina vuosina. Te, jotka viime kerralla ette äänestäneet: ottakaa selvää, mitä tänä vuonna edustajistossa päätetään. Mihin suuntaan sinä haluat, että ylioppilaskuntaamme viedään? Ja jos meininki ei miellytä, voit myös itse asettautua ehdolle.
Lotta, HYALin (Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset) edaattori käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta ja Peducasta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
