maanantai 19. huhtikuuta 2010

OPM: Vähemmän sisään, tehokkaasti ulos













Opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Helsingin Sanomissa:
... maltilliset supistukset eivät vaikuta tutkintojen määrään, sillä toiminta tehostuu ja opiskelijat valmistuvat nopeammin.
Uusi yliopistolaki on ollut voimassa vajaan neljä kuukautta, ja tahti vain tiivistyy. Mukana menossa muun muassa Helsingin yliopiston uuden ja nimekkään hallituksen puheenjohtaja. Väittääkö joku vielä, että elämme epäideologista aikaa?

--
Joona-Hermanni

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Tylsät hierarkiat & mahtavat yhteiset projektit













Tänä keväänä tiedekuntamme opiskelijat ovat suunnitelleet ja kohta toteuttaneet kaksi isoa ja upeaa tapahtumaa: Speksispektaakkelin Tuntematon - sinne ja takaisin, sekä Autoton Kampus Festivalin. Tapahtumia on ollut tekemässä motivoitunut, innostunut ja ilmeeltään vapautunut porukka opiskelijoita – ja yleisöäkin riittää.

Samaan aikaan ainejärjestöt, tiedekuntajärjestöt, ylioppilaskunnat ja muut perinteisiksi koetut vaikuttamiskanavat ihmettelevät, miksei koulutuspolitiikka tai vaikuttaminen kiinnosta opiskelijoita? Monilla ongelma ei ole välinpitämättömyys, vaan esteenä osallistumiselle ovat kentät, joilla vaikuttaminen nähdään hyväksyttävänä ja oikeana.

Speksit ruotivat ajankohtaisia aiheita: politiikkaa, opiskelijaelämää ja kulttuuria suorasanaisesti, näyttävän ja vuorovaikutteisen showteatterin keinoin. Autoton Kampus Festival ajaa konkreettisesti, myös yliopiston ja HYY:n ympäristöstrategioiden tukemia, kestävän kehityksen tavoitteita eteenpäin, ja iso joukko järjestöelämälle vieraita opiskelijoita on valmiina uhraamaan ison osan ajastaan yhteisen hyvän ja nastan toiminnan eteen.

Ehdotan, että loppukevään ajan taputetaan Speksin, opiskelijafestarin, vaihtokirppiksen, kasvisruokaillan, mielenosoitusten ja lukemattomien muiden tapahtumien järjestäjiä selkään siitä, että palautetaan vanha kunnon vaikuttamisen kulttuuri takaisin valtavirtaan – hyväksyttävänä ja oikeana tapana muuttaa lähiympäristöään. Työryhmät, kokoukset, vastuualueet ja hierarkiat tarjoavat vakautta, mutta myös jähmeyttä, ja ne sulkevat ison osan hyvää opiskelijameininkiä ja vaikuttamismahdollisuuksia ulkopuolelleen.

--
Joona-Hermanni

torstai 15. huhtikuuta 2010

Autoton Kampus Festival – Paina sitä paitaa













Opiskelijoiden rock-festarin suunnittelu etenee höyryjunan lailla eteenpäin: paljon ja nopeesti. Seuraavaksi painetaan (ma 19.4. klo 16 SP10) upean vaihtokirppiksen hedelmiä – opiskelijoidemme pestyjä ja yksivärisiä t-paitoja, kangaskassien ja lakanoiden ohella. Mestoille pääsee opettelemaan painamista, viettämään tovin mainiossa seurassa ja siinä sivussa voi painaa itsellensä vaikka paidan! Autoton Kampus Crew ottaa kaiken jeesin ilolla vastaan festarimatskun vääntämisessä, mutta paikalla voi hyvin käydä tekemässä nopsaankin oman kassin tai paidan. Jos omistat kameran, tuu räpsimään ja ottamaan videota! Footage käytetään ilomielin hyväksi viikon sisällä, kun mainonta lähtee käyntiin.

Matskua on valmiiksi, mutta paitoja, kangaskasseja ja lakanoita voi tuoda vielä lisää. Tää on vapaaehtoista ja ilmaista, tuu ihmeessä mukaan.

Tapahtuma löytyy kasvorekisteristä.

www.autotonkampus.com
autotonkampus@gmail.com

--
Joona-Hermanni

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Video: University Reform...Everywhere.



Suomen yliopistouudistus oli häpeällinen, röyhkeydessään historiaan jäävä salamasota jolla koko maan yliopistoverkko muutettiin yliopistojen hallintokerman hoputtaman prosessin kautta keskenään resursseista kilpailevien, huippututkimusyksikön asemasta haaveilevien tehtaiden saaristoksi. Sama henki siivilöityi välittömästi yliopistojen sisään, ja taistelu yhä kohdennetuimmista rahoituksista tekee juuri sen mitä sen halutaankin tekevän: kohdistaa resurssit sijoittajien tahdon mukaisiin kohteisiin ja tehostaa rahoitusta nauttivien yksiköiden kilpailukykyä globaaleilla tiedon tuottamisen markkinoilla. Edes paljon yliopistouudistuksen yhteydessä mainostettu "autonomia" ei kauaa lämmittänyt: markkinatoimijoiden dollaripainostuksen lisäksi valtiojohtokin sanelee yhä opetusministeriön kautta työryhmien mahtikäskyt hätätilatahdissa yliopistoihin.

Tervetuloa suomalaiseen yliopistomaailmaan 2010. Viime viikolla Minneapoliksessa järjestettiin kansainvälisestikin vierailijajoukkoa kerännyt seminaari yliopistouudistusten tuhoisista vaikutuksista yliopistoyhteisöihin kaikkialla. Summasimme seminaariin keskustelunavaukseksi tarkoitetussa videossa Suomen tilanteen maailmanlaajuisessa kontekstissa, sekä hahmottelimme mahdollisuuksia toiveikkaammalle kehitykselle jatkossa. Koko ajan kasvavan niukkuuden, jatkuvan kilpailun, eriarvoisuuden ja johtajien tavoiteohjelmien määräämän työtahdin sijaan voimme yhdessä vielä luoda jotain historiallista: rauhallisemman, avoimen ja vapaan yliopiston, sekä maailman, kaikille.
We strongly believe that with dedication [...] we can overturn these reforms, begin the historical process of creating a truly ambitious global university that is open for all and in the end, achieve truly anything.
--
Antti

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Suomen asekaupan Israeliin loputtava



Suomalainen ICAHD Finland järjestö on tehnyt ihailtavaa työtä selvittäessään vaiettua ja äärimmäisen vakavaa asiaa: suomalaisen aseteollisuuden ja valtiokoneiston asekauppoja Israeliin. Nyt järjestö on aloittanut täysimittaisen kampanjan tämän vastenmielisen asekaupan tuomiseksi suomalaisten tietoisuuteen, jotta asekauppa saataisiin loppumaan.

Muutama viikko sitten Taloussanomissa julkaistiin artikkeli aiheesta, jossa käytiin tuoreiden selvitysten pohjalta läpi suomalaisen asekaupan laajuutta Israeliin. Suomi on mm. ollut muutama vuosi sitten Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurin ohjusteknologian toimittaja Israeliin. Huolimatta siitä että ulkoministeriö on ylpeillyt Suomen alullepanijan roolista vuonna 2003 Suomen allekirjoittamassa YK:n keskeneräisessä asekauppasopimuksessa, joka toteutuessaan kieltäisi asekaupan Israeliin, on Suomi jatkanut täysimittaista asekauppaa tähän päivään saakka.

Jo viime keväänä järjestössä toimiva Bruno Jäntti oli kirjoittanut hyvin summatun avoimen kirjeen Anni Sinnemäelle, siinä toivossa että Sinnemäki ja muut yleensä vastuulliset poliitikot lopettaisivat hiljaisen suostumuksensa asekaupalle.

Maailma muuttuu kun sitä muutetaan, osallistu Suomen asekaupan Israeliin lopettamiseen - allekirjoita ICAHD Finlandin adressi.

Lisätietoa:

Anni Sinnemäelle Israelin-vierailun jälkeen julkaistu avoin kirje. (ICAHD Finland)

Bruno Jäntin ja Petter Nissisen selvitys "Suomen ja Israelin vaiettu asekauppa". (ICAHD Finland)

 Järjestö: Suomi tukee asekaupoilla Israelin sotarikoksia. (Taloussanomat)

--
Antti

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Autoton Kampus Festival tarvitsee lavan













Iloinen Autoton Kampus Crew on selvinnyt jo lähes kaikesta: väännöstä hallinnon kanssa, pakkasista, rahapulasta, rockrasismista ja yleisestä varovaisuudesta. Lavaratkaisua emme vielä ole kuitenkaan saaneet valmiiksi.


Helpon ja kevyin ratkaisu on räsymatot tai rullattava matto bändikamojen alle. Raskaampia vaihtoehtoja on erinäiset trukkilavat päällysvanerin kanssa tai peräti valmiit lavat. Jos sinulta löytyy näistä jotain, tai "tunnet tyyppejä", ota toki yhteyttä!

autotonkampus@gmail.com

www.autotonkampus.com
Autoton Kampus Festival Facebookissa.

--
Joona-Hermanni

Turku ei tykkää tussista













Jos poliisi tapaa henkilön hallusta isoja tusseja tai spraymaaleja, niin seurauksena on sakkoja, vaikka mitään ei olisi vielä maalattukaan. Lisäksi löydetyt aineet hävitetään, totesi vanhempi konstaapeli Riku Sukari Turun pääpoliisiasemalta. 
Uutisen ensimmäinen kommentti summaa: "Mistäköhän saa spraymaalin ja tussinkantoluvan?"

--
Joona-Hermanni

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Q & A













Torstaina 18.3. opiskelijat ympäri Suomen kokoontuivat omilla tavoillaan vastustamaan opetusministeriön työryhmän kuin ohimennen hahmottelemia maksullisen koulutuksen mahdollisuuksia. Helsingissäkin osoitettiin mieltä, ja kerrankin myös ainejärjestöt heräsivät innokkaasti organisoimaan yhteisen ja tärkeän asian puolesta väkeä liikkeelle. Maksuton koulutus on kirjattu perustuslakiin, ja mahdollisuuden siihen tulisi kuulua kaikille olennaisena osana mahdollisuutta kehittää itseään, tutkia asioita ja ihmetellä maailmaa voidakseen viedä sitä parempiin huomisiin.

Minua pyydettiin kertomaan kokemistani ongelmista mielenosoituksen järjestelyissä, mutta ennen sitä voin yleisesti ottaen todeta: oli upeaa että ihmiset välittivät asiasta, jakoivat flaijereita, tekivät julisteita ja banderolleja, pitivät puheita ja kokoontuivat yhdessä osoittamaan mieltään. On sanoinkuvaamattoman hienoa, että teemme yhdessä asioita ja mietimme, miksi ja miten voisimme tehdä ympärillämme olevasta maailmasta paremman, oikeudenmukaisemman ja kauniimman.

Yliopistokuviomme ovat kuitenkin vielä toistaiseksi syvällä erilaisten hierarkioiden, etuoikeuksien ja valta-asemien luomassa ansassa, jossa asioista välittävät ihmiset temmataan kummallisiin päätöksenteon kuvioihin ja tapoihin, kähmimään keskenään ja riitelemään siitä, miten parhaiten miellytettäisiin ja vaikutettaisiin vallanpitäjiin ja johtajiin yliopiston hallinnossa, opetusministeriössä tai vaikka elinkeinoelämän keskusliitossa.

Oma tiedekuntajärjestömme Conduksen hallituksen väki näki vaivaa ja laati porukalla kommenteille täysin avoimeksi asetetun ehdotuksen mielenosoituksen mediatiedotteeksi. Kommentointia tälle useamman eri ainejärjestön hallituslaisen ja tiedekuntajärjestömme koulutuspoliittisen vastaavan allekirjoittamalle tekstipohjalle annettiin useampi päivä. Kommentteja ei tullut, ja conduslaisten ehdotuksen oli voinut olettaa olevan lopullinen lehdistötiedote.

Kahden aikaan aamuyöstä 18.3. yliopistomme ainejärjestöjen keskusjärjestön HYAL:in puheenjohtaja lähetti kuitenkin mielenosoitusta järjestäneille sähköpostin, jossa hän oli kirjoittanut tiedotteen yksivaltaisesti uusiksi. Keskellä yötä tulleessa sähköpostissa annettiin "mahdollisuus" vielä kommentoida tätä puheenjohtajan omaa esitystä:
"Jos ei aamuun mennessä ole kuulunut mutinoita, otan yhteyttä HYYn koposihteeriin ja kysyn yhteystietoja eri medioihin ja lähetän viestin eteenpäin". 
Lähetin aamulla puoli kahdeksalta korjauksia tähän puheenjohtajan uusiksi laatimaan tiedotteeseen, ja samoin teki eräs toinenkin mielenosoitusta järjestelemässä ollut. Toisen viestiä lähettäneen korjaus koski yhtä sanaa, itse ehdotin kiireessä muutamia korjauksia, joilla halusin korjata lehdistötiedotteen maalailevaa sävyä, jossa opiskelijat kokoontuvat "ainejärjestöjen johdolla" ja jossa nyky-yhteiskuntaa kehutaan "sivistyneeksi" ja yliopistoamme "sivistysyliopistoksi".

Puheenjohtajan viestiin vastanneen toisen kommentoijan yksittäinen sanamuutos korjattiin tiedotteeseen, mutta omista ehdotuksistani yhtäkään ei muutettu lopulliseen tiedotteeseen. Vaikka korjausehdotuksia teinkin, niin olen, jälkiviisaana, pahoillani etten yksinkertaisesti selkeästi puolustanut Conduksen väen alkuperäistä, pitkän kommentointimahdollisuuden alaisuudessa ollutta esitystä ja sen kirjoittamisessa ja hyväksymisessä sovellettua avointa toimintatapaa.

Näitä eri esityksiä voivat kiinnostuneet lukea oheisten linkkien takaa:

Conduksen väen 15.3. iltapäivällä lähettämä esitys
allekirjoittajinaan:

Erna Lindberg (Conduksen kopo-jaoksen puheenjohtaja)
Antti Jauhiainen (Conduksen varapuheenjohtaja)
Anna Lastujoki (Ebe ry, Conduksen kopo-jaos)
Suvi Pulkkinen (Peducan puheenjohtaja)
Vili Niinikivi (Phenomenan varapuheenjohtaja, Conduksen kopo-jaos)
Joona Mäkinen (Peducalehden päätoimittaja)
Anni Vainio (Tekstiilarien varapuheenjohtaja, Conduksen kopo-jaos)

HYAL:in puheenjohtajan 18.3. aamuyöllä lähettämä esitys
yhtä sanamuotokorjausta lukuunottamatta sama kuin 18.3. aamupäivällä lähetetty lopullinen tiedote


Tällaisten ristiriitojen esiintuominen on tärkeää, ja on hienoa että minua pyydettiin asiaa selventämään. Liian usein päätöksenteko ja keskustelu asioista jää liian myöhäiseksi tai siihen ei anneta mitään mahdollisuutta, peläten ristiriitoja tai keskeneräisten asioiden "ikävää" repimistä. Näin tehtäessä kampitetaan aina mahdollisuus laajempaan keskusteluun, tehdyistä virheistä oppimiseen ja avoimempaan päätöksentekoon. Siksi tämän tapauksen seikkaperäinen kuvailu - en haluaisi noudattaa Matti Vanhasen neuvoja, joiden mukaan päätöksistä vatvominen etukäteen on tarpeetonta, ja jälkikäteen niistä taas on turha nurista. Mitä siis voimme oppia:

1) Päätökset pitäisi tehdä ajan kanssa osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien takaamiseksi
2) Päätöksistä pitäisi keskustella ja ottaa huomioon keskustelijoiden kommentit

HYAL:in puheenjohtaja ei antanut kunnollista aikaa yhteisellä keskustelulla laaditun tekstin ohittavan, uusiksi kirjoittamansa tekstin kommentointiin eikä ottanut huomioon allekirjoittaneen minimaalisissa aikarajoissa laadittuja kommentteja siihen. Hallituskuvioissa voidaan toivottavasti oppia tästä, ja toimia jatkossa tarkemmin - puheenjohtajillakaan ei ole oikeutta toimia toisten ihmisten ohi, vaan hommia tehdään isolla porukalla ja yhdessä, huomioonottavaisesti, moniäänisesti ja kehitysehdotuksille avoimesti.

Tärkeintä tässä kaikessa kuitenkin oli, että ainejärjestöissäkin kokoonnuttiin järjestämään mielenosoitusta, vaatimaan perusoikeuksien säilyttämistä ja ihmislähtöisempää suuntaa elämiselle "valistuneiden" ja talouskasvua sokeasti tuijottavien asiamieslausuntojen tulvan vastapainoksi.

Maksuton koulutus on muuta kuin yksi mielenosoitus tai epämääräinen julkilausuma-asia hallitusten vatvottavaksi - toisin kuin nyky-Suomessa, tulee maksuton koulutus kaikille kansalaisille avoimena, täysin esteettömänä oikeutena olemaan keskeinen elementti, jonka turvin voimme vielä ponnistaa parempaan yhteiskuntaan, jossa ihmiset välittävät toisistaan ja ovat aidosti päättämässä elämänsä ja yhteisöjensä tulevaisuudesta, uskaltaen avata niille jatkuvasti kirjavampia, tasa-arvoisempia ja rohkeampia horisontteja.

--
Antti

OPISKELIJOIDEN TAVOITTEET OPETTAJANKOULUTUKSELLE

Vaikka LO-opiskelijoiden torikokouksesta on vierähtänyt jo tovi, ei aiheet ole vielä mitenkään vanhentuneita - päinvastoin. Alla muistiinpanoja tapahtumasta 24.2. Muistathan kommata ja kertoa oliko kokouksen yli 20 päinen väki väärässä vai oikeassa.

Erilaisia tapoja arviointiin
- Tentit eivät kannusta oppimaan eivätkä mittaa opittua parhaalla mahdollisella tavalla. Eri tenteissä kysytään usein samoja asioita, jotka eivät välttämättä ole edes linjassa opintojakson tavoitteiden kanssa. Koulutuksen on näytettävä mallia monipuolisen arvioinnin toteuttamisessa ja palautteen antamisessa. Oppimispäiväkirjat, portfoliot, projektityöt ja esseet osaksi arviointia! Menneiden kurssien materiaalia ja oman oppimisen kehittymisen reflektointia tukevaa aiempien esseiden ja aiheiden käsittely lisäisi oppimisen merkityksellisyyttä.

Palautejärjestelmä kuntoon
- Annetun palautteen on vaikutettava opetuksen käytäntöihin ja laatuun. Opiskelijan on saatava palautetta suorituksistaan ja kurssipalautteen konkreettiset vaikutukset tuotava näkyviin. Palautteeseen tarvitaan vuorovaikutuksellisuutta opiskelijan ja opettajan välillä.

Opiskelijat mukaan tutkimusryhmiin
- Konkreettinen yhteys tutkimusryhmiin pitää opiskelumotivaatiota yllä ja virittää opiskelijalle uutta uteliaisuutta tulevaan oppimiseen. Opintojaksoille todellisia tutkimustehtäviä laitoksemme tutkimusryhmissä, joissa mahdollista opiskelijan omaehtoinen suuntautuminen eri tutkimuskysymyksiin ja syventyminen aihepiireihin, tukien opiskelijan käsitystä käytännön tutkimustyöstä ja samalla myös vieden eteenpäin tutkimusryhmissä tehtävää tutkimusta.

Yhteiset perusopinnot
- Jokaisella opiskelijalla on valmistuttuaan oltava sellainen osaaminen, minkä varassa on valmis kohtaamaan koulumaailman haasteet. Kaikille opiskelijoille yhteiset perusopinnot, joihin sisältyy erityispedagogiikkaa, kasvatuspsykologiaa ja monikulttuurisuuskasvatusta (10 op kutakin). Opintoihin luotava jatkuvuutta niin, että esimerkiksi erityispedagogiikan opintojaksot ovat sidottuja toisiinsa. Maisterivaiheessa mahdollisuus syventää ja erikoistua.

Päällekkäisyys poistettava, opetusta eheytettävä
- Ainedidaktiikan opintojaksojen luento-osuuksissa on todella paljon päällekkäisyyttä. Opettajien on tehtävä yhteistyötä, jotta he tietävät mitä heidän kollegansa opettavat. Luentosarjoja yhdistämällä opetus eheytyy ja resursseja säästyy ryhmäopetukseen. Perusopetuksen aihekokonaisuuksien näyttävä monialaisissa opinnoissa.

Omaehtoista opiskelua tuettava & henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyötä lisättävä

- Lukupiireistä ja itsenäisestä opiskelusta opintopisteitä.
- Henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistä tekemistä ja kohtaamista kehitettävä monipuolisesti

Yhteys koulutodellisuuteen aiemmin
- Osa monialaisesta praktikumista jo ensimmäiseen opiskeluvuoteen. Ensimmäisen opiskeluvuoden 4. periodissa oltava lyhyt harjoittelu norssissa omalla kummiluokalla, jossa harjoitellaan matematiikkaa ja äidinkieltä sekä taito- ja taideaineita. Opittuja taitoja ja ideoita on voitava soveltaa käytäntöön jo opintojen kandivaiheessa.
- Lapset viettävät valtavan osan ajastaan uusissa mediaympäristöissä – ilman kasvattajan turvallista läsnäoloa ja ohjausta. Opettajat kokevat uuden teknologian usein turhauttavaksi ja ahdistavaksi, ja koulutusta ei ole oikeastaan tarjolla. Perusteellista, kriittistä ja pedagogista mediakasvatusta ja -ohjausta tarvitaan enemmän kuin koskaan, ja luokanopettajan koulutus ei tarjoa nykyisellään tähän minkäänlaista kompetenssia.

Hakuammuntaa ja putkimäkeä

Opetusministeriön työryhmä on ehdottanut korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamista. Työryhmä ehdottaa, että opiskelijat valitaan pääosin ylioppilas- tai ammattitutkinnon arvosanojen perusteella, jotta nuoret siirtyisivät nopeammin toiselta asteelta korkeakouluopintoihin. Lisäksi ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien nuorten asemaa halutaan parantaa luomalla erillisvalinta jo opiskelupaikan omaaville.

Ehdotuksiin kuuluu myös, että haku korkeakouluihin tapahtuisi laajempiin kokonaisuuksiin kuten tiedekuntiin tai koulutusaloille, ei suoraan oppiaineeseen kuten nykyisin. Työryhmä korostaa tavoitteellisen opinto-ohjauksen tärkeyttä - lukiosta ei lähdettäisi ilman jatko-opintosuunnitelmaa. Sen laatiminen on opiskelijan ja koulun yhteinen tehtävä.


HYYn ja monien muiden ylioppilaskuntien mukaan Lehikoisen työryhmän ehdotukset sujuvoittaisivat koulutusjärjestelmää. Ne lausuvat tukensa erityisesti toisen asteen opinto-ohjauksen parantamiselle mutta pitävät ongelmallisena siitä, että opiskelijavalinnat perustuisivat niin vahvasti yo-arvosanoihin.


Mitä mieltä sinä olet?
* Kuinka turhista välivuosista, monen kevään hakurumbasta ja pieleen menneistä koulutusvalinnoista päästäisiin eroon? Pitääkö yo-tutkinnon asemaa vahvistaa vai peräti poistaa?
* Mikä sujuvoittaisi sinun opintojen etenemistäsi? Tukeeko yliopisto sinua valmistumaan tavoiteajassasi?

Laita kommenttia, käydään keskustelua!


Lue lisää: ylioppilaskuntien kommentti ja OPM:n työryhmän tiedote


Suvi

lauantai 3. huhtikuuta 2010

Go sing, too loud



Sigur Rós yhtyeen ihana laulaja on ryhtynyt soolouralle sillä välin kun muu bändi kuuleman mukaan tekee lapsia. Uuden "Go" -levynsä tähtihetkiin kuuluu uljas "Go Do", jonka video livenä Liitutaululla ohessa. Kauniin kappaleen sanoituksissa on hyvää vibaa, joka pätkätöiden lomassa, asuntolainaa ja uramahdollisuuksia kohti puurtaessa saattaa unohtua: me voimme saavuttaa niin paljon enemmän, mitä tahansa haluamme.
"We should always know that we can do everything".
Hyvin sanottu Jónsi, hyvin sanottu.

--
Antti

Huonoja uutisia Kainuusta - mutta myös toivoa tulevasta



Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, jossa opettajia on koulutettu vuodesta 1900 lähtien, päätettiin lakkauttaa Oulun yliopiston johdon toimesta. Liitutaululla surraan jälleen kerran yhden hallituksen päätöstä, jossa tuhansien koulutuksestaan välittäneiden opiskelijoiden ja opettajien tahdon yli käveltiin vedoten "huippututkimuksen edellytyksiin" ja "kansainväliseen kilpailukykyyn". Kajaanin koulutuksen väki, Helsingissä ollaan vahvasti puolellanne!

Kainuun lähellä, Hyrynsalmella, vastarinta kuitenkin nostaa päätään. Kuten aina kaikkialla missä ihmisten omaa päätäntävaltaa pilkkanaan pitävän talousjärjestyksen mahtikäskyt kaikuvat, myös Kainuussa julmat päätökset tapahtuvat hanttiin pistävän kansanvallan varjossa. Hyrynsalmella lukiolaiset valtasivat lopetuspäätöksen saaneen koulunsa, vedoten oikeuteensa kamppailla yhteisönsä puolesta, kesken oleviin hallintokanteluihin ja pienen koulun erinomaiseen henkeen ja opetukseen. Eikö ihmisillä ole itse oikeutta päättää, kuinka elinvoimainen heidän yhteisönsä on?

Liitutaulun lukijoilla on mahdollisuus osoittaa tukensa Hyrynsalmen lukiolaisille allekirjoittamalla adressi osoitteessa http://www.adressit.com/hyrynlukio

10000 nimeä adressissa Kajaanin opettajankoulutuksen puolesta, tai yli 3000 psykologian laitoksen säilyttämisen puolesta eivät pelastaneet näitä, mutta vaikka vallankäyttäjät nauravat adresseille niin jokainen nimi auttaa ja alleviivaa niitä ongelmia, joiden keskellä olemme - omien yhteisöjensä puolesta kamppailevat ihmiset eivät saa päättää omasta tulevaisuudestaan, vaan joutuvat alistumaan hallitusten ja edustajistojen "valistuneisiin" päätöksiin.

Onneksi, kuten aina, voimme auttaa toinen toisiamme ja osoittaa, että välitämme muustakin kuin opintopisteistä ja tuntipalkasta. Laita nimi Hyrynsalmen lukiolaisten adressiin ja heitä virtuaaliset yläfemmat rohkeille opiskelijakavereillemme Kainuussa!

--
Antti