Torstaina 18.3. opiskelijat ympäri Suomen kokoontuivat omilla tavoillaan vastustamaan opetusministeriön työryhmän kuin ohimennen hahmottelemia maksullisen koulutuksen mahdollisuuksia.
Helsingissäkin osoitettiin mieltä, ja kerrankin myös ainejärjestöt heräsivät innokkaasti organisoimaan yhteisen ja tärkeän asian puolesta väkeä liikkeelle. Maksuton koulutus on kirjattu perustuslakiin, ja mahdollisuuden siihen tulisi kuulua kaikille olennaisena osana mahdollisuutta kehittää itseään, tutkia asioita ja ihmetellä maailmaa voidakseen viedä sitä parempiin huomisiin.
Minua pyydettiin kertomaan kokemistani ongelmista mielenosoituksen järjestelyissä, mutta ennen sitä voin yleisesti ottaen todeta: oli upeaa että ihmiset välittivät asiasta, jakoivat flaijereita, tekivät julisteita ja banderolleja, pitivät puheita ja kokoontuivat yhdessä osoittamaan mieltään. On sanoinkuvaamattoman hienoa, että teemme yhdessä asioita ja mietimme, miksi ja miten voisimme tehdä ympärillämme olevasta maailmasta paremman, oikeudenmukaisemman ja kauniimman.
Yliopistokuviomme ovat kuitenkin vielä toistaiseksi syvällä erilaisten hierarkioiden, etuoikeuksien ja valta-asemien luomassa ansassa, jossa asioista välittävät ihmiset temmataan kummallisiin päätöksenteon kuvioihin ja tapoihin, kähmimään keskenään ja riitelemään siitä, miten parhaiten miellytettäisiin ja vaikutettaisiin vallanpitäjiin ja johtajiin yliopiston hallinnossa, opetusministeriössä tai vaikka elinkeinoelämän keskusliitossa.
Oma tiedekuntajärjestömme Conduksen hallituksen väki näki vaivaa ja laati porukalla kommenteille täysin avoimeksi asetetun ehdotuksen mielenosoituksen mediatiedotteeksi. Kommentointia tälle useamman eri ainejärjestön hallituslaisen ja tiedekuntajärjestömme koulutuspoliittisen vastaavan allekirjoittamalle tekstipohjalle annettiin useampi päivä. Kommentteja ei tullut, ja conduslaisten ehdotuksen oli voinut olettaa olevan lopullinen lehdistötiedote.
Kahden aikaan aamuyöstä 18.3. yliopistomme ainejärjestöjen keskusjärjestön HYAL:in puheenjohtaja lähetti kuitenkin mielenosoitusta järjestäneille sähköpostin, jossa hän oli kirjoittanut tiedotteen yksivaltaisesti uusiksi. Keskellä yötä tulleessa sähköpostissa annettiin "mahdollisuus" vielä kommentoida tätä puheenjohtajan omaa esitystä:
"Jos ei aamuun mennessä ole kuulunut mutinoita, otan yhteyttä HYYn koposihteeriin ja kysyn yhteystietoja eri medioihin ja lähetän viestin eteenpäin".
Lähetin aamulla puoli kahdeksalta korjauksia tähän puheenjohtajan uusiksi laatimaan tiedotteeseen, ja samoin teki eräs toinenkin mielenosoitusta järjestelemässä ollut. Toisen viestiä lähettäneen korjaus koski yhtä sanaa, itse ehdotin kiireessä muutamia korjauksia, joilla halusin korjata lehdistötiedotteen maalailevaa sävyä, jossa opiskelijat kokoontuvat "ainejärjestöjen johdolla" ja jossa nyky-yhteiskuntaa kehutaan "sivistyneeksi" ja yliopistoamme "sivistysyliopistoksi".
Puheenjohtajan viestiin vastanneen toisen kommentoijan yksittäinen sanamuutos korjattiin tiedotteeseen, mutta omista ehdotuksistani yhtäkään ei muutettu lopulliseen tiedotteeseen. Vaikka korjausehdotuksia teinkin, niin olen, jälkiviisaana, pahoillani etten yksinkertaisesti selkeästi puolustanut Conduksen väen alkuperäistä, pitkän kommentointimahdollisuuden alaisuudessa ollutta esitystä ja sen kirjoittamisessa ja hyväksymisessä sovellettua avointa toimintatapaa.
Näitä eri esityksiä voivat kiinnostuneet lukea oheisten linkkien takaa:
Conduksen väen 15.3. iltapäivällä lähettämä esitys
allekirjoittajinaan:
Erna Lindberg (Conduksen kopo-jaoksen puheenjohtaja)
Antti Jauhiainen (Conduksen varapuheenjohtaja)
Anna Lastujoki (Ebe ry, Conduksen kopo-jaos)
Suvi Pulkkinen (Peducan puheenjohtaja)
Vili Niinikivi (Phenomenan varapuheenjohtaja, Conduksen kopo-jaos)
Joona Mäkinen (Peducalehden päätoimittaja)
Anni Vainio (Tekstiilarien varapuheenjohtaja, Conduksen kopo-jaos)
HYAL:in puheenjohtajan 18.3. aamuyöllä lähettämä esitys
yhtä sanamuotokorjausta lukuunottamatta sama kuin 18.3. aamupäivällä lähetetty lopullinen tiedote
Tällaisten ristiriitojen esiintuominen on tärkeää, ja on hienoa että minua pyydettiin asiaa selventämään. Liian usein päätöksenteko ja keskustelu asioista jää liian myöhäiseksi tai siihen ei anneta mitään mahdollisuutta, peläten ristiriitoja tai keskeneräisten asioiden "ikävää" repimistä. Näin tehtäessä kampitetaan aina mahdollisuus laajempaan keskusteluun, tehdyistä virheistä oppimiseen ja avoimempaan päätöksentekoon. Siksi tämän tapauksen seikkaperäinen kuvailu - en haluaisi noudattaa
Matti Vanhasen neuvoja, joiden mukaan päätöksistä vatvominen etukäteen on tarpeetonta, ja jälkikäteen niistä taas on turha nurista. Mitä siis voimme oppia:
1) Päätökset pitäisi tehdä ajan kanssa osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien takaamiseksi
2) Päätöksistä pitäisi keskustella ja ottaa huomioon keskustelijoiden kommentit
HYAL:in puheenjohtaja ei antanut kunnollista aikaa yhteisellä keskustelulla laaditun tekstin ohittavan, uusiksi kirjoittamansa tekstin kommentointiin eikä ottanut huomioon allekirjoittaneen minimaalisissa aikarajoissa laadittuja kommentteja siihen. Hallituskuvioissa voidaan toivottavasti oppia tästä, ja toimia jatkossa tarkemmin - puheenjohtajillakaan ei ole oikeutta toimia toisten ihmisten ohi, vaan hommia tehdään isolla porukalla ja yhdessä, huomioonottavaisesti, moniäänisesti ja kehitysehdotuksille avoimesti.
Tärkeintä tässä kaikessa kuitenkin oli, että ainejärjestöissäkin kokoonnuttiin järjestämään mielenosoitusta, vaatimaan perusoikeuksien säilyttämistä ja ihmislähtöisempää suuntaa elämiselle "valistuneiden" ja talouskasvua sokeasti tuijottavien asiamieslausuntojen tulvan vastapainoksi.
Maksuton koulutus on muuta kuin yksi mielenosoitus tai epämääräinen julkilausuma-asia hallitusten vatvottavaksi - toisin kuin nyky-Suomessa, tulee maksuton koulutus kaikille kansalaisille avoimena, täysin esteettömänä oikeutena olemaan keskeinen elementti, jonka turvin voimme vielä ponnistaa parempaan yhteiskuntaan, jossa ihmiset välittävät toisistaan ja ovat aidosti päättämässä elämänsä ja yhteisöjensä tulevaisuudesta, uskaltaen avata niille jatkuvasti kirjavampia, tasa-arvoisempia ja rohkeampia horisontteja.
--
Antti
