Kokemuksia Peducasta: Elisa

Taloudenhoitaja 2009-2010

Taloudenhoitajan tehtävien plussiin kuuluu mielestäni hommien hoitaminen omaan tahtiin sekä projektiluontoisuus. Toki tätä hommaa voi tehdä myös tasaiseen tahtiin, mutta kaikki tapahtumat tuppaa menemään niin, että kun on tapahtumia ainejärjestössä, niin on tapahtumia myös tilillä. Miinuksia hommassa on kenties tarkkana oleminen ja vastuullisuus. Sitä pitää hieman ajatella ennen kuin toimii. Homma on kuitenkin pääosin mekaanista työskentelyä. Jos osaa käyttää verkkopankkia, osaa myös toimia taloudenhoitajana.

Taloudenhoitajan hommiin kuuluu myös jäsenrekisterin ylläpito, mutta se tulee kätevästi mukana. Tästä ei siis tarvitse murehtia. Eli siis kun jäsenmaksuja putkahtelee tilille, muistaa laittaa henkilöt myös exceltalukkoon.

Lähdin aikoinani tähän hommaan mukaan siksi, että tämä sopii itsenäisen työn tekijälle: ei tarvitse istua kokouksissa ja vääntää päätöksiä. Taloudenhoitajan pesti on opettanut paljon ja auttanut mm. omien talousasioiden kanssa. Varmasti hyötyä omassa elämässä myöhemminkin.

Liikuntavastaava 2010

Voin itse myöntää,etten ole ollut kovin aktiivinen liikuntavastaava. Olen ennemminkin viestien välittäjä yliopistoliikunnan ja kansalaisten välillä. Mutta liikuntavastaavalla on kätevät ominaisuudet järjestää liikuntatapahtumia ja vierailuja, joten jos vain kiinnostusta löytyy, niin hommaan mukaan. Tapahtumat saa järjestää niin kuin ne itselle parhaiten sopii oman aktiivisuuden mukaan!

Kokemuksia Peducasta: Anni

Lähdin Peducaan mukaan aluksi erityisesti sen vuoksi, että halusin lisää kavereita. Olin muuttanut toiselta paikkakunnalta ja Peduca näytti sellaiselta paikalta, jonka kautta pystyisi löytämään hauskoja uusia tuttavia, jotka opiskelisivat suunnilleen samaa alaa. No, melkein kolme vuotta Peducassa onkin vierähtänyt ja ystäviä, kavereita ja muita tuttuja on tullut tänä aikana ihan käsittämätön määrä. Paljon enemmän kuin ikinä olisin uskonut. Siinä uusiin ihmisiin tutustumisen ohessa innostuin tekemään myös paljon hauskoja ainejärjestöjuttuja. Peducasta tulikin sitten useammaksi vuodeksi täyspäiväinen harrastus. 

Aloitin ensimmäisenä vuotenani ekskursio ja Specia-vastaavana (Specia=kasvatustieteiden ammattijärjestö). Erityisesti eksku-vastaavana sai toteuttaa juuri sellaisia juttuja, mitkä itseä kiinnosti eniten, koska sain itse valita mihin haluan tutustumiskäyntejä järjestää. Specia-vastaavana sain kosketusta työelämän kasvatustieteilijöihin ja paljon tietoa siitä millaisia töitä kasvatustieteilijän on mahdollista tehdä. Specian tapahtumien kautta tutustuin myös monen muun kaupungin uskomattoman mahtaviin kasvatustieteiden opiskelijoihin. 

Toisena hallitusvuotenani toimin Peducan puheenjohtajana. Puheenjohtajan hommassa saa ehdottomasti parhaiten kuvan koko Peducan toiminnasta. Puheenjohtajana oleminen oli todella vaativa paikka, mutta oli se silti superhauskaa, koska sai jälleen toteuttaa monia mulle tärkeitä juttuja  hauskan porukan kanssa. Puheenjohtajan hommista sai myös sellaista arvokasta kokemusta, jota pystyy hyödyntämään myös myöhemmin työelämässä. 

Tänä vuonna olen vielä pyörinyt mukana Peducan toiminnassa, mutta en enää ihan niin aktiivisesti kuin aiemmin. Ympyrä sulkeutui siinä mielessä, että olen jälleen Specia-vastaava. Lisäksi toimin Peducassa tasa-arvovastaavana, mikä toteutuu pääasiassa sitä kautta, että toimin myös käyttäytymistieteiden laitoksen tasa-arvotyöryhmässä. 

Sitä voi olla vaikea ymmärtää ennen kuin sitä itse kokeilee, mutta ainakin mulle ainejärjestöjutut ovat olleet opiskelijaelämän parasta antia :) 

t.Anni

Kokemuksia Peducasta: Suvi,puheenjohtaja 2010

Puheenjohtajana toimenkuvani on kaiken kirjava. Tehtäväni on yksinkertaisuudessaan huolehtia, että kokonaisuus toimii. PJ:n tärkeimpiä tehtäviä ovat mielestäni jäsenistön kuunteleminen, yhteydenpito eri verkostoihin, hallituslaisten tukeminen ja kannustaminen heidän tehtävissään sekä keskustelun herättäminen ajankohtaisista asioista. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa lukuisia sähköposteja ja puheluita päivittäin, kokousten johtamista, opiskelijoiden kanssa keskustelemista ja tapahtumissa edustamista. Viimekädessä puheenjohtaja on vastuussa hallituksen ja yhdistyksen päätösten toimeenpanemisesta.

Lähdin hallitukseen mukaan heti fuksivuonna, ja toimin ensimmäisen hallitusvuoteni sihteerinä ja fuksi- ja tuutorvastaavana, toisena vuonna puheenjohtajana. Hauskinta mielestäni hallitustoiminnassa on opiskelijoiden asian ajaminen ja mahdollisuuksien tarjoaminen yhteiselle toiminnalle. Nauttinut olen myös suuresti siitä, millaisen joukon uusia ystäviä Peducan toiminta on tuonut mukanaan.

Hallitustoiminta on opettanut minulle paljon suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Hallitustoiminnan myötä myös omat vuorovaikutus- ja organisointitaidot ovat kehittyneet. Olen oppinut huomaamaan, kuinka muutos lähtee pienistä asioista!

Mitä voi tehdä Peducan hallituksessa?

Liitutaulussa ilmestyy lähiaikoina useita kirjoituksia Peducan hallituslaisilta. Tavoitteenamme on kertoa kokemuksia eri tehtävänkuvista ja hallituksessa toimimisesta. Jokaisen uuden hallituksen aikaan vastuualueet ovat kuitenkin sen näköisiä kun ovat hallituksessa toimivien ihmisten kiinnostuksen kohteet.

Syyskokous jolloin uusi hallitus valitaan on 23.11 klo 16.15. Kaikilla peducalaisilla on mahdollisuus lähteä mukaan, tervetuloa luomaan sinun näköistäsi toimintaa!

Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden ahdinko työllistymisessä

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on julkistanut tutumisen arvoisen raportin. Raportissa analysoidaan yleisesti ulkomaalaistaustaisten vaikeaa työllistymistä Suomessa sekä omassa osiossa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden työllistymisproblematiikkaa.

Pääpointti raportissa näyttää olevan , että työelämän asenteet ulkomaalaistaustaisia korkeakoulutettuja työnhakijoita kohtaan aiheuttavat suuren osan työllistymisen esteistä. Ihan virkistävää vaihtelua julkisuudessa pyörineeseen mielikuvaan jossa ulkomaalaistaustaiset opiskelijat esitetään usein Suomen koulutusjärjestelmän hyväksikäyttäjinä , joiden oma asenne estää Suomeen työllistymisen.

Mutta älä luota mun sanaan, käy lukemassa raportti itse. Klik klik.

- Erna

Kaksi koulutusalaa- yksi suunta?

Peduca on siinä mielessä poikkeava ainejärjestö, että se edustaa kahta eri koulutusalaa; kasvatustieteilijä- opiskelijoita ja luokanopettajaopiskelijoita. Toki useamman koulutusalan kombinaatioita löytyy muualtakin ainejärjestökentästä, mutta yhden koulutusalan ainejärjestöt ovat reilusti enemmistössä.

Kaksi pää-ainetta asettaa niin mahdollisuuksia kuin haasteitakin, erityisesti ainejärjestön hallitukselle. Toiminnan suunnittelu pyritään tekemään molempia koulutusaloja huomioiden, mutta silti järjestö tuppaa profiloitumaan jommankumman alan järjestöksi. Tänä vuonna vaakakuppi näyttää käytäväkeskustelujen perusteella kallistuvan luokanopettajien suuntaan. Muutama vuosi sitten kuppi oli toisessa päässä.

Hallituksessa toimivat ihmiset luovat paljolti sitä mielikuvaa millaisena peduca jäsenistölleen näyttäytyy. Esimerkiksi tänä vuonna hallituksessa toimii vai neljä yleisen-ja aikuiskasvatustieteen opiskelijaa , ja olemme kaikki neljännen ja viidennnen vuosikurssin opiskelijoita. Siis koko viidentoista henkilön hallituksesta. Myös hallituspestimme ovat ehkä hieman jäsenistölle näkymättömimpiä verrattuna esimerkiksi aktin pyörittämiseen.

Itse hoidan peducassa kasvatustieteen edunvalvontaa ja toimin Peducan edustajana Conduksessa  koulutuspoliittisen jaoksen puheenjohtajan roolissa. Anni toimii kasvatustieteen laitosneuvoston opiskelijaedustajana, laitoksen tasa-arvotyöryhmässä ja peducan Specia ja tasa-arvovastaavana. Marjo ja Laura toimivat yhdessä peducan varapuheenjohtajina, Marjo myös kulttuurivastaavana ja Laura sihteerinä.

Viimeisen kahden vuoden aikana olen ollut mm: seuraamassa ja neuvottelemassa oppiaineen ,laitoksen ja tiedekunnan kanssa yliopistouudistuksen tuomista muutoksista, rakentamassa  uutta laitosneuvostoa, kirjoittamassa kannanottoja maksuttoman koulutuksen puolesta, välittänyt oppiaineeseen tietoa kasvatustieteen koulutuksen epäkohdista (esim. kandi-ohjaukseen liittyvät), järjestämässä kansainvälisyyskasvatuksen seminaaria, amnesty-ekskua ja luomassa puitteita eri ainejärjestöjen toimijoille tiedon välittämiseen. 

Tiedostan kyllä, että tiedotteet näistä hukkuvat helposti sähköpostitulvaan, ja tämän vuoksi toiminta ei välity ainakaan mielikuvien tasolla jäsenistölle asti. Tämän vuoksi toivon, että myös muut hallituslaiset kirjoittaisivat tänne blogiin muutaman rivin siitä, mitä kukin on vuosien varrella Peducassa tehnyt.

Olen kuitenkin kokenut että toimiminen isossa ainejärjestössä mahdollistaa enemmän kuin rajoittaa. Resursseja on enemmän, ja poikkitieteellisyys ja eri näkökulmien huomioonottaminen harjaantuu väistämättä toimiessa eri koulutusalojen opiskelijoiden kanssa. Yhdistävä asia Peducassa on pää-aine; opiskelemme kaikki kasvatustiedettä. Itselleni käytännön opetustyön ymmärtäminen ja koulumaailmasta korviin kantautuneet infot ovat olleet korvaamaton lisä kasvutusalan ymmärtämisessä ja suunnanneet omaa kasvatustieteilijän polkuani koulutussuunnitelun ja koulutuksen hallinnon suuntaan. Hallituskaudesta on jäänyt käteen myös upeita ystäviä, yhdessä toimimista ja ristiriitojen ratkaisemista.

Mikäli viimevuosien toiminta Peducassa ei ole vastannut sinun toiveitasi, tule toteuttamaan omaa visiotasi hallitukseen.Tai jos on , lähde mukaan silti. Syyskokous jossa uudet toimijat valitaan on 23.11.

Syysterveisin,
Erna
(titteleistä huolimatta ihan vaan kasvatustieteen opiskelija)

Autoton päivä 22.9.

Kansainvälistä Autotonta päivää vietetään jälleen keskiviikkona 22.9. Autottomana päivänä kansalaisia kehotetaan jättämään yksityisautonsa kotiin edes yhdeksi päiväksi ja liikkumaan joukkoliikennevälineillä autoilun asemasta. Helsingin seudun liikennelaitos tarjoaa Autottoman päivän kunniaksi kertalipun yhden euron hinnalla normaalin 2,50 sijaan.

Tapahtumaa on vietetty ympäri maailmaa jo yhdeksän vuoden ajan: tänä vuonna myös ylioppilaskuntamme HYY järjestää ohjelmaa Autottomana päivänä klo 12 alkaen. Tapahtuma keskittyy erityisesti Yliopistonkadulle ja Fabianinkadulle, joka on tapahtuman alueelta suljettu autoilta. Tapahtumalla halutaan tuoda esiin, mitä kaikkea kaduilla voitaisiin tehdä, mikäli ne olisivat autottomia. Yliopistonkadusta remontoidaan parhaillaan kävelykatua, ja julkinen keskustelu sivuaa autottoman kävelykeskustan mahdollisuutta tasaisin väliajoin.

Lisää tietoa HYY:n autottoman päivän ohjelmasta osoitteessa http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/385/ . Mene paikalle, pistä pystyyn katupiknik tai koristele katu kauniimmaksi.

Siltiksellä autottomuus oli ajankohtaista jo aiemmin kuluneena vuonna: huhtikuussa järjestettiin Autoton kampus-tapahtuma, jossa Siltavuorenpenkereen autokansi tyhjennettiin autoista ja opiskelijat järjestivät autojen tilalle bändejä, vegaanista ruokaa ja muuta ohjelmaa. Kuvia ja muuta voi fiilistellä osoitteessa http://autotonkampus.com/ . Festari saanee toivottavasti myös jatkoa: pidä silmäsi ja korvasi auki.


- Lotta Peducasta

Conduksen fuksiaiset - fuksin silmin

Oma ryhmäni kokoontui maanantaina suunnittelemaan fuksiaispukeutumistamme. Kaikille tuntui olevan selvää, että tähän panostetaan täydellä teholla. Lopulta lähdimme torstaina Kaisaniemestä liikkeelle lentoyhtiön henkilökuntana: hameet päällä, huivit kaulassa, nimilaput rinnassa, hatut päässä ja matkalaukut käsissä. Kapteeneilla oli omat hattunsa ja kuumottavat viiksensä. Lisäksi meillä oli mukana rekvisiittaa pientä performanssiamme varten. Joka rastilla demostroimme lentomme turva-ohjeet, jotka lopulta esitettiin myös jatkoilla Circuksessa.

Mikäli laskin oikein, kävimme yhdeksällä rastilla.
1. Tuutorit ohjasivat meidät ensiksi AKK:n rastille Senaatintorille. Luvassa oli aikuisviihdettä: pareittan saatiin sukkahousut lanteille, sukkahousuissa roikkui kaksi omenaa, joilla piti yrittää lyödä kolmatta irrallista omenaa eteenpäin, kunnes se ylitti maaliviivan. Onneksi senaatintorin mukulakivipinta ei ole edes tasainen, muutoinhan omena olisi edennyt kokoajan suoraan. Iloksemme ne vierivät innokkaasti oikealle. Jalkani ovat vieläkin kipeinä kyykistelystä. Ja me vähän lahjottiin.
2. Vieressä oli Fonin rasti ja suuntasimme sinne. Siellä piti selittää mahdollisimman monta annettua sanaa omalle ryhmälle kolmessa minuutissa, pelattiin siis aliasta. Saimme kymmenen sanaa ja siihen mennessä parhaan tuloksen. Ja me vähän lahjottiin.
3. Seuraava etappi oli Porthania ja Kompleksin rasti. Siellä teimme ammatinvalintatestin ryhmänä. Kuulemma oltaisiin hyviä matkailualalla, mutta myös ihmisläheinen saattaisi meille sopia. Ja me vähän lahjottiin.
4. Matka jatkui Allofonin rastille. Rastille saimme kommunikoida vain yhdellä sanalla: braat. Ensimmäienn tehtävänanto oli perinteinen "8 jalkaa, 9 kättä ja 3 päätä", mutta korvissa soi "BRAAT BRAAT BRAAT" ja huidottiin käsiä merkiksi asennon vaihdosta. Lisäksi muodostettiin jono syntymäkuukauden mukaan, sormia ei saanut näyttää joten: tammikuu = braat, helmikuu=braat-braat jne. Viimeisenä ja hauskimpana tehtävänä oli muodostaa vaatteistamme jono, mutta kukaan ei saanut riisua omia vaatteitaan, eikä muiden vaatteita ilman lupaa. Siinä sitten hypittiin toisten silmille paidan helman kanssa "Braat-braat!" ja siinä vaiheessa se oli sama kuin joku olisi tullut suomeksi sanomaan "Ota tää paita pois mun päältä!". Paljastakin pintaa nähtiin. Ja me vähän lahjottiin.
5. Intelligenzian rastilla, Suomen Pankilla piti ratkaista shakki-tilanne mahdollisimman nopeasti. Ratkaisuja oli kaksi. Olimme ensimmäiset, jotka ratkaisivat tilanteen eri tavalla kuin muut ryhmät. Ja me vähän lahjottiin.
6. Riensimme Kauppatorille Speksin rastille. Olimme ensimmäiset, jotka näyttelivät kohtauksen TSH:sta. Lopulta riehuttiin irlantilaisittain. Hauskaa oli. Ja me vähän lahjottiin.
7. Mantalla oli pakollinen Conduksen rasti, jossa oli Condus-tietokilpailu ja taidettiin vastata kaikkeen oikein. Ja me vähän lahjottiin.
8. Alkoi tulla kiire ehtiä vielä takaisin Kaisaniemeen toiselle pakolliselle rastille, mutta matkalla pysähdyimme Didactan rastille laulamaan juomalauluja ja leikkimään kynillä ja pulloilla. Taas jalat kipeenä. Ja kai me vähän lahjottiin.
9. Vihdoin saavuttiin pakolliselle Peducan rastille Kaisaniemen puistoon. Kaksi jonoa ja ripaskalla kepin luokse, pää keppiä vasten ja kepin ympäri kymmenen kertaa. Viidennen kierroksen kohdalla tajusin että päässä heittää, juoksinkin sitten päin seiniä, tai oikeastaan päin puita, kun olisi pitänyt navigoida takaisin jonoon. Ja me vähän lahjottiin.

Ainakin meidän ryhmämme osalta päivä oli onnistunut. Pursusimme yhteishenkeä ja yhteistyötä suunnittelusta lähtien ja se näkyi kauas. Taisi myös kuulua aika kauas kun kuljettiin megafonin kanssa ympäri keskustaa. Tällaista lisää kiitos.


Tässä oli mun eka liitutaulukirjoitus, hope you like it.

Hanna-Leena
OKL Airlines - A-luokan lentoja maailman ympäri

Mikä ihmeen peduca-tiedottaa kanava?

Kuten osa blogin lukijoista onkin huomannut, peducan nettisivulle on lisätty uusi lue. -kohta. Linkkiä klikkamaalla pääsee peduca-tiedottaa kanavalle, johon peducan hallitus postaa tiedotteita järjestön tapahtumista, kannanotoista ja muusta toiminnasta. 

Osa teistä saattaa miettiä miksi tämä on tullut, joten valotan hieman taustaa.

Ensimmäinen liittyy Liitutaulu-blogiin. Blogin tarkoituksena on olla vapaa opiskelijafoorumi (tunnukset saat esim. lähettämällä viestin peduca-hallitus@helsinki.fi osoitteeseen) . Voit kirjoittaa ajatuksiasi täysin vapaasti, olivatpa ne sitten opiskeluun tai marsuihin liittyviä. Useaan otteeseen viime kevään aikana blogia tulkittiin kuitenkin peducan hallituksen kantana asioihin, jonka seurauksena halusimme selkeyttää tiedotusta.

Toinen syy liittyi megamaaniseksi kasvaneeseen peducan sähköpostilistaan. Nyt jäsenille on vaihtoehtona liittyä peduca-tiedottaa -sähköpostilistalle. Listalle lähtee vain rajattu määrä viestejä ainoastaan peducan  hallituksen jäsenten välittäminä. Samat mailit tulevat edelleen myös
vanhalle tutulle peducalistalle, mutta muun muassa vuokra-asuntoja, koehenkilöhakuja tai uusia liikuntakursseja koskevat ilmoitukset eivät päädy uudelle listalle.

Listalle voit halutessasi liittyä näin:
 
Kirjoita mailin 1. riville subscribe peduca-tiedottaa, jätä otsikkorivi tyhjäksi ja lähetä osoitteeseen majordomo[at]helsinki.fi

Eli, halusimme tarjota vaihtoehtoja. Toiset seuraavat nettisivuja, toiset sähköposteja ja jotkut molempia. Toiset haluavat kakki mahdolliset infot ja toiset rajatun määrän opiskeluympäristön tapahtumista. Päätä itse, uudistukset ovat tehty avoimuuden ja valinnanvapauden näkökulmasta ja jäseniä varten.  


Peducan hallituksen puolesta,
Erna
 

Kasvatustieteilijän suunta löytyy arkipäivästä

Opintojen alkuvaihetta yleisessä- ja aikuiskasvatustieteessä leimaa suurimman osan kohdalla tietynlainen epävarmuus. Kasvatustieteen kenttä on valtavan laaja ja ahdistusta lisää koulutuksen luonne. Me kasvatustieteilijät emme valmistu tiettyyn ammattiin, mutta usein joudumme selittämään kerta toisensa jälkeen kuinka meistä ei tule opettajia(ainakaan kaikista).

Kehittäjä, kouluttaja ,konsultti tai koordinaattori (ja nämä ovat vain esimerkkejä lukuisista nimekkeistä) ovat usein epämääräisiä termejä kuvaamaan kasvatustieteilijän tulevaa toimenkuvaa. Termeissä alkaa olla enemmän järkeä jos ne sitoo tietyyn kasvatustieteen alueeseen: oppimisen tutkimukseen, työ-elämän kehittämiseen tai vaikkapa kasvatussosiologiaan. Yhteistä oman näkökulmani mukaan eri alueille on kehittäminen, vallitsevien käytäntöjen analysoiminen ja ihmisten ja ryhmien toiminnan sekä niiden välisen dynamiikan ymmärtäminen.

Törmäsin maisteriopintojen orientoivassa kirjallisuudessa poikkeavasti kirjoitettuun teokseen "kasvatussosiologian teoreetikoita". Kirjassa esitellään kasvatussosiologian "guruja" hieman inhimillisemmästä näkökulmasta, tuoden esille henkilöiden elämänhistorioita. Mielenkiintoiseksi kirjan tekee se, että teoreetikot ovat päätyneet omalle asiantuntijuuden alueellensa ei niinkään koulutuksen, kuin arkipäivän ilmiöiden kautta.

Koulutusta voi käyttää peilinä arkipäivän ongelmakohtien pohtimiseen, mikä taas suuntaa omaa polkua koulutuksen sisällä. Joten suosittelen tarkkailemaan omaa toimintaa myös muilla elämänalueilla kuin koulutuksessa. Kiinnostaako työ-yhteisösi ristiriidat? Höyryätkö yhteiskunnan rakenteellisesta epätasa-arvosta? Mietityttääkö oppimisen erilaisuus eri ryhmillä ja ihmisillä? Vai ehkä joku muu tai näiden synteesi?

Oma alue kasvatustieteestä löytyy kyllä ajan mittaan. Se voi moneen kertaan muokkautua , tarkentua ja vaihtuakin opintojen kuluessa ja tietysti myös opintojen jälkeisessä elämässä. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on nimenomaan sanoa , että vaikka kasvatustieteen kenttä voi aluksi vaikuttaa  tuskaisen laajalta hahmottaa, oma polku löytyy kyllä. Joten kuulostele, haistele ja maistele sitä rauhassa.

- Erna

Sähköisen ilmoittautumisen jalanjälki

Ilmoittautuminen pääsykokeisiin, tentteihin ja erilaisiin tapahtumiin on tehty helpommaksi kuin koskaan ennen. Siinä missä ennen tarvitsi roudata erilaisia ilmoittautumispapereita toimistoihin ja kanslioihin, nykyään ilmoittautuminen onnistuu hiiren klikkauksella.

Varjopuolena asiassa on jossain määrin hieman höveli klikkailu. Esimerkiksi yliopistohaussa pystyy ilmoittautumaan jopa yhdeksään eri hakukohteeseen samanaikaisesti. Harva kuitenkin käytännössä saapuu niistä kuin muutamaan pääsykokeeseen.

Miksi tämä on sitten ongelma? Olen työskennellyt viimeisen puolen vuoden ajan tiedekunnassamme valintasihteerinä ja nähnyt sen valtavan paperimäärän joka valintakokeiden järjestämiseen tarvitaan. Vaikka tiedekunnissa lasketaan, etteivät kaikki ilmoittautuneet tule paikalle, on silti mahdoton tietää tarkkaa prosenttiosuutta kokeeseen oikeasti osallistuvista. Tämän vuoksi monisivuisia tehtävänippuja monistetaan valtavia määriä turhaan. Joissain koulutuksissa osallistumisprosetti suhteessa hakijoihin on jopa alle puolet.

Jos olet yksi niistä , joka klikkaili useampia kohteita joihin ei ollut edes tarkoitus osallistua, voit helposti pienentää turhaa paperimäärää esimerkiksi ensi vuoden opinnoissa. Ilmoittaudu weboodissa vain niihin tentteihin, joihin oikeasti ajattelet meneväsi ja puut kiittävät. Myös kaksipuolinen tulostaminen on todella pop tulevien esseiden kanssa.

Onnea vielä kerran uusille opiskelijoille, ja vanhoille opiskelijoille tsemppiä uuteen syksyyn!

Terkuin,
Erna
Peducan edunvalvontavastaava(kasvatustiede)
Conduksen kopo-jaoksen pj

Peducalehden nettivinkki: Tie onneen

Opiskelija tarvitsee netissä useimmin kolmea asiaa. Sähköpostia, WebOodia ja kirjastokirjojen hakua. Yliopistomme sisäinen intranet-palvelu sisältää kaiken, mutta on sekaisin kuin Haminan kaupunki.

Sivuilta löydät myös ohjeet peduca-listalle liittymiseen, ja blogista löytyy lisäksi olennainen linkki syksyn alkuun: Opintotukihakemus netissä.

Peducan etusivulla on suorat linkit oleelliseen – tie onneen.

--
Antti