Raportit ja uutisointi

OPH -julkaisi tänään otospohjaisen perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksia koskevan raportin. Raportti koski perusopetuksen yhdeksättä luokkaa.

Uutisointi aiheesta on keskittynyt pitkälle tyttöjen ja poikien välisen "suoriutumistason" erilaisuuteen, mutta raportista voi nostaa myös muita hälyttäviä merkkejä opetuksen tasa-arvoisuuden saralla.

Raportissa oli muunmussa seuraava kohta: "Koulujen välisen vaihtelun osuus kirjoitusten arvosanojen kokonaisvaihtelusta varianssianalyysissä oli 14 %." Käytännössä tämä tarkoittaa sitä , että koulujen sisäinen vaihtelu on hyvin erityyppistä koulusta riippuen. Eli on yhä enemmän kouluja , joissa osaamistaso on TODELLA huonoa ja sitten kouluja jossa osaamistaso on SUPERhyvää.

Mielenkiintoisen vertailun tämän päivän uutiseen toi Koulutuksen hallinta -kurssin luennolta napattu info; Vastaava vaihtelu oli vuonna 2003 5 %! Tämänkaltainen nousu kertoo jo melkoisesta eriarvoistumisesta koulujen välillä.

Raportissa todetaan myös: "Vaikka oppilaat, jotka eivät selviydy kirjoittamista vaativista tehtävistä, olisivat epäilemättä sekä tuki- että erityisopetuksen tarpeessa, noin 70 prosenttia sekä tytöistä että pojista ei ilmoituksensa mukaan ole saanut lainkaan tukiopetusta."

Julkaisu sai pohtimaan monia kysymyksiä. Mitä on tapahtunut vuosina 2003-2011 kun koulukohtaiset vaihtelut ovat kasvaneet noin valtavasti? Onko tietyissä kunnissa / koulujen rahanjaossa supistettu merkittävästi erityisopetuksen resursseja?

Kysymyksiä kysymyksiä. Varmaa kuitenkin on , että uutisointi näistä raporteista raapaisee usein vain pintaa. Taustalla ovat usein isommat ilmiöt kuten perusopetukseen liittyvien leikkausten vaikutukset opetuksen tasa-arvoon. Joka ainakin periaattessa pitäisi olla edelleen lain takaama subjektiivinen oikeus.

Mutta, lukekaa itse ja vetäkää omat johtopäätöksenne. Nämä raportit kun valitettavan harvoin rantautuvat kasvatusalan oppikirjoihin.

Erna

Poliittista analyysiä taiteen keinoin

Eduskuntavaalit ovat taas ovella. Tarkemmin sanottuna 17.4.2011. Vaalihuumaa tulee joka tuutista, puolueet ovat kaduilla ja mediassa vahvasti esillä.

Vaikeampi on löytää poliittista analyysiä ymmärrettävässä muodossa siitä mitä on tehty, millaisena nykyinen tilanne nähdään ja miten tähän hetkeen on tultu. Tähän tarkoitukseen ajattelin laittaa muutaman poiminnan taiteen piiristä tarkastella asiaa.

Ensimmäisenä on ryhmäteatterin Eduskunta - näytös. Teatteriesitys oli mielestäni avartava kuvaus viime hallituskauden toiminnasta. Esitykseen on upotettu myös yleissivistäviä tietoiskuja siitä, mitä tarkoitetaan perusturvalla, tietyillä komiteoilla ym. Esitys liittyi vahvasti tämänhetken ongelmien esiintuomiseen. Soisin näkeväni yhtä ajankohtaisia esityksiä laajemminkin teatterin piirissä.

Olin myös valtavan mielissäni siitä , että Peduca järjesti myös ryhmäreissun esitykseen. Jos missasit ryhmäekskun , huhtikuun esitysajat ja lisäinfoa voit nähdä täältä.

Toinen mienkiintoinen kuvaus nykyajasta on talkoovoimin tehty dokumentti Ajan Henki. Törmäsin dokumenttiin viime lauantain sosiaalifoorumilla ja se on ilmaiseksi katsottavissa tuosta linkistä. Dokkarissa kuvataan hieman laajemmin Suomen ja maailman nykytilannetta, arvoja, epäkohtia ja visioita tulevaisuudesta.

Kumpaakaan kuvausta ei tietenkään kannata purematta niellä. Niinkuin valtamediassakin, teokset ovat tehty tietystä näkökulmasta ja tiettyjen arvojen ja näkemysten pohjalta. Teoksista voi kuitenkin löytää esimerkiksi kysyttävää ehdokkaille ja pohtia omaa suhtautumista yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Loppukaneettina kehotan vielä tutustumaan puolueiden vaaliohjelmiin. Useimmilla puolueilla on niihin kirjoitettu mm. millaisena he näkevät kasvatuksen ja koulutuksen roolin ja kehitysvision yhteiskunnassa. Tämä on ainakin itselleni kasvatustieteilijänä melkoisen tärkeä kohta äänestyspäätöstä tehtäessä.

Äänestämisen todellisesta vaikutuksesta yhteiskuntaan voi olla montaa mieltä, mutta ainakin yksi asia on tilastollinen fakta; keski-ikäiset ja sitä vanhemmat äänestävät jokatapauksessa. Tästä voi kukin vetää omat johtopäätökset , millaista rakennetta se tarkoittaa ja mille ikäryhmälle kansanedustajat kokevat olevansa vastuussa, mikäli nuoret aikuiset jättävät äänestämättä.

Pohdiskelevaa ja aurinkoista kevään jatkoa!

- Erna

Riitta Jyrhämälle Eino Kaila- palkinto

Yliopistonlehtori Riitta Jyrhämälle Helsingin Opettajankoulutuslaitokselta on myönnetty Eino Kaila- palkinto ansiokkaasta toiminnastaan yliopisto-opettajana. Palkinto myönnettiin viime perjantaina 25.3. Helsingin yliopiston vuosijuhlassa.

Kun opiskelijoiden tukea Jyrhämän ehdokkuudelle kyseltiin Peducalta, olivat opiskelijat vahvasti Riitan puolella ja tukivat aktiivisesti hänen ehdokkuuttaan. Eino Kaila- palkinnon myöntämiskriteereissä mainitaan erityisesti opiskelijoiden näkemyksen vaikutus siihen, kenelle palkinto myönnetään. Peducan hallituksen kesken Jyrhämää kuvailtiin mm. seuraavasti:

Jyrhämän opettamat kurssit ja luennot tarjoavat ajankohtaista, tieteellistä tietoa yhdistettynä rautaiseen ammattitaitoon opetusalalla: opiskelijat ja opettaja ovat Jyrhämän kursseilla aidosti vuorovaikutuksessa keskenään. Jyrhämä on taitava luennoitsija, jonka luennoilla opiskelijat käyvät mielellään: lisäksi hän on arvostettu opinnäytetöiden ohjaaja. Jyrhämä myös itse korostaa ohjauksen ja opettaja-opiskelijasuhteen merkitystä yliopistolla, jonka opiskelijamme ovat kokeneet tärkeäksi.

Jyrhämä on opiskelijoiden keskuudessa erittäin pidetty opettaja, joka työssään huomioi opiskelijoiden mielipiteitä, kuuntelee heitä aidosti ja myös kannustaa opiskelijoita mukaan yhteisten asioiden päätöksentekoon. Jyrhämä on pitänyt säännöllisesti yhteyttä laitoksen ainejärjestöjen suuntaan ja vienyt opiskelijoiden viestiä eteenpäin eri päättäviin elimiin.

Hyvästä opetuksesta keskusteleminen on erityisen ajankohtaista juuri nyt: viime viikolla Helsingin Sanomissa kirjoitettiin yliopiston hallinnon paisumisesta opetuksen kustannuksella (HS 22.3.2011). Heikki Patomäen mukaan mikäli hallinnon kasvu jatkuu tätä vauhtia, vuonna 2050 yliopistossa ei ole enää opetushenkilöstöä. Yliopistouudistuksen myötä taloudellinen ja hallinnollinen autonomia on siirtynyt yliopistoihin ja lisännyt runsaasti byrokratian määrää.
Linkki uutiseen: http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Poliitikot+paneelissa+Yliopistohallinto+paisuu+opetuksen+kustannuksella

Peduca aikoo myös tulevaisuudessa ottaa aktiivisesti kantaa sen puolesta, ettei opetuksen määrästä tingitä ja että yliopisto-opetuksen arvostus säilyy jatkossakin. Myös HYY tulee Helsingin yliopiston uudistaessaan strategiaansa vuosille 2013-2016 ajamaan aktiivisesti tavoitetta opetuksen arvostamisen kasvattamisesta.

Peduca onnittelee Riitta Jyrhämää lämpimästi palkinnon saamisesta!

- Lotta Peducasta

Yliopiston tulevaisuuttaa työstetään jälleen!

Helsingin yliopistolla (myöh. HY) työstetään jälleen innolla ja uuraasti uutta strategiaa. Tällä kertaa paperin on tarkoitus ohjata armaan opinahjomme toimintaa vuosina 2013-2016. Käytännössä uusi strategia alkaa varmasti kuitenkin vaikuttaa jo ensi vuonna.Strategia kuulostaa kaukaiselta ja byrokraattiselta... sitä se varmasti monelle meistä myös on. Kuitenkin tämä asiakirja, josta tällä kertaa pyritään tekemään jälleen entistä tiiviimpi, ohjaa ja linjaa monia asioita, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen opiskeluumme.

HYY eli Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on valinnut kärkitavoitteikseen HY:n strategiaa varten kaksi meille jokaiselle tärkeää teemaa:

1. Opetuksen arvostuksen kasvattaminen - Yliopistossamme on jo pidemmän aikaa panostettu melkoisella volyymilla tutkimukseen ja sen laatuun. Tuloksiakin tuolla saralla on saavutettu, eikä HY:tä tutkismusyliopistona ole helppo vähätellä. Samaan aikaan ovat opetus ja opettaminen kuitenkin kokeneet arvon laskua ja näyttäytyvät tällä hetkellä monille professoreille ja tutkijoille peräti vastenmielisinä, turhina ajanviejinä. Tähän me opiskelijat haluamme nyt muutosta, sillä vain hyvällä ja motivoivalla opetuksella sekä riittävillä pedagogisilla taidoilla voi yliopistomme kasvattaa yhä uusia loisteliaita tutkijasukupolvia tai yhteiskuntamme haasteisiin tiedolla ja taidolla vastaavia maistereita. Opiskelijat ovat myös tutkimuksen kannalta arvokas resurssi aivoja ja ajatuksia. Onkin varsin sääli, että tällainen "inhimillinen voimavara" tiedeyhteisössämme jätetään käyttämättä.

2. Yliopiston yhteisöllisyyden lisääminen - Viime syksynä julkaistu tutkimus korkeakoulukiusaamisesta herätti huomaamaan jotakin sellaista, joka yllätti ainakin allekirjoittaneen. Joka neljäs yliopisto-opiskelija on kokenut tulleensa kiusatuksi opiskeluaikanaan. Tämä kielii mielestäni yhteisöllisyyden puutteesta. Samaan aikaan, kun myös valmistumisajat ja opintojen suorittamisen tahti kiristyvät, ei yhteisöllisyydelle ja toisten huomioimiselle jää välttämättä juurikaan aikaa. Myöskään opiskeluympäristömme ei kaikilla kampuksilla vastaa yhteisöllisyyden ja sen kehittämisen tarpeeseen. Siispä on korkea aika saada koko yliopistoyhteisömme mukaan pohtimaan ja ideoimaan mahdollisuuksia tehdä yliopistostamme sellainen paikka, jossa jokainen kokisi kuuluvansa joukkoon, oli se sitten oma ainejärjestö, tai yksi yhteinen tiedeyhteisö.

Nämä kaksi teemaa ovat saaneet lämpimän vastaanoton niin rehtoraatissa kuin yliopiston johdossa laajemmin. Vararehtori Kimmo Kontula puhui viime lauantaina Lääketieteen kandidaattiseuran vuosijuhlassa opetuksen arvostuksesta ja nyt myös toinen vararehtorimme Jukka Kola otti asiaan kantaa yliopiston strategiablogissa. Sitä kannattaa muuten lukea: http://blogs.helsinki.fi/huipullejayhteiskuntaan/ :)

Näistä myönteisistä kommenteista huolimatta on kuitenkin tärkeää, että me käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijat olemme omassa yhteisössämme aktiivisia muutosten suhteen. On pitkälti omasta dekaanistamme kiinni, miten strategian linjat tiedekunnassamme tulevat näkymään ja siksi onkin tärkeää että me kaikki, mutta eritoten hallinnossa toimivat opiskelijat, olemme skarppeina viemässä eteenpäin sellaisia muutoksia, jotka edistävät asemaamme opiskelijoina ja yliopistoyhteisen täysiveroisina jäseninä!

Marina

Ideaillan tulokset (KT-puoli)

Tässä kooste kasvatustieteen tutkintorakenneuudistusta koskeneen ideaillan tuloksista
ja oppiainevastaavan kommenteista (ranskalaisilla viivoilla palautteen välissä).
Kyse on nyt siis vasta alustavasta ideoinnista, joten jos tämä tulos ei tyydytä, ehdit vielä hyvin mukaan vaikuttamaan!

Ideaillan aikana nousi esiin monia asioita koskien niin tutkintorakennetta, kursseja kuin muita
edunvalvontaan liittyviä asioitakin. Mukana oli 1-3 vuosikurssin opiskelijoita (täydennystä saatiin sähköpostilla 5. vuoden opiskelijoilta ).



Yleistä "hyvä tietää" - asiaa:

1. Moni ihmettelee edelleen, miksi niin monella kurssilla luennot ovat pakollisia??

- Luennot eivät periaattessa voi olla pakollisia, mutta joitakin suorituksia voidaan vaatia kurssin läpäisemiseen (esim. ryhmätyöskentelyyn osallistumista). Näin ollen joillakin kursseilla voi olla läsnäolopakko, koska luennoilla suoritetaan jotain kurssin hyväksyttävän läpäisemisen kannalta oleellista.


2. Opiskelijoiden mielestä tenttimahdollisuuksia ei ole tarpeeksi.

- Palaute huomioitu, mutta tenttimahdollisuuksia ei voida luvata lisää resurssien puutteen takia.


3. Jos kurssisuorituksena on luentopäiväkirja, toivotaan yleisesti päiväkirjan suoritusohjeista joustavia ja oppilaan omaa lukeneisuutta ja ajattelua korostavia.

- Palaute huomioitu, aikaisemmin on kuitenkin tullut päinvastaista palautetta, koska vapaamuotoisemmat päiväkirjat ovat aiheuttaneet epäselvyyksiä arvostelukäytännöissä.


4. Kurssien suorituksista ja tehtävistä kaivataan palautetta opettajilta.

- Palautetta saa kyllä, jos sitä käy itse erikseen pyytämässä. Resurssien puutteen takia on kuitenkin hankala antaa aina palautetta kaikille opiskelijoille.



Tutkintorakenteesta:

1. Perusopinnoista tuli negatiivista palautetta, mutta iso osa siitä koski itse kurssien sisäisiä järjestelyjä.

- (kommentteja alempana)


2. Aineopinnoista pääosin pidettiin ja nykyinen systeemi koettiin hyväksi. Sähköpostipalautteessa nousi esille se ongelma, että monia aineopintojen kursseja ei järjestetä joka vuosi ja tämä vaikeuttaa opintojen suunnittelua.

- Aineopinnot on suunniteltu laajoiksi ja on hyvä, että niistä pidetään.
- Aineopintojen kurssien järjestämisongelmaan tullaan puuttumaan uudistuksen yhteydessä ja kursseja, joita ei ole järjestetty vuosiin voidaan mahdollisesti poistaa kokonaan aiheuttamasta hämmennystä.


3. Tämän lisäksi sähköposteissa mm. kritisoitiin kandi- ja graduvaiheen kovia vaatimuksia ja rankkuutta, tutkimusmenetelmäopintojen paljoutta sekä koulutussuunnittelukurssin puutetta.

- Vaativa kandi ja gradu tekevät tutkinnosta laadukkaan. Työelämässä arvostetaan Helsingin Yliopistosta valmistuneita kasvatustieteilijöitä, joten kovasta työstä on ihan oikeasti hyötyäkin.
- Tutkimusmenetelmäopinnot tukevat myös monia työelämässä tarvittavia taitoja, joten niiden paljouden koetaan olevan osa laadukasta tutkintoa.
- Koulutussuunnittelu-kurssin järjestämistä mietitään uudistuksen yhteydessä.
- (Sähköpostipalautteet menivät kokonaisuudessaan oppiainevastaavalle ja kaikki palaute huomioitiin)


4. Sivuaineen pilkkominen (2 lyhyttä kandissa, 1 jatketaan pitkäksi maisterivaiheessa) on herättänyt yleisesti mielenkiintoa.

- Sivuaineen pilkkominen poistaisi lähes kaiken valinnaisuuden maisterivaiheesta. Tämän lisäksi ajatellaan, että maisterivaiheessa opiskelijalla on hyvä olla jo laajempaa osaamista, jota pelkät sivuaineen peruskurssit eivät anna. Kandidaatin tutkinnosta pyritään myös yleisesti tekemään työelämän kannalta merkittävämpi ja tämän onnistumiseksi kandivaiheessa pitää olla pitkä sivuaine suoritettuna.



Kursseista:

1. Moni perusopintojen kurssi sai negatiivista palautetta (P1, P3 ja P6). Kurssijärjestelyjä kehuttiin hyviksi ideoiksi, mutta jostain syystä ne eivät opiskelijan näkökulmasta ole toimineet käytännössä. Tähän vasta-argumentiksi nousi kuitenkin se, että yliopistossa myös opiskelijan oma panos korostuu ja kursseissa ei tarvitsekaan kaiken olla valmiina.
P1: koetaan paikoitellen tylsäksi ja liian paljon tietoa sisältäväksi (mitään ei jää päähän, asioita voisi tiivistää ja korostaa pääkohtia)
P3: opiskelijat haluaisivat konkreettisesti tutustua siihen, mitä hyvä opetus on (ei pelkkää teoriaa)
P6: kurssin suoritustapaa voisi selkeyttää (jonkinlaista perusteosta kaivataan)

- P1 kurssista on aikaisemmin tullut hyvää palautetta, joten ideaillan tulos on ristiriidassa tämän
kanssa. Asiaa tutkitaan ja mietitään uudistuksen yhteydessä.
- P3 ja P6 kurssien järjestelyjä on mietitty myös henkilökunnan toimesta, asiaan perehdytään uudistuksen yhteydessä.


2. Tieteellisen kirjoittamisen kurssi ei ole mielekäs, koska siinä vaiheessa kun kurssia suorittaa on tieteellisen kirjoittamisen ehtinyt jo oppia muiden kurssien kuluessa.

- Tieteellisen kirjoittamisen kurssi on puhuttanut myös henkilökuntaa. Sitä voisi ehkä ehdottaa suoritettavaksi jo opintojen ensimmäisenä vuotena, jolloin siitä voisi olla enemmän hyötyä.



Opiskelijoiden rekrytointi tutkintorakenneuudistusta toteuttaviin työryhmiin pyörähtää käyntiin perioditauon jälkeen. Sitä odotellessa, hyvää väliviikkoa kaikille!



-Pekka

Hesarin appro tulee taas!

Siltavuorenpenkereen käytävillä kuhistaan tällä hetkellä Helsinginkadun approsta. Liitutaulukin kiinnostui aiheesta, ja päätti selvittää, mikä tämä tapahtuma oikein on. Liitutaulu haastatteli viime vuoden nimettömänä pysyttelevää approilijaa siitä, minkälaista approssa on ja kannattaako sinne tulla.

Mitä siellä tehdään? Siellä pidettiin hauskaa kaverien ja uusien tuttavuuksien kanssa, nautittiin halpaa juotavaa ja pääsi tutustumaan kaikkiin Kallion baareihin, joissa ei normaalisti välttämättä uskaltaisi tai innostuisi käymään.
Missä tämä tapahtuu? Baarit sijaitsevat suurimmaksi osaksi Vaasankadulla, Helsinginkadulla ja Fleminginkadulla. Approssa kierretään muutama tunti eri baareja, ja jokaisesta baarista ostetusta juomasta saa leiman.
Miksi se on appro? Kun leimoja on kerännyt tarpeeksi monta, on suorittanut omantasoisensa tutkinnon- suoritusrajat approbatur-tutkintoon ovat naisilta 8 leimaa ja miehiltä kymmenen.
Oletko mukana tänä vuonna? Totta kai olen! Viime vuosi oli niin älyttömän hyvä reissu, etten jättäisi mistään hinnasta tätä vuotta väliin.

Ohessa vielä tapahtumamainos ja tietoa siitä, miten voit saada liput vuoden hauskimpaan tapahtumaan- vaikka molemmille päiville, jos siltä tuntuu ja kisakunto on huipussaan.

HESARIN APPRO TULEE TAAS!



Tule ostamaan itsellesi ja kavereillesi liput huikean hauskaan ja kosteaan



baariseikkailuun Kalliossa.


Perinteinen Hesarin Appro järjestetään nyt suuren suosion vuoksi kahtena päivänä


13-14.4.2011.


Lipun voi ostaa molemmille tai toiselle päivälle.


Liput maksavat 10e/päivä (peducalaisille 8e, mahdollisuus liittyä Peducaan paikan päällä)


Lippuja myynnissä Minervan kirjaston edessä ke 2.3. klo 11.45-12.15 ja 13.45-14.15 sekä


to 3.3. klo 14.00-15.00.


Toimi nopeasti, nämä liput viedään käsistä!

Tutkintorakenteiden uudistamisesta

Tutkintorakenteiden uudistustyö on käynnissä niin kasvatustieteiden oppiaineessa kuin luokanopettajakoulutuksessakin.

Kasvatustieteiden puolella järjestetään tutkintorakenteen uudistukseen liittyen ideointi-ilta tämän viikon torstaina 24.2. klo 18.30 alkaen Rexissä, joka huipentuu illanviettoon klo 21 alkaen. Palautetta voi antaa esim. yksittäisistä kursseista, asiasisällöistä tai tutkintorakenteesta kokonaisuudessaan. Palaute voi olla myös positiivista, jotta tiedetään, mihin kursseihin opiskelijat ovat jo tyytyväisiä.

Luokanopettajapuolen opiskelijoita ovat viime aikoina huolestuttaneet erityisesti monialaisten opintojen (60 op) sisällöt, riittävyys ja sovellettavuus opettajan työssä. Opiskelijat kaipaisivat monialaisilta kursseilta enemmän menetelmiä, kuin pintaa riipaisevia sisältöjen käsittelyä: mikäli oman koulu-uran aikana ei käsitöitä ole juuri harrastanut, ei opettajankoulutus voi millään resursseilla kattavaa tietotaitoa niiden suhteen opiskelijalle tarjota. Paljon on kiinni opiskelijan omasta harrastuneisuudesta ja aktiivisuudesta.

S&M- ilta kopo-teemalla järjestetään tiistaina 1.3. klo 17 alkaen Conddoorissa (Siltiksen opiskelijatilassa). Illan aikana viimeistellään mm. kannanotto opettajankoulutuksen harjoittelujen riittävyydestä sekä otetaan palautetta vastaan eri opettajankoulutuslaitoksen kursseista ja pohditaan, minkälaisia kehittämisideoita niiden suhteen voitaisiin viedä eteenpäin eri työryhmiin ja opettajakunnalle. Valmistelutyö on jo melko pitkällä, ja kurssisisältöjä jo lyöty pitkälti lukkoon: tämän vuoksi keskitymme erityisesti menetelmiin ja valmiiksi asetettujen tavoitteiden puitteissa mahdollisiin uudistuksiin ja kehittämisideoihin.

Nyt on aika vaikuttaa siihen, mitä molemmissa oppiaineissa tulevaisuudessa opiskellaan: minkälaisia kasvatustieteilijöitä ja luokanopettajia tulevaisuudessa tiedekunnastamme valmistuu, ja minkälaiset eväät heillä on työelämään.
Tervetuloa!

Talvipäiville!

Taas koittaa pian se aika vuodesta, kun opettajaopiskelijat ympäri Suomen kokoontuvat yhteen pitämään hauskaa ja nauttimaan hyvästä seurasta sekä Suomen talvesta. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Tampereella ja sen järjestämisestä vastaavat Tampereen ja Hämeenlinnan opettajaopiskelijat.

Miksi Talvipäivät ovat vuodesta toiseen niin suosittu tapahtuma? Mitä siellä oikein tehdään ja miten sinne olisi hyvä varustautua?
Talvipäiväfiilistelyt alkavat jo yhteisellä bussimatkalla Tampereelle, ja tunnelma alkaa kohota jo yhteishenkeä kohentavalla, laadukkaalla ohjelmalla bussissa. Helsinkiläisiä on Talvipäiville lähdössä parisataa, eli seuraa löytyy varmasti- ja toki kannattaa tutustua myös muiden kaupunkien opeopiskelijoihin.
Talvipäivillä majoitutaan tamperelaisilla kouluilla, jotka tänä vuonna ovat keskustan tuntumassa, ja niiltä on hyvät yhteydet illan jatkopaikalle, Armakseen. Helsinkiläiset majoittuvat oululaisten kanssa samassa koulussa.
Mikäli baarissa hilluminen ei innosta, järjestetään Talvipäivillä myös vaihtoehto-ohjelmaa. 

Lauantaipäivänä järjestetään Eteläpuistossa talvirieha, jossa kisaillaan hankifutiksen ja muiden talviurheilulajien parissa. Oma pulkka tai liukuri (tai jätesäkki) mukaan, niin pääset nauttimaan pulkkamäestä!
Paljon lämpimiä vaatteita, haalarit, makuupussi- ja alusta on hyvä ottaa mukaan. Oman ainejärjestön haalarimerkkejä voi vaihdella uusien tuttavuuksien kanssa ja hankkia omiin haalareihinsa uusia koristeita.
Allekirjoittaneen toimesta on tosin todistettu, että myös ilman edellämainittuja tavaroita pärjätään: haalarit toimivat hyvänä makuualustana ja silkkimakuupussi (paino noin 50 grammaa) on oiva lämmike ja tarvittaessa siihen voi myös pukeutua.

Unohtuiko jotakin olennaista tietoa, jota ensi kertaa talvipäiville lähtevä voisi tarvita? Jaa omat selviytymisvinkkisi ja parhaat muistosi tapahtumaan liittyen tämän blogitekstin kommenttiosioon!
Tapahtumaa voi fiilistellä etukäteen osoitteessa http://www.tp2011.info/
Toivottavasti tavataan kaikkien kanssa Tampereella!

- Lotta

Tervetuloa takaisin tiedeyhteisölle!

Uusi periodi on pyörähtänyt käyntiin ja opiskelijat palailevat Siltavuorenpenkereelle aloittelemaan kevätlukukautta. Toivottavasti kaikki Liitutaulun lukijat ovat ehtineet nauttia lomasta ja keräämään voimia 3. ja 4. periodia varten!

Uudet tuulet puhaltavat myös Peducassa: uusi hallitus valittiin syyskokouksessa marraskuussa ja uusi toimikausi pyörähti käyntiin vuoden alusta.
Uusi hallitus järjestäytyi ja kouluttautui viime viikonloppuna. Vaihtuvuus toimijoissa oli suurta, ja uudesta hallituksesta noin puolet ovat tämän vuoden fukseja. Luokanopettajia hallituslaisista on 13, kasvatustieteilijöitä kaksi. Uudet toimijat tuovat mukanaan uusia ideoita ja mahdollisesti uusia tapahtumia, samalla kun vanhoista, mukavista perinteistä pidetään kiinni.

Vaikka kasvatustieteilijöitä on Peducan hallituksessa tällä hetkellä vain vähän, ei tämä tarkoita, etteikö kasvatustieteilijöiden edunvalvonnasta ja muusta toiminnasta huolehdittaisi samalla lailla kuin luokanopettajapuolenkin. Yhteistyö AKK:n kanssa pyritään pitämään vireänä ja  tapahtumia Viiniä ja valitusta- iltamista tasa-arvoiltaan järjestetään yhteistyössä molempien järjestöjen kanssa. Lisäksi kasvatustieteilijöille ollaan perustamassa omaa työryhmää, joka keskittyy kasvatustieteilijöiden etujen ajamiseen ja heille suunnatun toiminnan järjestämiseen. Työryhmään kutsutaan niin Peducan hallituslaisia, kasvatustieteiden hallopedeja (hallinnon opiskelijaedustajia) kuin ihan rivikasvatustieteilijöitäkin. Kaikki ovat lämpimästä tervetulleita työryhmän toimintaan: lisää tietoa työryhmästä saa Peducalistalta.

Peduca toimii yhteistyössä myös Phenomenan (kasvatuspsykologian opiskelijoiden ainejärjestön) kanssa. Alkuvuodesta järjestöt järjestävät yhdessä vaihtokirppiksen. Peducan hallitukseen on nimetty myös oma Phenomena- vastaava, joka huolehtii tiedonkulusta kahden järjestön välillä.

Myös Akti (Peducan tapahtumajaos) ja Peducalehti järjestäytyvät vuoden alussa. Tietoa molempien ryhmien toiminnasta saat seuraamalla aktiivisesti Peducalistalta/Peduca tiedottaa- listalta ja blogista. Lehti kaipaa uusia, innokkaita kirjoittajia ja kuvaajia ja Akti tapahtumajärjestäjiä: mitkään bileet eivät synny itsestään.
Kiinnostaako blogiin kirjoittaminen? Tunnukset kirjoittamista varten ovat saatavilla Peducan hallituslistalta peduca-hallitus@helsinki.fi.

Tervetuloa mukaan toimintaan ja tapahtumiin sekä ihanaa alkuvuotta kaikille!
t. Lotta Peducasta

Vaikeuksia saada kirjoja?

Useasti opinnoissa tulee vastaan tilanne , että kurssille tarvittavaa kirjaa on vain muutama kappale kirjastossa (ja kurssilla on esimerkiksi 40 osallistujaa.) Tällöin ei kannata kuitenkaan vaipua epätoivoon vaikka kirjan lainaamisen olisi viime tippaan jättänytkin. Listaan alle muutamia hyväksikoettuja tapoja saada kirja määräaikaan mennessä:

1) Tee Helkassa varaus kirjaan. Vaikka varausjono näyttää lohduttoman pitkältä, kirjasto seurailee satunnaisesti tilannetta ja tilaa kirjoja lisää, joten voit saada kirjan pian 30 henkilön varausjonosta huolimatta.

2)Tarkasta kaupunginkirjastosta (Helmet) tilanne. Yllättävän usein kasvatustieteen kirjoja löytyy myös niistä.

3) HY:n kirjastoihin  voi myös tehdä aineistopyyntöjä. Linkki lomakkeeseen tässä. Perusteluiksi voi hyvin laittaa että kirjoja ei ole kurssia kohden riittävästi.

4) Mikäli alkaa tulla oikeasti hoppu, mene Amazonin sivuille. Kirjan nimen syöttämisellä hakukenttään löytyy usein kirjasta "esikatseluversio" pdf -muodossa. Joitain sivuja puuttuu, eikä aineistoa voi tallentaa tai printata, mutta viimeisten päivien paniikkilukemiseen se toimii.

5) Jos et tunne ihmisiä kurssilta, voit koittaa silti saada kirjan lainaan esim. kopioitavaksi. Kurssilaisten nimet löytyvät kätevästi Weboodista klikkamalla ilmoittautumisen osallistujamäärä (esim 38/40) kohtaa. Mainarista (alman yläreuna-> kohta sähköpostit, puhelinnnumerit ja kartat) saat henkilön mailiosoitteen. Sitten vaan rohkeasti kysymään.

Antoisaa alkuvuotta!

-Erna

Viiniä ja valitus-illan palautteet KT

 Tässä Kasvatustieteen puolen palautekooste syksyn Viiniä ja Valitus-illasta, sekä oppiainevastaavan vastaukset kehittämisehdotuksiin(väleissä). Peduca jatkaa aktiivista yhteistyötä oppiaineen kehittämisen suhteen varmasti myös tänä vuonna!

Ruusut:

• yleisesti ottaen Kasvatustieteiden opetus koetaan laadukkaaksi.
• opinnoissa on mahdollista valita kursseja, joissa on opetusta eikä vain kirjatenttejä. Tämä on koettu hyväksi asiaksi
• kandiryhmien ohjaus koettu hyväksi ja motivoivaksi.
• yhdessä kandiryhmässä portfolio toteutetaan työhaastattelutilanteena, jossa omaa osaamistaan ja kehittämisalueitaan joutuu esittelemään, perustelemaan ja arvioimaan. Tämä koetaan hyväksi vaihtoehtoiseksi perinteiselle palapelimallille ja raportin kirjoittamiselle.
• hops:t ja kasvatustieteilijän toimintakentät-kurssit koettu hyviksi ja auttaneet arvioimaan omaa osaamistaan.
• maisterivaiheen orientoivan kirjallisuuden tentti soveltavine kysymyksineen on koettu hyväksi. Tentti oli itsessään oppimistilanne.
• maisterivaiheen kvalitatiivinen tutkimusote-kurssi on nähty toimivana kokonaisuutena.

Risut ja kehittämisen aiheet:

• opinto-ohjaus

·         Opintojen alkuvaiheessa opetuutorin rooli tuotava selkeämmin esille ja opiskelijoita olisi kannustettava pyytämään apua tarvittaessa. Erilaiset opinto-ohjauksen muodot olisi tuotava nykyistä selkeämmin esille, koska opiskelijat eivät tiedä, mistä ja keneltä hakea apua missäkin tilanteessa. Tässä on tilaus tiedotuksen ja opintoneuvonnan tehostamiselle, joka edesauttaa osaltaan valmistumista.

ü  Oppiainevastaava ottaa asian puheeksi oppiaineessa.

• tuutoreiden koulutuksessa on huomioitava se, että he osaavat neuvoa fukseja, mistä he voivat pyytää apua. Tuutoreiden on hyvä tietää, miten opintoneuvonta toimii.

ü  Oppiainevastaava näytti paperin joka on jaettu kaikille tutoreille. Siinä ilmaistiin hyvin selkeästi kehen ottaa yhteyttä missäkin asiassa. Tutorointipakettia pyritään kehittämään selkeämmäksi, jotta viesti varmasti välittyy.

• weboodin palautemahdollisuus tulisi tuoda fukseille selkeämmin esille. Jos palautteenantoa muokattaisiin läpinäkyvämmäksi, lisäisi se vastausintoa. 
• kandin pitkä sivuaine

·         sivuaineen valinta koettu haastavaksi ja vaikeaksi eikä eri vaihtoehtoja ole juurikaan aikaa kokeilla, jos haluaa valmistua tavoiteajassa. Sivuaineen aloittaminen myös katkaisee pääaineen opinnot, joihin on päässyt juuri sisään.

·         hyvänä asiana nähtiin se, että 60 op:n kokonaisuus edistää asiantuntijuuden kehittymistä ja laajemman näkemyksen omaksumista.

·         sivuaineen valintaan kaivataan enemmän ja tukea.

ü  Sivuaineinfoja järjestetään syksyisin ja niihin osallistumista suositellaan.

·        

vaihtoehtona 60 op:n kandin sivuaineelle esitetään seuraavaa: kandidaatin tutkielma sisältäisi kaksi lyhyttä sivuainetta, joista toista jatkettaisiin maisterivaiheessa 35 op:lla (kokonaisuus yhteensä 60 op). Ehdotus koettiin hyväksi ja motivoivaksi, koska mahdollistaisi paremmin sivuaineen ”kokeilun”.  Tämä malli sopii hyvin kaksiportaisen tutkintoon eikä kandin tutkinto olisi niin raskas (60 op iso kokonaisuus kandista). Sivuaineen opiskelu ei keskeyttäisi myöskään yhtä paljon pääaineen opiskeluja. Kandin tutkinto olisi mahdollista saada nopeammin valmiiksi (koska sivuaineet saisi nopeammin tehtyä) ja sitä kautta purettaisiin etappisumaa.

ü  Ongelmaksi muodostuu kaksivaiheinen tutkintorakenne. Tutkintoa ollaan kuitenkin kehittämässä ensi vuonna ja oppiainevastaava lupasi että opiskelijoita tullaan ottamaan mukaan sen kehittämiseen.

• maisterivaiheen menetelmäkurssit

·         yhteiskuntatieteellinen tutkimusote järjestetään vain kerran vuodessa ja ryhmäkoko on rajoitettu, minkä vuoksi osa opiskelijoista ei mahdu kurssille.  Kehitysideana esitettiin vaihtoehtoa, jossa sekä syksyllä että keväällä järjestettäisiin kurssit eri teemoilla (esim. syksyllä narratiivi, keväällä etnografia). Tällöin useampi opiskelija mahtuisi kurssille. Toinen vaihtoehto olisi järjestää kyseinen menetelmäkurssi samalla tavalla kuin kvalitatiivinen tutkimusote (luennot ja ryhmät).

ü  Opetusvelvoite on tällä hetkellä ihan maksimoitu kasvatustieteen opettajilla. Kurssimuotoja voi toki kehittää ja palaute otetaan huomioon.

• osaa syventävistä sisältöopinnoista (esim. comparative education, aikuiskasvatuksen etiikka) järjestetään vain joka toinen vuosi, mikä hankaloittaa opintojen suunnittelu. Toinen vaikeuttava tekijä on joidenkin kurssien rajoitetut kiintiöt  Tämä johtaa siihen, että joutuu valitsemaan kursseja, jotka eivät oikeasti kiinnosta, jos haluaa valmistua ajoissa. Jos haluaa tietyn suuntautumisvaihtoehdon maisterin tutkintoon, on käytävä tietyt kurssit ja tällöin joutuu odottamaan niiden järjestämistä.

ü  Palaute huomioitu.

• jos kurssien järjestämisajankohdan tietäisi aiemmin (esim. ensi lukuvuoden kurssit jo vuoden alussa), olisi opintoja helpompi suunnitella. Tällöin opiskelijat välttyisivät myös ikäviltä yllätyksiltä, ettei jotain kurssia järjestetäkään seuraavana lukuvuonna.

ü  Pyritään tiedottamaan oppiaineen puolelta mahdollisimman aikaisin. Ongelmana on ettei kursseja pystytä lyömään lukkoon kovin aikaisessa vaiheessa.

• tutkintoon kuuluvia kieliopintoja järjestetään rajoitetusti ja se hidastaa osaltaan valmistumista, jos ei mahdu ryhmiin. Jos opiskelija haluaisi käydä ruotsin opinnot jo ensimmäinen vuoden aikana, ei se yleensä onnistu, koska ryhmissä on sen verran paljon loppuvaiheen opiskelijoita.

ü  Oppiainevastaava selvittää tilannetta kielikeskuksen kanssa.

- Erna

Viiniä ja valitusta illan palautekooste (LO)

Heippa!

Tässä kooste Viiniä ja valitusta -illan luokanopepuolen palautteista. Palautteet on käyty yhdessä koulutuksen johtajan, Riita Jyrhämän kanssa läpi sekä saatettu tiedoksi lo-koulutuksen kehittämisryhmälle. Kursivoituna, miten asioiden ja ideoiden kanssa on edetty.

Terkuin,

Suvi ja Marina

Monialaiset opinnot

-        biologian didaktiikan kurssissa tapahtunut jo parannusta edellisiin vuosiin nähden. Kuitenkin tähän toivottiin vielä lisää kehittämistä. Tämän osalta asia jo hoidettu.

-       miten voi olla luennoilla läsnäolopakko?

-        Ryhmäkerrat koettiin osin hyödyttöminä tenttejä ja kurssin tavoitteita ajatellen

-        Ryhmien praktinen- ja luentojen teoreettinen osuus eivät kohtaa toisiaan tarkoituksenmukaisesti opiskelijan näkökulmasta, mistä saattaa syntyä motivaatio-ongelmia.

-        Osa opiskelijoista on kokenut itsensä aliarvioiduksi, kun ryhmissä käsitellään asioita toisinaan turhan ”koulumaisesta”, tiedon tenttaamiseen keskittyvästä näkökulmasta, ei niinkään didaktisesti. Toivottiin akateemisempaa orientoitumista aihealueen sallimissa rajoissa.

-        Osin edelliseen liittyen tuottaa vaikeuksia suhtautua opintoihin akateemisesti

-        Sisältöjä ja tapoja opettaa tuodaan esille määrällisesti liikaa. Lopputuloksena mihinkään ei päästä kovin syvälle, eivätkä ne konkreettiset keinot välttämättä ole kuitenkaan muistissa viiden vuoden päästä, kun työelämään siirtyminen on mahdollisesti edessä. Karsimista ja syvemmälle menoa toivottu.

-        Toivotaan, että opetetaan enemmän menetelmiä kuin sisältöjä

-        Sisällöistä voisi saada vaikka vinkki-/linkkilistan kurssin alusta ja jättää ne muuten opiskelijan omalle vastuulle. Vastuu tuo myös motivaatiota.

-        Miten kyseinen tieteenala hahmottaa maailmaa -ajatus

-        Tietynlainen hajanaisuuden tunne kurssien jälkeen herätti myös keskustelua

-        Miksi ei kaikissa taito- ja taideaineissa ole samanlaista valmistavaa kurssia kuin musiikissa (musiikkitiedon- ja taidon alkeet)?

Käsityössä tällaista kurssia voisi kokeilla ensimmäisenä. Ko. kurssi keskittyy taitoihin, peruskurssi taas menetelmiin.

Harjoittelut

-        Koettin, että olisi kuitenkin hyvä päästä kouluun jo aiemmin, vaikka toisaalta tiedostettiin myös se, että pidempään jatkuneet opinnot tuovat harjoitteluihin lisäarvoa

-        Tässä myös se, että ainedidaktiset opinnot ovat niin aikaisessa vaiheessa.

Tyytyväisyys kolmen harjoittelun malliin, mitä on ideoitu.

Kandin tutkielmaopinnot

-        Kandi-info koettiin mielekkäänä ja hyvänä asiana

Kandi-info syksyn alkuun.

-        Informaatio opiskelijoille tästä kuitenkin mielellään aiemmin, jolloin tästä useammalle hyötyä

-        Ylipäätään työskentely ryhmissä on koettu tänä syksynä tehokkaana ja mielekkäänä. Ryhmät saivat yleisesti varsin hyvää palautetta.

-        Onko vuosi liian pitkä aika? Tehostuisiko kuitenkin lyhyehköksi tarkoitetun opinnäytteen kirjoittaminen ja prosessi, jos sitä ei olisi rakenteellisesti venytetty pitkälle ajalle?

-        Puhuttiin siitä, että on ongelmallista, että lo-koulutuksessa kirjoitetaan usein ja melkeinpä lähtökohtaisesti niin (liian?) pitkiä kandeja. ”Tavoitepituisen” kirjoittava opiskelija eriarvoiseen asemaan? Suhde opintopisteisiin?

Graduryhmät

-        Ohjauksen laatu aivan liian vaihtelevaa

-        Arvosanat suhteessa töihin heittelevät paljon ohjaajan mukaan

-         Käytäntöjen yhtenäistäminen toivottua!

Sivuaineet

-        Sivuaineinfot koettiin todella mielekkäiksi, mukaan myös ehdottomasti opiskelijoita kertomaan kokemuksistaan

-        Myös muualla yliopistolla suoritettavat sivuaineet

-        Sivuaineiden sisällöt suhteessa perus- ja aineopintoihin – ei tulisi olla peruskurssin teemoja tarkasti toistavaa

Muut opinnot

-        Krokforsin johdatus kasvatustieteeseen -kurssiin toivottiin taas lisää luentoja

-        Jos 25op alla (avoimesta), on edelleen vaikea hyödyntää sitä ajankäytöllisesti tai tutkintoa nopeuttavalla tavalla

-        Kieliopinnot koettiin jälleen ongelmana.

-        Ryhmiä ei ole tarpeeksi ja niihin ei mahdu → ristiriidassa nopean valmistumisen kanssa

-        ideana heräsi se, voisiko joidenkin opettajankoulutusten kieliryhmiä yhdistää keskenään, jolloin ryhmiä olisi tasaisemmin suhteessa opiskelijamääriin

-        Pari- ja ryhmätenttien olisi hyvä olla aina vaihtoehtoisia

-        haasteellinen työmuoto, koettu myös epätoimivaksi