Akateemista hassuttelua

-            Loppuviikosta olisi taas aika viettää Fuksisitsejä, syksyn kohokohtaa siis. Jotta mahdollisimman moni uusi     fuksi mahtuisi mukaan, ovat tänä vuonna Peducan tuutorit järjestäneet ensimmäistä kertaa kahdet sitsit ja vielä peräkkäisinä päivinä. Työsarkaa on ollut paljon, varsinkin erilaisten sitien järjestämiseen kuuluvien tiimien organisoinnissa. Yhteistyöllä ja tehokaasti viestimällä (lue Facebookkaamalla luennoila...) Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että järjestelyt ovat sujuneet paremmin kuin hyvin, ja fuksit saavat varmasti nauttia onnistuneesta ja elämyksellisestä illasta! 

      Kokeneempana sitsaajana en näin päivää ennen toki malta olla muistelematta omia fuksi- ja tuutorisitsejäni, enkä tietenkään voi vastustaa kiusausta jakaa hieman elämän totuuksia ja viisauksia sitseistä, joita aikanaan omat tuutorini meille ensikertalaisille jakoivat!

          Tule ajoissa, sitseillä ei noudateta akateemisia vartteja ja rangaistukset ennen ensimmäistä taukoa sisään hiipiville ovat karmeat. Sitä paitsi myöhästyminen on epäkohteliasta.

-          Pukukoodi Peducan fuksisitseillä, ja monilla muilla sitseillä joissa ei varsinaista teemaa ole, on miehillä tumma puku ja naisilla pikkumusta. Ei kuitenkaan tarvitse joutua paniikkiin, mikäli ei mustaa mekkoa tai pukua omista, juhlava siisti asu kelpaa hyvin. Farkut tai vanhojentanssimekon jättäisin kuitenkin kotiin.

-          Sitsien rakenne noudattelee seuraavaa: lauletaan-juodaan-syödään (ruoka jäähtyneenä ja juomat lämpiminä), lauletaan-juodaan-syödään, lauletaan-juodaan-syödään (jonotetaan vessaan ja ostetaan juomaa) lauletaan-juodaan-syödään… Sitsimestari ja vanhemmat opiskelijat auttavat tämän kaavan noudattamista. Taukoja ei taukojen välissä suvaita (esimerkiksi vessataukoja…) ja jokainen on itse vastuussa elimistönsä sopivasta tasapainotilasta noin kolmen tunnin pöytäsessioon. Sitseille ei kannata tulla nälkäisenä!

-          Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa (ja monet kanssaopiskelijat voivat vahvistaa), että etkoilulle ei juurikaan ole tarvetta eikä se ole myöskään kauhean suositeltavaa, varsinkaan ensimmäisillä kerroilla… Juoma ei juuri koskaan ole kesken loppunut, eli ei syytä huoleen!

-          Koska lähes kaikkien meidän pääaineena on jonkin sortin kasvattaminen, ovat säännöt ja rangaistukset olennainen ja perinteinen oma lisä Peducan sitseillä.  Sääntöjen rikkomisesta seuraa siis rangaistus, joka on sitsimestarin päätettävissä. Lojaalisuus ei myöskään kuulu sitseille, vaan kaveri käräytetään ilman omantunnon tuskia. Kukapa ei haluaisi esittää performanssia didaktisesta kolmiosta tai lausua rakkausrunoa Peducalle haikuna!

-          Onko pakko laulaa? Todellakin on! Laulut ovat sitseillä pääosassa, kaikki muu, kuten ruuan syöminen lämpimänä, on toisarvoista. Peducan sitseillä kaikki saavat ehdottaa laulua tiedekuntamme laulukirjoista, muutamalle erityislaululle on varattu aivan oma paikkansa…

-          Kaikken tärkeintä on kuitenkin oikeasti pitää hauskaa! Nauttia opiskelijakulttuurista, toisistamme ja perinteistämme osana ylioppilaskuntamme perinteitä. Juhlistaa upeita uusia fukseja ja heidän huippu tuutoreitaan. Tavataan siis Alinan pöydillä!

Iiris,

Peducan puheenjohtaja

 

   

Peducan ja Phenon Viiniä ja valitusta: megaonnistunut yliopisto-opettajien ja opiskelijoiden kohtaaminen

Huhtikuun 2012 loppupuolella Lo-opiskelijat järjestivät Viiniä ja valitusta -illan, johon kutsuttiin paikalle ensi kertaa opiskelijoiden lisäksi myös okl:n yliopisto-opettajia. Paikalle saapui 12 opettajaa keskustelemaan opiskelijoiden kanssa kaikesta opiskeluun liittyvästä. Illan nimestä huolimatta, Conddoorissa ei kuulunut valitusta, vaan keskustelu eteni yhteisen yliopistolaisuuden hengessä. Keskustelussa oli mm. tenttien kehittäminen oppimistilanteena, palautteen antaminen, saaminen ja käsittely sekä tutkimuksen tuominen lähemmäs opiskelijoita jo opiskelun alkuvaiheessa.

Tarjolla oli viintä sekä pientä purtavaa. Myös Peduca-vauva vieraili illassa ja kommentoi välillä keskustelua ynähdellen. Tunnelma oli raikas ja avoin ja jokainen paikalle saapunut niin opettaja kuin opiskelija sai sanoa mielipiteensä rehellisesti. Vastakkainasettelua ei ollut Toivottavasti myös Sinä pääset seuraavalla kerralla mukaan, pohtimaan ja kehittelemään ideoita siitä minkälaista opiskelua meillä yliopistolla tulisi olla. Tätä me halutaan ja tarvitaan lisää, kohtaamisia opiskelijoiden ja opettajien välillä, myös kurssien ulkopuolella.


Piia Peducasta

Kuulumisia HYY:n Edustajistosta ja vähän muualtakin Ylioppilaskunnasta!

Vuosi on pyörähtänyt käyntiin vauhdilla. Ensimmäisessä edustajiston kokouksessa tammikuussa käsittelimme mm. Ylioppilaskunnan kaupunkiohjelmaa vuosille 2012–2015, joka linjaa HYY keskeisimmät kuntavaalivaikuttamisen teemat syksylle. Keskustelu oli värikästä ja poliittista vääntöä käytiin niin yksittäisistä sanamuodoista kuin kokonaisista kappaleista. Kaupunkiohjelmaamme voit tutustua vaikka täältä: http://hyy.helsinki.fi/sites/default/files/Kaupunkiohjelma_2012-2015.pdf. Samaisessa kokouksessa hyväksyimme myös Hallitusohjelman vuodelle 2012. Keskeisenä asiakirjana ohjelman laatimisessa oli toiminut viime vuonna hyväksytty tavoiteohjelma, joka antaa karkeita raameja sille, mihin hallituksen pitäisi edustajiston mielestä seuraavana vuonna keskittyä. Ohjelmasta löytyy teemoja niin Hyvinvoivalle opiskelijalle, Osaavalle maisterille, Opiskelija näkyvänä ja vaikuttavana kaupunkilaisena sekä Monimuotoiselle ja keskustelevalle opiskelijayhteisölle. Jäsenistöä tullaan ottamaan mukaan toimintaan niin erilaisten työryhmien, kyselyiden kuin kampustempauksien kautta. Mikäli olet kiinnostunut esimerkiksi kaupunkivaikuttamisesta ja kuntavaaleista, voit osallistua koko jäsenistölle avoimeen työryhmään! Lisätietoja voi kysellä allekirjoittaneelta tai olla suoraan yhteydessä vastaavaan hallituksen jäseneen Hannaan (hanna.hannus@hyy.fi). Ilmoittautuminen työryhmään on käynnissä 23.3. asti. Hallitusohjelma löytyy esimerkiksi Conddoorin ilmoitustaululta tai osoitteesta http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/uutiset/hyyn-hallitusohjelma-vuodelle-2012.

HYY:ssä tapahtuu tällä hetkellä paljon muutakin. Pääkaupunkiseudun opiskelijoiden yhteinen World Student Capital 2012 - hanke on startannut täysillä. Hankkeen tavoitteena on tehdä pääkaupunkiseudusta maailman paras opiskelijametropoli yhdessä opiskelijoiden, seudun kaupunkien ja asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteita edistetään neljän eri teeman kautta: Kaupunki = Koti, Liikkeessä, Elävät Kampukset ja Yhteiskunnallinen yrittäjyys. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua vuoden mittaan ohjelmaan esimerkiksi tuomalla oman tai järjestönsä tapahtuman osaksi World Student Capitalia! Lue lisää osoitteesta worldstudentcapital.fi.

Järjestöistä puheen ollen, Talousjohtokunnan vuotuinen toiminta-avustusjako karuselli on pyörähtänyt käyntiin. HYY:n alaisten järjestöjen, kuten esimerkiksi ainejärjestöjen, oli mahdollista hakea järjestötukea 29.2. asti TAHLO-järjetelmän kautta. Edustajisto palautti järjestötuen budjettiedarissaan vuoden 2010 tasolle, joten toivotaan tämän näkyvän kaikkien laadukasta työtä tekevien Conduslaisten järjestöjen saamissa tuissa. Järjestöistä päästään itseasiassa ensi viikon edarissa puhumaan ensimmäistä kertaa muussakin yhteydessä kuin budjettissa, kun edustajiston käsittelyyn tuodaan viime vuoden järjestövaliokunnan valmistelema Järjestöpoliittinen linjapaperi. Sen tarkoituksena on luoda HYY:n järjestöpoliittiselle toiminnalle suuntaviivoja ja tavoitteita. Linjauksilla onkin tilausta, sillä HYY:n piirissä toimii tällä hetkellä noin 250 eri poliittista, aine-, tiedekunta- ja harrastejärjestöä, osakuntaa, kuoroa ja teatteria. Järjestöt tuottavat paljon hyvää jäsenilleen ja järjestöjen kautta jokainen opiskelija voi tuntea kuuluvansa ylioppilaide yhteiseen kuntaan. Esimerkiksi Peduca järjestää jäsenilleen edunvalvontaa, toimintaa ja tapahtumia, jotka tekevät opiskelijaelämästä astetta mielekkäämpää ja yhteisöllisempää.

Järjestöpoliittisen linjapaperin lisäksi edustajisto pääsee keskustelemaan Ylioppilaskunnan toimintakertomuksesta ja valitsemaan Ylioppilaslehdelle päätoimittajaa! Hakijat ovat kovia, joten tilaisuudesta tulee varmasti mielenkiintoinen. Kuten edellä on mainittu, edustajiston kokoukset streamataan. Kannattaa siis seurata livenä 21.3. klo 17.00 alkaen, linkkiä luvassa myöhemmin!

Keväisin terkuin, Iiris
HYAL:n edaattori ja Peducalainen

Homo! Asehullu!

Viime sunnuntain jälkeen Facebookin newsfeed on täyttynyt Pekka Haavisto-ilmiön aiheuttamasta hypetyksestä. Samalla olen tehnyt huomion, ettei yksikään FB-kaverini ole kirjoittanut mitään Sauli Niinistöä ylistävää. Tiedän kuitenkin monia, joille numero 6 on ainoa oikea.

Vaikka itsekin raapustan äänestyslappuun numeron 2, alkaa toisen ehdokkaan asiaton mollaaminen jo pursuta korvista ulos (kiva kuitenkin, että sitä on edessä vielä 11 päivää).
Onko Saulia noloa äänestää? Onko coolimpaa kertoa äänestävänsä Haavistoa, koska se on jotenkin poliittisesti korrektimpaa? Samoin kuin Timo Soinin haukkuminen?
Viime päivinä olen kuullut aivan liian usein tuttaviani haukuttavan ahdasmielisiksi, homovihaajiksi tai natseiksi vain sillä perusteella, että he ovat kertoneet äänestävänsä Niinistöä. Mutta onko esimerkiksi homo presidentti itseisarvo? Äänestämällä ihmistä vain hänen seksuaalisen suuntautumisen perusteella annat oikeuden muille olla myös äänestämättä häntä juuri sen takia.

Entäpä koulutus? Millainen arvo se on suomalaisille?

Muistakaa, etteivät radikaaleimmat kannattajat myöskään kerro ehdokkaasta todellisuudessa mitään. Jos NRA:n Suomen yksikkö kannattaa Niinistöä, ei se tee ehdokkaasta asehullua sovinistia. Eiväthän Haavistonkaan kannattajat tee hänestä pilvipäätä. Tavallaan Haavisto, 54, edustaa menneisyyttä siinä missä 64-vuotias Niinistökin.

Ennakkoäänestys alkoi tänään 25.1.
Äänestä ketä itse haluat.
Älä käske muita äänestämään siten kuin itse haluat.

Suomi, koulun ihmemaa

Yle Areenassa on vielä 29 päivän ajan nähtävänä amerikkalainen dokumentti, joka kertoo suomalaisen koulujärjestelmän ihmeellisyydestä. Keskeisenä menestystekijänä pidetään erityisesti laadukasta opettajankoulutusta ja opetusharjoittelua. Lisäksi kiiteltiin ajattelun taitojen opettamista oppilaille ja sitä, kuinka oppilaat saavat opiskella omalla tyylillään ja käyttää itselleen sopivimpia oppimistyylejä. Suomalaisen koulujärjestelmän puutteisiin ja kehittämiskohteisiin dokumentti ei juuri pureudu.

Ehkä hieman yllättäen, yhdeksi keskeisimmäksi suomalaisten koulujen menestystä selittäväksi tekijäksi nostettiin luottamus. Suomalaisen yhteiskunnan nähdään perustuvan pitkälti luottamukseen ja opetusalalla menestystekijäksi nähdään Opetushallituksen luottamus kouluihin, koulujen luottamus opettajiinsa, opettajien luottamus oppilaisiinsa ja oppilaiden luottamus opettajiinsa. Opettajiin luotetaan, koska heidät on koulutettu hyvin ja he ovat oman alansa ammattilaisia. Suomalaiset kysyvätkin dokumentissa, miksi opettajiin ei tulisi luottaa: heidäthän on koulutettu tekemään "hyvää työtä".

Areenassa dokumentti on nähtävissä osoitteessa: http://areena.yle.fi/video/1326310637220

Lisäksi Youtubesta löytyy kyseisen dokumentin traileri: http://www.youtube.com/watch?v=bcC2l8zioIw

HYYn edustajiston 1. kokous

HYY:n edustajisto kokousti ensimmäistä kertaa 1.12. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan- seuraa siis tietoa siitä, miten ylioppilaskunnan ylintä päättävää valtaa on käytetty uuden edustajiston toimesta ensimmäisessä kokouksessa. Tulevaisuudessa Liitutaulu-blogiin ilmestynee edustajistokuulumisia peducalaisilta edustajiston jäseniltä yli ryhmärajojen. Keskustelu blogiteksteistä ja edustajiston päätöksistä on sallittua (ja toivottavaa) esimerkiksi täällä blogissa.

Edustajiston kokoukset ovat muodoltaan ja tyyliltään hyvin erilaisia, kuin vaikkapa ainejärjestöjen kokoukset: esimerkiksi puheenvuorot tulee pyytää kirjallisina ja kokouksen puheenjohtaja kutsuu puhujat yksitellen salin eteen puhujanpönttöön pitämään puheenvuoronsa. Myös puheenvuorojen kommentointimahdollisuutta tulee pyytää kirjallisena. Käytännöt vaikuttivat etukäteen hyvin jäykiltä, mutta kokous sujui suhteellisen jouhevasti, ja jäykillä käytänteillä on varmasti merkittävä rooli siinä, miksi kokous sujui suhteellisen hallitusti.

Kokoussali oli ääriään myöten täynnä, ja salin reunoilla istuskeli ainakin HYYn hallituslaisia, varaedaattoreja, HYYn henkilökuntaa ja muita ylioppilaskunnan jäseniä: edustajiston kokouksethan ovat avoimia kaikille ylioppilaskunnan jäsenille. Muut kiinnostuneet voivat pyytää läsnäolo-oikeutta kokoukseen puheenjohtajalta.

Kokouksen alussa valittiin hallituksen muodostaja. Hallituksen muodostajaksi ehdotettiin kolmea eri henkilöä, joista äänestettiin suljetulla lappuäänestyksellä. Hallituksen muodostajaksi valittiin Jannica Aalto HYALista. Lisäksi nimettiin myös HYYn hallitus, jonka muodostavat tällä kaudella HYAL, Osakunnat sekä HELP.

Tämän lisäksi edustajistoryhmät järjestäytyivät, eli ilmoittivat edustajistoryhmien puheenjohtajista sekä veivät kokouksen puheenjohtajalle kirjallisen ilmoituksen edustajistoryhmästään. Tämän lisäksi valittiin myös valmisteluvaliokunta, joka aina ennen edustajiston kokouksia käy läpi kokouksessa käsiteltäviä asioita ja keskustelee niihin ehdotetuista muutoksista. Valmisteluvaliokunnassa on jäseniä kaikista edustajiston ryhmistä. Valmisteluvaliokunnan puheenjohtajaksi nimettiin suurimman oppositioryhmän edustaja, Sitoutumattoman Vasemmiston (SitVas) Jaakko Rissanen.

Tarkoituksena oli, että kauden ensimmäisessä kokouksessa oltaisiin käsitelty sekä HYYn kaupunkiohjelma vuosille 2012-2015, että HYYn tavoiteohjelma vuodelle 2012. Kokouksessa päätettiin kuitenkin pöydätä, eli siirtää seuraavaan kokoukseen, kaupunkiohjelma, sillä osa ryhmistä koki, ettei kaupunkiohjelmaa oltu ryhmien sisällä ehditty käsitellä tarpeeksi.

Tavoiteohjelma herätti runsaasti keskustelua, ja siihen tehtiin kaikkien ryhmien toimesta muutosehdotuksia. Vääntöä käytiin niin yksittäisistä sanamuodoista kuin konkreettisista lisäyksistä ja poistoista ohjelmaan. Poistoista ja lisäyksistä äänestettiin käsiäänestyksellä, usein hyvin nopeinkin kääntein, ja ainakin itsestäni tuntui, että ohjelmaa käsiteltiin melko hurjalla vauhdilla. Ainakin itsestäni on hankalaa pähkäillä, mikä sanamuoto kuulostaa parhaalta, jos vertailen niitä pelkän kuulokuvan perusteella. Toisaalta kaikki paikalla olleet edustajiston jäsenet olivat perehtyneet dokumenttiin etukäteen, joten sisällöt olivat varmasti kaikille etukäteet tiedossa. Lisäksi muutosehdotuksista oli keskusteltu etukäteen ryhmien sisällä sekä ryhmien puheenjohtajistot olivat olleet yhteydessä toisiinsa ennen kokousta.

HYYn tavoiteohjelmassa linjataan siis seuraavan vuoden keskeisiä tavoitteita nelisivuisessa dokumentissa. Tavoiteohjelmassa linjattiin esimerkiksi siitä, että HYY tulee seuraavana vuonna perustamaan "pöyristyttävä radikaalin idearyhmän" liittyen World Student Capital- projektiin- nähtäväksi jää, mihin kaikkeen tämä radikaali idearyhmä tulee ottamaan kantaa ja minkälainen sen rooli tulee ylioppilaskunnassa olemaan.

Kokous päätettiin ilmoitusasioihin (edustajiston ja HYYn hallituksen edellisten kokousten päätösluetteloiden hyväksymiseen), jonka jälkeen edustajistoryhmät lähtivät vielä jouluglögeille Uudelle ylioppilastalolle.

Vinkkinä edariasioista kiinnostuneille: Liitutaulu- blogin lisäksi sosiaalityön opiskelija (HYALilainen) kirjoittaa blogia omista kokemuksistaan HYYn edustajistossa. Tsekkaa ihmeessä! http://blogs.helsinki.fi/nadasi/

Terkuin Lotta,
HYALin edaattori ja peducalainen

Ketä sinä äänestit edustajistovaaleissa?

Viime lokakuussa järjestettiin ylioppilaskunnassamme edustajistovaalit. 60- henkinen edustajisto on ylioppilaskuntamme (HYYn) korkein päättävä elin, joka säätelee esimerkiksi ylioppilaskunnan taloutta sekä tekee muita päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkiin ylioppilaskuntamme jäseniin ja heidän arkeensa. Edustajisto koostuu erilaisista ryhmittymistä, joista osa on sitoutumattomia ryhmiä (esimerkiksi HYAL (Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset), HELP (Hammaslääketieteen, oikeustieteellisen, eläinlääketieteellisen, lääketieteellisen tiedekunnan ja kansainvälisiä opiskelijoita) ja osa poliittisia ryhmittymiä (esimerkiksi Sitoutumaton vasemmisto, HYYn Vihreät, Oikea Suunta). Suurin paikkamäärä on tällä hetkellä ainejärjestöläisillä, 21 paikkaa.

Äänestysprosentti vaaleissa tuntuu olevan vuodesta toiseen suurinpiirtein 35%, eli 65% ylioppilaskuntamme jäsenistä on tällä hetkellä nukkuvien puolueessa. Äänestäminen on pyritty tekemään hyvinkin helpoksi ja mukavaksi: äänestyspisteitä on jokaisella kampuksella, niissä harvemmin joutuu juurikaan jonottamaan, ja kaikille äänestäjille tarjotaan Unicafessa ateriaetu sekä ilmaiset pullakahvit. Silti 65% opiskelijoista ei äänestä. Tänä vuonna ennakkoäänestettiin hyvinkin vilkkaasti. Varsinaisena vaalipäivänä sai äänestää Minervassa, mutta ennakkoäänestämään täytyi niin halutessaan lähteä Porthaniaan: tulevina vuosina käyttäytymistieteellisen tiedekunnan äänestysintoa voisikin lisätä ennakkoäänestysmahdollisuus myös Minervassa.

Tänä vuonna edustajiston toimikausi on ainoastaan yhden vuoden, joten opiskelijoiden on helppo seurata, pitävätkö edaattorit tekemänsä lupaukset. Te, jotka vaaleissa äänestitte: ottakaa yhteyttä siihen ehdokkaaseen, jota äänestitte, ja haastakaa hänet kertomaan, mitä on edustajistossa ajanut ja minkälaisia asioita on ollut mukana päättämässä. Mitä hän on tehnyt edustajistossa vaalilupauksiensa edesauttamiseksi? Monet edaattoriehdokkaat ilmoittivat esimerkiksi vaalilehtisissään vastustavansa jäsenmaksukorotuksia, mutta silti niitä (maltillisia, yhden- kahden euron suuruisia) on luvassa myös tulevina vuosina. Te, jotka viime kerralla ette äänestäneet: ottakaa selvää, mitä tänä vuonna edustajistossa päätetään. Mihin suuntaan sinä haluat, että ylioppilaskuntaamme viedään? Ja jos meininki ei miellytä, voit myös itse asettautua ehdolle.

Lotta, HYALin (Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset) edaattori käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta ja Peducasta

Tutkimusorientoitunut ammattiin valmistuva opiskelija?

Istun atk-luokassa kasvatustieteen tutkimustapojen ryhmätunnilla. Aiheenamme on kvantitatiivinen tutkimus, SPSS ja tilastollinen päättely. Mikäs sen parempaa itsenäisyyspäivän aattona.
Olen jokseenkin kiinnostunut tutkimisesta, tunnen itseni jopa hieman älykkääksi, kun osaan pyöritellä aineistoa ja lukea korrelaatteja. Tottakai tämä kurssi on olennainen, jos aion tehdä katu-uskottavan kandin ja gradun opintojeni aikana.. vaikka olen minuutti minuutilta vakuuttuneempi siitä, että kandini ja graduni ovat kvalitatiivisia tutkimuksia.
Minulle on tärkeää, että valmistuessani en ole vain luokanopettaja, vaan myös kasvatustieteen maisteri ja ollakseni maisteri, minun tulee tehdä kaksi akateemista tutkimusta opintojeni aikana, mutta miten minä hyödyn tästä tulevassa työssäni luokanopettajana?
Yliopisto syö minut elävältä kun sanon tämän, mutta minä en ole tutkismusorientoitunut ihminen. Minä istun täällä koska olen orientoitunut tulevaan ammattiini.
Mitä minä teen SPSS:llä siinä vaiheessa kun opetan ekaluokkalaisia lukemaan? Tai kun olen välituntivalvonnassa talvipakkasella? Tai kun luokan ahkerin tyttö purskahtaa itkuun kesken matikan kokeen?


Näitä luokanopettajan koulutuksen paradokseja kanssanne jakoi
Hanna-Leena, 2. vuoden luokanopettajan koulutuksen opiskelija.

Juhlien jälkeen

Uusille opiskelijoille ja heidän tuutoreilleen upean ja ihanan fuksisyksyn päättävät perinteiset Fuksisitsit – niin myös tänä vuonna. Olo on samalla sekä helpottunut että haikea, ainakin tuutorin näkökulmasta. Kuluvana syksynä on saanut tutustua mahtaviin uusiin tyyppeihin ja on ollut etuoikeus tutustuttaa heitä omaan opinahjoomme, sekä ehkä viivytellä menneessä eli omassa huikeassa fuksisyksyssä…

Olemme käyneet Tallinnassa, viettäneet turnausiltoja niin Twisterin kuin hiekkalinnojen parissa, vannoneet Peduca-valan sekä sitsanneet Pohjanhovin hautaan. Tapahtumat ovat olleet antoisia, mutta myös vaatineet tekijöiltä paljon. Itse ainakin yllätyin siitä, kuinka monia työtunteja tarvittiin kaikkien niiden hauskojen tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen, johon vain silloin fuksina ilmestyi paikalle! Onneksi me tuutorvastaavat ja vastuutuutorit voimme yhdessä mielin todeta, että tänä vuonna tekijät olivat huipputasoa! Samarbetet var givande för alla pedagoger bland. Tai jotain… :) Kiitos siitä älyttömästi ihan kaikille!

Fukseja haluaisin kannustaa olemaan rohkeita ja kriittisiä oman tiensä kulkijoita. Etsi itseäsi ja sinulle sopivimpia sivuaineita. Tai pääaineita. Ole aktiivinen ja osallistu kehittämään parempaa Yliopistoa ja yliopisto-opiskelua. Tai sitten puske opinnot läpi neljässä vuodessa. Harrasta, tutustu ja verkostoidu. Hanki ainakin opiskelijakortti. Ole uskollinen itsellesi ja tyri rohkeasti. Ja muista, että elämässä on oikeasti paljon muutakin kuin didaktiikka ja SPSS. Muista myös vanhempana opiskelijana aika ajoin pysähtyä reflektoimaan opintojasi ja itseäsi. Pidä kiinni hinta-laatu suhteeltaan erinomaisesta viinistä ja vielä tiukemmin ystävistäsi. Molempia tarvitaan maisteripapereiden saavuttamiseen, ja itse ainakin olen saanut Penkereeltä upeita kavereita ja rakkaita läheisiä ystäviä. Parasta opiskelussa onkin mielestäni ihmiset.

Tuutoreiden tehtävä on tehdä itsestään tarpeettomia. Toivottavasti olemme ainakin tiedollisella tasolla onnistuneet tehtävässämme. Toki olemme kaikki edelleen käytettävissä jos opinnoissa (tai elämässä) jokin asia mietityttää. Tästä lähin vastaamme kysymyksiin, ainakin toivottavasti, enemmän opiskelukaveri statuksella. Nähdään Oliviassa, Haalarikastajaisissa, Talvipäivillä ja Kevätsitseillä! Antoisaa fuksivuoden jatkoa, ja tuutoreille tsemppiä uusiin haasteisiin!:)

Iiris Niinikoski,
Peducan toinen fuksi-ja tuutorvastaava 2011

Tule mukaan hallitukseen! Viestintävastaavan tehtävistä:

Menin vuosi sitten Peducan syyskokoukseen äänestämään kurssikaveriani hallitukseen. Kokous kesti hieman yli tunnin ja kun se päättyi, huomasin olevani itsekin hallituslainen! Ainejärjestötoiminta kiinnosti ihan kauheasti, mutta olin etukäteen ajatellut, ettei minusta ehkä olisi siihen. Luulin sen olevan tosi vaativaa ja aikaa vievää ja oletin, että minun pitäisi tuntea koulutukseni ja tutkintorakenteet läpikotaisin, jotta voisin olla mitenkään pätevä lähtemään mukaan hallitustoimintaan.

Kulunut vuosi Peducan hallituksessa on sujahtanut ohi tosi nopeasti. Vastuualueihini Peducassa on kuulunut viestintä sekä yhteydenpito Conduksen ja Peducan välillä. Vasta nyt kesän jälkeen on alkanut tuntua, että toimenkuva on täysin selkiytynyt ja olen myös ymmärtänyt, että minulla on tosi vapaat kädet vastuualueeni suhteen, mikä on tietysti tosi ihanaa. Olen ehkä saanut vähän enemmän aikaan kuin keväällä, tosin silloin oli myös muita aikaa vieviä projekteja ainejärjestötoiminnan suhteen.

Täysin pelkistettynä hallituksessa toimiminen on kohdallani ollut käytännössä katsoen kokouksissa käymistä ja sähköpostien lukemista ja kirjoittelua. Lisäksi olen suoltanut muutaman kuukausitiedotteen ja välitän aika ajoin minulle tulleita sähköpostiviestejä peduca-listalle. Lisäksi pääsen järkkäämään Peducan tapahtumia tai edustamaan Peducaa esim. tiedekunnan tapahtumiin. Peducan nettisivut, blogi ja fb-sivut ovat käytännössä myös viestintävastaavan harteilla.

Viestintävastaavana tärkein tehtäväni on varmaankin huolehtia tiedotuksen hoitamisesta. Tehtävä ei kuitenkaan täysin kaadu harteilleni, sillä ihanat hallituskaverit tiedottavat yleensä omien vastuualueidensa tapahtumista. Edellämainittujen lisäksi vielä pidän huolen ilmoitustaulusta ja siitä, että se on siisti ja päivitetty.

Suosittelen ihan täydestä sydämestäni lähtemään mukaan Peducan hallitukseen. Olen tutustunut tosi ihaniin ihmisiin ja päässyt mukaan mahtaviin juttuihin, joihin ei oikein muuta kautta pääsisikään. Tämä vie opinnoista/vapaa-ajasta juuri niin paljon kuin itse haluat, mutta toisaalta kuitenkin antaa niin paljon enemmän! Viestintävastaavana on ollut hauskaa siksikin, että töitä voi tehdä kotona ja kouluhommien ohessa ja jos tuntuu, että aikaa riittäisi enempään, voi auttaa myös muissa vastuualueissa tai järjestellä Peducan tapahtumia. Hommaahan varmaan riittäisi aina, mutta siitä ei kuitenkaan tarvitse ottaa stressiä.

Jos hallitustoiminta alkoi vähääkään kiinnostaa, tule viimeistään Peducan syyskokoukseen Conddooriin torstaina 24.11.! Myös hallituksen kokouksissa 17.11. ja 8.12. on avoimet ovet, joten tervetuloa! Vastaan kysymyksiin myös tosi mielelläni sähköpostitse ja kasvotusten :)

.Heidi,

Peducan viestintävastaava 2011

Aktiiviset kansalaiset?

HYYn edustajistovaalit järjestetään kahden vuoden välein. Edustajistovaaleissa valitaan ylioppilaskunnalle 60- henkinen edustajisto, joka käyttää ylintä päätösvaltaa ylioppilaskunnassamme. Edustajiston toimikausi on tänä vuonna yksivuotinen, jotta hallintovaalit ja edustajistovaalit saisivat molemmat tasapuolisesti huomiota, eivätkä hallintovaalit jäisi edustajistovaalien taakse piiloon.

Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan äänestysprosentti on aina ollut hyvin alhainen verrattuna muiden tiedekuntien äänestysprosenttiin. Vuonna 2009 äänestämässä kaikista yliopiston äänieoikeutetuista kävi 35%, käyttäytymistieteilijöistä reilu parikymmentä prosenttia. Tiedekuntamme on suuri, mutta käyttisläisten määrä edustajistossa ei ole kovin suuri verrattuna opiskelijamääräämme.

HYYllä on noin 30 000 jäsentä. Mikäli näin iso opiskelijaliike haluaa käyttää ääntänsä, me todella kuulumme ja näymme, jos niin haluamme. Siis, ota selvää, tutustu eri ryhmien ajamiin asioihin, katso, ketä sinun ainejärjestöstäsi on ehdolla. Tee vaalikone osoitteessa www.edustajistovaalit.fi ja selvitä, kenen kanssa sinun mielipiteesi ovat yhtenäiset. Haastattele törmäämiäsi ehdokkaita, juttele vaaleista opiskelukavereittesi kanssa: yhdessä äänestämään ja siitä vaalikahveille! Vaikuta ja valitse!

Hakaniemen konttori

Kymmentä vaille neljä. Kiirehtimisestä huolimatta osuin tänne pahimpaan ruuhka-aikaan. Otan vuoronumeron ja vilkaisen taulua: jonossa neljäkymmentäviisi asiakasta ennen minua. Huokaisen ja etsin vapaan istumapaikan.

Hakaniemen pankin konttori on pullollaan ihmisiä. Kuulen jonkun puhuvan eläkepäivistä ja tajuan, että eläkkeet ovat ropisseet tänään pankkitileille. Näen ympärilläni valkoisia hiuksia, peruukkeja, kauhtuneita kauppakasseja, kävelykeppejä ja tukikenkiä. Kolmekymmentäviisi ennen minua.

Ilma on seisahtunutta, on vaikea hengittää. Silmäni painuvat kiinni, mutta valkoisten loisteputkien kelmeä valo tulee väkisin silmäluomieni läpi. Havahdun humalaisen örinään, se yrittää jutella pienelle tytölle, joka kuljettaa kädessään vaahteranlehteä. Tytön isoäiti rähisee juopolle, silläkin on mustat kynnenaluset ja likaiset housut. Tytön vaaleanliila takki on sotkuinen ja tukassa on iso takku. Kaksikymmentäviisi ennen minua.

Yritän lukea, mutten pysty keskittymään. Virkailijat näyttävät siisteiltä. Heillä on päällään hyvälaatuisia jakkuja, nahkasaappaita, Kalevala-koruja.. Halliin kävelee kolmen nuoren miehen porukka. He näyttävät työttömiltä ja illat kuluvat varmasti pilven seurana. Yhden reppu on korjattu ilmaistointiteipillä, kaikkien vaatteet ovat likaisia. Yksi niiskuttaa jatkuvasti nenäänsä ja toinen kiskoo housuja ylös pitkin luisevaa vartaloaan. Pisin heiluttelee hermostuneesti lompakkoa kämmensyrjäänsä vasten. Heidän vieressään seisoo nainen kalliissa takissa ja merkkilaukussa, mutta hänen hiuksensa ovat sotkuiset ja hän näyttää vihaiselta. Enää kymmenen ennen minua.

Voin pahoin. Yhtäkkiä kaikki aistit ovat liian herkkiä, valo sattuu silmiin ja ilmassa tuoksuu pistävä eritteiden ja kuoleman haju. Juopon vieläkin humalaisempi vaimo huutaa ja huuto kuulostaa palosireeniltä. Säpsähdän, kun vieressä lukeva vanhus tökkää minua vahingossa kyynärpäällään. Vihdoin numero 379 vilkkuu taululla.

Helsinkiläisnuoret kammoavat köyhyyttä enemmän kuin kuolemaa.